Pretty Lethal (2026) - elokuva-arvostelu

PRETTY LETHAL

Ohjaus: Vicky Jewson

Näyttelijät: Maddie Ziegler, Lana Condor, Avantika, Iris Apatow, Millicent Simmonds, Uma Thurman, Lydia Leonard, Tamás Szabó Sipos, Julian Krenn, Kate Freund, Krisztián Csákvári, Balázs Megyeri, Gábor Nagybál ja Michael Culkin

Genre: toiminta, jännitys

Kesto: 1 tunti 28 minuuttia

Ikäraja: 18

Pretty Lethal on Uma Thurmanin tähdittämä toimintaelokuva. Elokuvasta ilmoitettiin vuonna 2023, jolloin se kulki työnimellä "Ballerina Overdrive" ja siinä oli tarkoitus näytellä Lena Headey. Kuvausten oli määrä alkaa saman vuoden keväällä, mutta tuotanto venähti ja Headey joutui jättämään projektin, jolloin Thurman astui hänen tilalle. Kamerat pyörähtivät käyntiin elokuussa 2024 ja nyt Pretty Lethal on julkaistu Amazon Prime Videossa. Itse kiinnostuin leffasta, kun näin sen mainoksen Prime Videossa ja katsoinkin elokuvan heti sen julkaisupäivänä.

Amerikkalaisballerinat ovat matkalla Budapestiin esiintymään. Muutaman mutkan kautta he päätyvät pieneen majataloon suojaan sateelta, mutta tajuavat pian olevansa paikallisen rikollisjengin luona ja joutuvat taistelemaan tiensä pakoon.

Maddie Ziegler, Lana Condor, Avantika, Iris Apatow ja Millicent Simmonds näyttelevät amerikkalaisia ballerinoja, Bonesia, Princessiä, Gracea, sekä siskoksia Zoeta ja Chloeta, jotka ilokseen saavat kutsun esiintymään Unkarin pääkaupungissa Budapestissä arvostetussa paikassa. Tyttöjen yhteistyökykyisyys on kuitenkin hatara ja etenkin huonommista oloista tuleva Bones ja vanhempiensa hemmottelema Princess ovat vähän väliä napit vastakkain. Kaikki viisikosta omaavat sopivasti erilaiset persoonansa, jolloin heidän ryhmädynamiikkansa (sekä sen puute) toimii tarinallisesti mainiosti. Sen merkittävämpää kehityskaarta ballerinoille ei ole kirjoitettu kuin että heidän täytyy toki oppia toimimaan tiiminä, mikäli he mielivät pysyä elossa. Ziegler, Condor, Avantika, Apatow ja Simmonds ovat oivallisia rooleissaan, heittäytyen täysillä varsin vaativienkin rooliensa vietäväksi.

     Elokuvassa nähdään myös muun muassa Lydia Leonard baletinopettajana Thorna-neitinä, Uma Thurman majataloa pyörittävänä Devora Kasimerina, Tamás Szabo Sipos pahamaineisen rikollispomon (Michael Culkin) ylimielisenä poikana Pashana, sekä Gábor Nagypál kidutusekspertti Doktorina. Sivunäyttelijätkin istuvat passelisti osiinsa ja Thurmanista löytyy vähemmän yllättäen karismaa hämäräheppuja täynnä olevan majatalon omistajaksi. Sipos tekee Pashasta välittömästi niin vastenmielisen mulkeron, että tälle itsestään liikoja luulevalle, mutta isin perään nopeasti haikailevalle pikkunilkille toivoo pikaista loppua heti ensinäkemältä.

Pretty Lethal onnistui yllättämään positiivisesti, vaikka mistään erityisen maata mullistavasta elokuvasta ei olekaan kyse. Leffa tekee ihan hyvää työtä pohjustaakseen ballerinojen väliset hiertymät, mutta hommahan lähtee oikeasti käyntiin vasta, kun tytöt ja Thorna-neiti ovat päätyneet majataloon (minne he eivät olisi joutuneet, jos he olisivat kävelleet keskelle metsätietä simahtaneen bussin menosuuntaan, eikä sinnepäin, mistä he olivat juuri tulleet) ja paikan poppoon todellinen laita käy ikävällä tavalla selville. Elokuva muuttuu passelin tiivistunnelmaiseksi selviytymistaisteluksi.

