LAST CHRISTMAS
Ohjaus: Paul Feig
Pääosissa: Emilia Clarke, Henry Golding, Michelle Yeoh, Emma Thompson, Boris Isakovic, Lydia Leonard, Jade Anouka, Peter Mygind ja Peter Serafinowicz
Genre: romantiikka, komedia
Kesto: 1 tunti 42 minuuttia
Ikäraja: 7
Last Christmas on Paul Feigin ohjaama romanttinen joulukomedia, minkä nimi on otettu George Michaelin kirjoittamasta ja Wham! -yhtyeen esittämästä "Last Christmas" -kappaleesta. Elokuvan käsikirjoituksen aloitti Bryony Kimmings, mutta hän sai avukseen näyttelijä Emma Thompsonin. Kun Feig oli saanut valmiiksi edellisen leffansa Missä on Emily? (A Simple Favor - 2018), hän ryhtyi työstämään tätä. Kuvaukset alkoivat marraskuussa 2018 ja nyt Last Christmas saa ensi-iltansa. Itse pidän joulusta todella paljon - väreistä, sydämellisyydestä, koristeista, lämmöstä kotona, kun ulkona on parikymmentä astetta pakkasta, sekä tietty joululeffoista. Toivonkin joka vuosi, että tulisi edes yksi jouluun liittyvä filmi, minkä voisi käydä katsomassa juhlan yhteydessä. Kun kuulin Last Christmasista, aloin heti odottamaan sen näkemistä. Kävinkin erittäin positiivisin mielin katsomassa leffan yhdessä Filmikela-arvostelusivua kirjoittavan ystäväni kanssa ja jos ei muuta, niin ainakin kyseessä on mitä täydellisin joulukoristeiden mainos, sillä lähdimme heti leffan jälkeen kiertelemään kauppojen jouluosastoja.
Epäonninen joulukoristekaupan myyjä Kate yrittää luoda uraa laulajana, kun hän törmää erikoiseen nuoreen mieheen, Tomiin, jonka rauhoittava huolettomuus vetää stressaavaa Katea puoleensa.
Game of Thrones -sarjasta (2011-2019) tuttu Emilia Clarke nähdään filmin pääosassa Katena. Lohikäärmekuningatar Daenerys Targaryenin esittämisen päätyttyä Clarke voi vapaammin keskittyä muihin projekteihin ja hän hyppääkin suurella innolla Katen saappaisiin. Clarke sopii rooliinsa erittäin hyvin ja vaikka itse iloitsenkin joulusta, koin suurta riemua seuratessani, kuinka hänen hahmonsa tuhahtelee ja pyörittelee silmiään useille joulujutuille. Tuttuun tyyliinsä Clarken kulmakarvat lähtevät vetämään täysin omaa show'taan parissa kohtaa, mutta pääasiassa hän saa pidettyä ne kurissa.
Katen tapaamana Tom-miehenä taas nähdään Henry Golding, joka jätti minut pahasti kylmäksi Feigin edellisessä leffassa, Missä on Emilyssä, mutta on nyt Crazy Rich Asiansissa (2018) ja Last Christmasissa osoittanut osaavansa. Ei Golding kovin kaksinen näyttelijä ole, mutta hän on tässä huomattavasti parempi kuin viime Feigin filmissä. Aluksi Tom vaikuttaa todella kummalliselta tapaukselta, mutta mitä pidemmälle elokuva kulkee, sitä paremmin katsoja ymmärtää, miksi hän on sellainen kuin on. Clarken ja Goldingin väliltä löytyy mukavaa kemiaa, mikä on tärkeää filmin onnistumisen kannalta.
Lisäksi leffassa nähdään myös mm. Michelle Yeoh Katen pomona, joulutavarakaupan omistajana Santana, Emma Thompson ja Boris Isakovic Katen vanhempina, sekä Lydia Leonard Katen siskona Martana. Michelle Yeoh on aivan mahtava äksyilevänä, mutta oikeasti lempeänä pomona. Thompson on jälleen kerran todella mainio omassa osassaan, vaikkakin aluksi Katen äidin vahva korostus pistää korvaan.
Last Christmas on niitä elokuvia, minkä kohdalla ymmärrän täysin, miksi joku rakastaisi tätä todella palavasti, kun taas joku toinen vihaisi tätä sydämensä kyllyydestä. Kyseessä ei todellakaan ole filmi kaikille, mutta itse kyllä pidin tästä teoksesta. Ei tämä mikään tuleva jouluklassikko ole missään nimessä, mutta voin hyvinkin kuvitella katsovani tätä vielä tulevinakin jouluina. Last Christmas onnistui olemaan tarvitsemani ihastuttavan suloinen ja sekä mieltä että kehoa lämmittävä filmi. Joululeffojen tavoin perheen ja muiden läheisten merkitystä korostetaan ja elokuvassa on useita tunnelmaa nostavia kohtauksia. Herkkyyttäkin filmistä toki löytyy ja helposti itkevien kannattaakin ottaa nenäliinat mukaan leffateatteriin. Huumori on pääasiassa onnistunutta ja naureskelin tyytyväisenä. Katen epäonni eri asioissa ja hänen suhtautumisensa työpaikkaansa ovat hauskoja. Jotkut eivät välttämättä huomaa tätä lainkaan, mutta erään torikohtauksen aikana itseäni huvitti, kuinka jotkut taustalla kävelevät vilkuilivat kameraan ja selvästi tunnistivat Clarken. Lisäksi koomisia ja omasta mielestäni kenties jopa elokuvan parhaita hetkiä ovat Katen ja Santan yhteiset kohtaukset joulukaupassa.