Leffalle on Amazon Prime Videossa lätkäisty korkein ikärajaleima, eli K18 ja ihan syystä, sillä kun ballerinojen epätoivoinen yritys päästä karkuun alkaa, elokuva ei juuri iskujaan pidättele. Veri roiskuu ja ihmisiä tapetaan varsin rujoin ja mielikuvituksellisin tavoin, lähes kaiken kättä pidemmän käydessä aseesta. Ballerinojen notkeus ja sulavat liikkeet pääsevät hyötykäyttöön täysin uudella tavalla ja tytöt ovatkin hyvässä kontrastissa karskien rikollisäijien edessä. Toisinaan leffa koettelee uskottavuuden rajoja, mutta saavatpa nämä ballerinatkin köniin vähän väliä. Parasta on, ettei Pretty Lethal ota itseään liian vakavasti, vaan kieli on visusti poskessa ja leffa on ajoittain kierolla tavalla jopa aika hauska. Puolentoista tunnin mitta on juuri sopivan tiukka, jotta elokuva ei ala menettämään viihdyttävyyttään. Oikeastaan vain loppuhuipennus jäi mielestäni pienoiseksi antikliimaksiksi pidemmän paisuttelun jälkeen.

Elokuvan on ohjannut Vicky Jewson, jonka aiempiin töihin kuuluu kaamea The Witcher - Noituri: Verilinja (The Witcher: Blood Origin - 2022). Pretty Lethal on onneksi osoitus siitä, että Jewson osaa kyllä hommansa, kun saa oikean projektin käsiinsä. Kate Freundin käsikirjoitus on varsin simppeli suoraviivaisuudessaan, mutta syvyyttä hän tuo muistuttamalla hyvin siitä, että moni ei tiedä yhtään, millaista kärsimystä näiden lavalla hennoilta vaikuttavien ja höyhenenkevyesti hyppivien tanssijoiden treenaaminen voikaan olla. Leffa on myös teknisesti pätevä ja etenkin toimintakohtausten aikana kuvaajakin pääsee tanssahtelemaan näyttelijöiden ympärillä tyylikkäästi. Lavasteet ovat mainiot, puvustus oivallista ja maskeeraajat pääsevät peittämään ballerinoja kohtaus kohtaukselta mojovammin tekoverellä. Tehosteet toimivat passelisti ja äänimaailmakin on hyvin rakennettu. Säveltäjä Paul Leonard-Morgan hyödyntää tietty musiikeissaan niitä kaikista klassisimpia balettimelodioita.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 25.3.2026

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste ja kuvat / poster and still images of Pretty Lethal www.press.amazonmgmstudios.com

Copyright material used under fair use for review and educational purposes.

Pretty Lethal, Yhdysvallat, Iso-Britannia, 2026, 87North, Gulfstream Pictures, Pioneer Stillking Films, Tempo Productions

Arvostelu: Last Christmas (2019)

LAST CHRISTMAS

Ohjaus: Paul Feig
Pääosissa: Emilia Clarke, Henry Golding, Michelle Yeoh, Emma Thompson, Boris Isakovic, Lydia Leonard, Jade Anouka, Peter Mygind ja Peter Serafinowicz
Genre: romantiikka, komedia
Kesto: 1 tunti 42 minuuttia
Ikäraja: 7

Last Christmas on Paul Feigin ohjaama romanttinen joulukomedia, minkä nimi on otettu George Michaelin kirjoittamasta ja Wham! -yhtyeen esittämästä "Last Christmas" -kappaleesta. Elokuvan käsikirjoituksen aloitti Bryony Kimmings, mutta hän sai avukseen näyttelijä Emma Thompsonin. Kun Feig oli saanut valmiiksi edellisen leffansa Missä on Emily? (A Simple Favor - 2018), hän ryhtyi työstämään tätä. Kuvaukset alkoivat marraskuussa 2018 ja nyt Last Christmas saa ensi-iltansa. Itse pidän joulusta todella paljon - väreistä, sydämellisyydestä, koristeista, lämmöstä kotona, kun ulkona on parikymmentä astetta pakkasta, sekä tietty joululeffoista. Toivonkin joka vuosi, että tulisi edes yksi jouluun liittyvä filmi, minkä voisi käydä katsomassa juhlan yhteydessä. Kun kuulin Last Christmasista, aloin heti odottamaan sen näkemistä. Kävinkin erittäin positiivisin mielin katsomassa leffan yhdessä Filmikela-arvostelusivua kirjoittavan ystäväni kanssa ja jos ei muuta, niin ainakin kyseessä on mitä täydellisin joulukoristeiden mainos, sillä lähdimme heti leffan jälkeen kiertelemään kauppojen jouluosastoja.

Epäonninen joulukoristekaupan myyjä Kate yrittää luoda uraa laulajana, kun hän törmää erikoiseen nuoreen mieheen, Tomiin, jonka rauhoittava huolettomuus vetää stressaavaa Katea puoleensa.

Game of Thrones -sarjasta (2011-2019) tuttu Emilia Clarke nähdään filmin pääosassa Katena. Lohikäärmekuningatar Daenerys Targaryenin esittämisen päätyttyä Clarke voi vapaammin keskittyä muihin projekteihin ja hän hyppääkin suurella innolla Katen saappaisiin. Clarke sopii rooliinsa erittäin hyvin ja vaikka itse iloitsenkin joulusta, koin suurta riemua seuratessani, kuinka hänen hahmonsa tuhahtelee ja pyörittelee silmiään useille joulujutuille. Tuttuun tyyliinsä Clarken kulmakarvat lähtevät vetämään täysin omaa show'taan parissa kohtaa, mutta pääasiassa hän saa pidettyä ne kurissa.
     Katen tapaamana Tom-miehenä taas nähdään Henry Golding, joka jätti minut pahasti kylmäksi Feigin edellisessä leffassa, Missä on Emilyssä, mutta on nyt Crazy Rich Asiansissa (2018) ja Last Christmasissa osoittanut osaavansa. Ei Golding kovin kaksinen näyttelijä ole, mutta hän on tässä huomattavasti parempi kuin viime Feigin filmissä. Aluksi Tom vaikuttaa todella kummalliselta tapaukselta, mutta mitä pidemmälle elokuva kulkee, sitä paremmin katsoja ymmärtää, miksi hän on sellainen kuin on. Clarken ja Goldingin väliltä löytyy mukavaa kemiaa, mikä on tärkeää filmin onnistumisen kannalta.
     Lisäksi leffassa nähdään myös mm. Michelle Yeoh Katen pomona, joulutavarakaupan omistajana Santana, Emma Thompson ja Boris Isakovic Katen vanhempina, sekä Lydia Leonard Katen siskona Martana. Michelle Yeoh on aivan mahtava äksyilevänä, mutta oikeasti lempeänä pomona. Thompson on jälleen kerran todella mainio omassa osassaan, vaikkakin aluksi Katen äidin vahva korostus pistää korvaan.

Last Christmas on niitä elokuvia, minkä kohdalla ymmärrän täysin, miksi joku rakastaisi tätä todella palavasti, kun taas joku toinen vihaisi tätä sydämensä kyllyydestä. Kyseessä ei todellakaan ole filmi kaikille, mutta itse kyllä pidin tästä teoksesta. Ei tämä mikään tuleva jouluklassikko ole missään nimessä, mutta voin hyvinkin kuvitella katsovani tätä vielä tulevinakin jouluina. Last Christmas onnistui olemaan tarvitsemani ihastuttavan suloinen ja sekä mieltä että kehoa lämmittävä filmi. Joululeffojen tavoin perheen ja muiden läheisten merkitystä korostetaan ja elokuvassa on useita tunnelmaa nostavia kohtauksia. Herkkyyttäkin filmistä toki löytyy ja helposti itkevien kannattaakin ottaa nenäliinat mukaan leffateatteriin. Huumori on pääasiassa onnistunutta ja naureskelin tyytyväisenä. Katen epäonni eri asioissa ja hänen suhtautumisensa työpaikkaansa ovat hauskoja. Jotkut eivät välttämättä huomaa tätä lainkaan, mutta erään torikohtauksen aikana itseäni huvitti, kuinka jotkut taustalla kävelevät vilkuilivat kameraan ja selvästi tunnistivat Clarken. Lisäksi koomisia ja omasta mielestäni kenties jopa elokuvan parhaita hetkiä ovat Katen ja Santan yhteiset kohtaukset joulukaupassa.

Olen jouluelokuvien kohdalla valmis antamaan anteeksi tiettyjä asioita, joita yleensä kritisoisin. Katen ja Tomin välille muodostuva romanssi on usein siirappinen ja filmistä löytyy muutenkin tiettyä imelyyttä, mutta omasta mielestäni se kuuluu lopulta niin vahvasti jouluun, että onnistun katsomaan sen tässä tapauksessa sormieni läpi. Silti Last Christmasista löytyi tiettyjä juttuja, jotka jäivät häiritsemään minua. Elokuva tapahtuu Lontoossa ja Britannian tämänhetkinen eroamisprosessi Euroopan unionista on huomioitu filmissä. Koko tämä poliittinen puoli on todella kömpelösti tungettu mukaan, aivan kuin se olisi lisätty viime hetkellä, kun uutinen tästä alkoi herättämään paljon puhetta puolesta ja vastaan. Brexit otetaan esille tönkösti parissa kohtaa ja sitten se vain unohdetaan. Lisäksi elokuvassa on iso käänne, mikä tulee varmasti jakamaan katsojat kahtia. Itse olen hieman ristiriitainen siitä. Omalla tavallaan se toimii ja tuo tiettyä syvyyttä muuten aika puhtaaseen hömppään (poislukien Brexitin poliittinen puoli), mutta samalla sekin on hieman kömpelösti kirjoitettu.

Paul Feig tekee elokuvassa paljon parempaa työtä kuin Missä on Emily? -mukajännärin kanssa. Joulun lämmin tunnelma on ihanasti luotu ja Feig pitää katsojan mielenkiinnon koko ajan yllä. Feigiä on tietty auttanut, että Last Christmasin käsikirjoitus on parempi. Brexit-puolta lukuunottamatta Bryony Kimmings ja Emma Thompson tekevät kelpo työtä tekstinsä kanssa ja vaikka heidän käänteensä voi monille olla helposti arvattavissa, joidenkin kohdalla se tulee räjäyttämään tajunnan ja tekemään elokuvasta entistäkin paremman. Lisäksi kyseessä on oivallisesti kuvattu ja leikattu leffa. Lavasteisiin on saatu joulun henkeä ja itse voisin viettää useammankin tunnin Santan jouluputiikissa. Puvustus- ja maskeeraustiimit ovat tehneet hyvää työtä - etenkin Clarken tonttuasun kanssa. Äänimaailma on kelvollisesti rakennettu ja filmissä kuullaan tietty paljon jouluisia kappaleita, kuten juurikin nimikkobiisi "Last Christmas", sekä edesmenneen George Michaelin aiemmin julkaisemattomia kappaleita.

Yhteenveto: Last Christmas on mainion lämmin ja romanttinen jouluelokuva. Ymmärrän hyvin, jos joku suorastaan rakastuu tähän leffaan ja jos joku toinen taas inhoaa tätä. Elokuvaa ei ole tehty kaikille, mutta itseeni tämä upposi oikein passelisti - mutta minä nyt olenkin aikamoinen jouluintoilija. Filmin värikkyys, lämpöisyys ja perheen tärkeyden teemat toimivat minulle, ja joululeffassa pystyn antamaan anteeksi rakkaustarinan siirappisuuden. Nykypäivän kaupallinen joulu on muutenkin "ihanan" imelää aikaa. Nauraa saa, mutta myös surullisia puolia on luvassa. Emilia Clarke on ihastuttava Katena ja Henry Golding on tarpeeksi toimiva Tomin osassa. Show'n varastaa kuitenkin Michelle Yeoh joulukaupan omistajana Santana. Leffan poliittinen puoli koskien Brexitiä on todella kömpelösti ja kehnosti tuotu mukaan. Loppuratkaisu saattaa myös jakaa vahvasti katsojien mielipiteet ja itsekin olen hieman ristiriitainen siitä. Heikkouksistaan huolimatta pidin Last Christmasia kelpo joululeffana, minkä katsomista suosittelenkin, jos romanttiset komediat ja jouluelokuvat ovat lähellä sydäntä. Treffielokuvaksi filmi sopii erittäin hyvin.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.11.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Last Christmas, 2019, Universal Pictures, Calamity Films, Feigco Entertainment