Olen jouluelokuvien kohdalla valmis antamaan anteeksi tiettyjä asioita, joita yleensä kritisoisin. Katen ja Tomin välille muodostuva romanssi on usein siirappinen ja filmistä löytyy muutenkin tiettyä imelyyttä, mutta omasta mielestäni se kuuluu lopulta niin vahvasti jouluun, että onnistun katsomaan sen tässä tapauksessa sormieni läpi. Silti Last Christmasista löytyi tiettyjä juttuja, jotka jäivät häiritsemään minua. Elokuva tapahtuu Lontoossa ja Britannian tämänhetkinen eroamisprosessi Euroopan unionista on huomioitu filmissä. Koko tämä poliittinen puoli on todella kömpelösti tungettu mukaan, aivan kuin se olisi lisätty viime hetkellä, kun uutinen tästä alkoi herättämään paljon puhetta puolesta ja vastaan. Brexit otetaan esille tönkösti parissa kohtaa ja sitten se vain unohdetaan. Lisäksi elokuvassa on iso käänne, mikä tulee varmasti jakamaan katsojat kahtia. Itse olen hieman ristiriitainen siitä. Omalla tavallaan se toimii ja tuo tiettyä syvyyttä muuten aika puhtaaseen hömppään (poislukien Brexitin poliittinen puoli), mutta samalla sekin on hieman kömpelösti kirjoitettu.
Paul Feig tekee elokuvassa paljon parempaa työtä kuin Missä on Emily? -mukajännärin kanssa. Joulun lämmin tunnelma on ihanasti luotu ja Feig pitää katsojan mielenkiinnon koko ajan yllä. Feigiä on tietty auttanut, että Last Christmasin käsikirjoitus on parempi. Brexit-puolta lukuunottamatta Bryony Kimmings ja Emma Thompson tekevät kelpo työtä tekstinsä kanssa ja vaikka heidän käänteensä voi monille olla helposti arvattavissa, joidenkin kohdalla se tulee räjäyttämään tajunnan ja tekemään elokuvasta entistäkin paremman. Lisäksi kyseessä on oivallisesti kuvattu ja leikattu leffa. Lavasteisiin on saatu joulun henkeä ja itse voisin viettää useammankin tunnin Santan jouluputiikissa. Puvustus- ja maskeeraustiimit ovat tehneet hyvää työtä - etenkin Clarken tonttuasun kanssa. Äänimaailma on kelvollisesti rakennettu ja filmissä kuullaan tietty paljon jouluisia kappaleita, kuten juurikin nimikkobiisi "Last Christmas", sekä edesmenneen George Michaelin aiemmin julkaisemattomia kappaleita.
Yhteenveto: Last Christmas on mainion lämmin ja romanttinen jouluelokuva. Ymmärrän hyvin, jos joku suorastaan rakastuu tähän leffaan ja jos joku toinen taas inhoaa tätä. Elokuvaa ei ole tehty kaikille, mutta itseeni tämä upposi oikein passelisti - mutta minä nyt olenkin aikamoinen jouluintoilija. Filmin värikkyys, lämpöisyys ja perheen tärkeyden teemat toimivat minulle, ja joululeffassa pystyn antamaan anteeksi rakkaustarinan siirappisuuden. Nykypäivän kaupallinen joulu on muutenkin "ihanan" imelää aikaa. Nauraa saa, mutta myös surullisia puolia on luvassa. Emilia Clarke on ihastuttava Katena ja Henry Golding on tarpeeksi toimiva Tomin osassa. Show'n varastaa kuitenkin Michelle Yeoh joulukaupan omistajana Santana. Leffan poliittinen puoli koskien Brexitiä on todella kömpelösti ja kehnosti tuotu mukaan. Loppuratkaisu saattaa myös jakaa vahvasti katsojien mielipiteet ja itsekin olen hieman ristiriitainen siitä. Heikkouksistaan huolimatta pidin Last Christmasia kelpo joululeffana, minkä katsomista suosittelenkin, jos romanttiset komediat ja jouluelokuvat ovat lähellä sydäntä. Treffielokuvaksi filmi sopii erittäin hyvin.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.11.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Last Christmas, 2019, Universal Pictures, Calamity Films, Feigco Entertainment
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti