PALLOSALAMA
THUNDERBALL
Ohjaus: Terence Young
Pääosissa: Sean Connery, Claudine Auger, Adolfo Celi, Luciana Paluzzi, Rik Van Nutter, Bernard Lee, Desmond Llewelyn, Lois Maxwell, Molly Peters, Paul Stassino, Roland Culver, Martine Beswick, Guy Doleman ja Anthony Dawson
Genre: toiminta
Kesto: 2 tuntia 10 minuuttia
Ikäraja: 16
Ian Flemingin "James Bond" -kirjoihin perustuva elokuva Salainen agentti 007 ja tohtori No (Dr. No - 1962) oli iso hitti, joten tekijät päättivät filmatisoida muitakin Flemingin teoksista. Salainen agentti 007 Istanbulissa (From Russia with Love - 1963) oli myös menestys, mutta vasta 007 ja Kultasormi (Goldfinger - 1964) oli todellinen jättihitti, tienaten lähes saman verran rahaa kuin edelliset osat yhteensä. Tekijät olivat ajatelleet jo toisen elokuvan jälkeen filmatisoida "Pallosalama"-kirjan ("Thunderball" - 1961), mutta sen ympärillä oli käynnissä oikeuskiista, kun Flemingin entiset yhteistyökumppanit Kevin McClory ja Jack Whittingham sanoivat, että hän oli varastanut kolmikon yhteisen idean omaan käyttöönsä. 007 ja Kultasormen ilmestyttyä elokuvan tuottajat Albert R. Broccoli ja Harry Saltzman suostuttelivat McCloryn antamaan "Pallosalama"-kirjan heidän käyttöönsä ja McClory lopulta heltyi, saadessaan nimensä esille alkuteksteihin tuottajana ja tarinan luojana. Kuvaukset alkoivat alkuvuodesta 1965 ja Pallosalama sai ensi-iltansa samaisen vuoden joulukuussa (tällä kertaa myös Suomessakin). Elokuva oli vielä menestyneempi kuin 007 ja Kultasormi ja se olikin ilmestymisvuotensa menestynein leffa. Elokuva ei saanut yhtä hyviä arvosteluja kuin edeltäjänsä, mutta sai kehuja efekteistään ja voittikin niiden ansiosta Oscar-palkinnon. Itse näin Pallosalaman lapsena eräänä kesänä, jolloin katsoin isäni kanssa kaikki 20 vanhaa James Bond -leffaa, mutten muista, että olisin koskaan nähnyt sitä uudestaan. Olen pohtinut koko sarjan uusintakatselua jo pitkään ja nyt kun sarja on jälleen saamassa jatkoa elokuvalla No Time to Die (2020), päätin toteuttaa ideani ja arvostella elokuvat siinä samalla. Katsoin Pallosalaman viikko 007 ja Kultasormen jälkeen.
Agentti James Bondin täytyy pysäyttää SPECTRE-järjestön roisto Emilio Largo, joka on saanut haltuunsa kaksi atomipommia ja uhkaa käyttää niitä, jos hänelle ei makseta 100 miljoonan punnan lunnaita.
Sean Connery palaa James Bondin rooliin neljättä kertaa ja harmillisesti se alkaa myös näkyä. Connery on tässä kohtaa esittänyt samaa hahmoa neljättä vuotta peräkkäin, joten ei sinänsä ihme, että kyllästymisen merkkejä alkaa olla esillä. Connery vetää roolinsa tutusti ja turvallisesti, eikä tuo mitään uutta pöytään. Edellisten Bond-leffojen arvioissa olen huomauttanut siitä, kuinka agentin käyttäytyminen naisten ympärillä on aika kyseenalaista ja tässä se vasta epämiellyttäväksi muuttuu, kun hän pakottaa naisen suutelemaan itseään, vaikka tämä taistelee vastaan ja kiristää tältä seksiä. Joku voisi puolustaa asiaa sillä, että aikakausi oli tuolloin eri, mutta eipä se ihan oikeasti oikeuta Bondia kohtelemaan naisia tuolla tavalla. Onneksi hahmosta löytyy sankarillisiakin puolia ja toimintakohtauksissa on taas kerran jännittävää seurata, kuinka hänen täytyy käyttää taitojaan päihittääkseen vastustajansa.
Tällä kertaa Bond saa tosiaan vastaansa SPECTREn huippuroiston, silmälappua käyttävän Emilio Largon, jota näyttelee Adolfo Celi (äänen on tosin dubannut Robert Rietty). Largo on oivallinen rikollishahmo, luodessaan mukavaa jännitettä uhkaavuudellaan ja haastaessaan Bondin älykkyydellään. On hyvin nopeasti selvää, kuinka hahmo on noussut SPECTREssä korkeaan asemaan, mutta samalla itseäni ainakin jäi harmittamaan, että hänen taustojaan ei avata lainkaan. Olisi ollut erittäin kiinnostavaa tietää, onko silmälappu tyylikysymys vai seuraus jostain onnettomuudesta? Celi on erittäin mainio osassaan. Hänestä löytyy tarvittavaa arvokkuutta ja häijyyttä, mitä rooli vaatii.
Pallosalaman Bond-tytöt ovat Largolle läheinen Dominique Derval (Claudine Auger, äänenä Nikki van der Zyl), vaarallinen SPECTRE-agentti Fiona (Luciana Paluzzi), Bondia auttava CIA-agentti Paula (Martine Beswick), sekä Bondin ahdistelun kohteeksi joutuva fysioterapeutti Patricia (Molly Peters, äänenä Barbara Jefford). Patricia ei ole erityisen kiinnostava hahmo ja Paula jää täysin sivuosaan, mutta Dominique ja Fiona ovat mielenkiintoiset tapaukset, ollessaan ääripäät toisistaan. Nelikon näyttelijät ovat ihan hyviä rooleissaan, mutta yksikään ei tee erityistä vaikutusta.
Leffassa nähdään myös vanhat tutut hahmot MI6:n johtaja M (Bernard Lee), hänen sihteerinsä Moneypenny (Lois Maxwell), agenttien vempaimia valmistava Q (Desmond Llewelyn), sekä CIA-agentti Felix Leiter, jonka näyttelijä on jälleen vaihtunut ja tällä kertaa häntä esittää Rik Van Nutter. Uusina hahmoina elokuvassa esitellään Largon ja naisnelikon lisäksi SPECTRE-agentti kreivi Lippe (Guy Doleman), Dominiquen veli François Derval (Paul Stassino) ja vaarallinen rikollinen Angelo, joka on valmis tekemään aikamoisia tempauksia saadakseen tehtävänsä suoritettua.
Pallosalama on jälleen oikein mainio lisäys 007-elokuvien saagaan, muttei ihan yllä sarjan edellisten osien tasolle. Etenkin mahtavan 007 ja Kultasormen jälkeen tästä tuntuu hieman puuttuvan jotain. Leffa ei ole yhtä jännittävä ja koukuttava kuin edeltäjänsä, vaikka sellaistakin tunnelmaa löytyy. Elokuva alkaa vauhdikkaasti ja esittelee uusia efektejä Bondin rakettirepun kanssa, mikä on varmasti ollut vaikuttava näky 1960-luvulla. Lisäksi leffan aikana pääsee jännittämään, Bondin joutuessa loukkuun veden alle haikalojen sekaan. Selkeä huippukohta filmissä on kuitenkin pidempi pätkä, missä SPECTRE varastaa atomipommit. Tämä on erinomaisesti rakennettu osio, missä intensiivistä tunnelmaa nostatetaan pikkuhiljaa. Pitkän kohtauksen loppuosa veden alla on todella koukuttavasti toteutettu ja katsoja alkaa pohtimaan, kuinka Bond voi tällä kertaa nousta niskan päälle, kun vastassa on vaarallinen rikollisjärjestö joukkotuhoaseiden kera.
Kuten on jo voinut päätellä, tässä leffassa käydään useampaankin otteeseen veden alla, mikä erottaa filmin hienosti edellisistä James Bond -elokuvista ja luo hyvin raikkautta mukaan uudenlaisilla ympäristöillä. Vedenalaisten kohtausten toteutus on vaativaa ja täytyykin nostaa hattua tekijöille, että he ovat päättäneet sijoittaa useat kohtaukset merelle tai uima-altaisiin. Vaikka kohtausten toteutus on pääasiassa taidokasta, ei lopputaistelu veden alla oikein vakuuta. Tekijät ovat luultavasti tavoitelleet jonkinlaista eeppisyyttä, mutta valitettavasti toteutus on hieman hölmön näköistä, kun kaksi eri joukkoa tappelevat kömpelösti veden alla. Taistelu on myös aika sekava, sillä sitä seuratessa on vaikea saada selvää, kuka on kuka, minkä lisäksi siitä puuttuu jännite kokonaan. Onneksi ennen sitä elokuva onnistuu tarjoamaan oivallisia toimintakohtauksia, pientä vaaran tuntua ja mukaansatempaavaa seikkailuhenkeä. Kyseessä on sarjan pisin leffa tähän mennessä ja paikoitellen sen myös huomaa. Joistain tarpeettoman pitkistä kohtauksista huolimatta Pallosalama pitää kuitenkin hyvin mukanaan ja pitää sarjan yhä vahvasti plussan puolella.
007 ja Kultasormen ohjaaja Guy Hamilton ei halunnut jatkaa sarjan parissa, joten ohjaajaksi vaihdettiin kaksi ensimmäistä Bond-leffaa ohjannut Terence Young. Young onnistuu moneen kohtaukseen luomaan vangitsevaa jännitettä, mutta lopputaistelussa tuntuu siltä, ettei hän ole tiennyt, mitä tehdä hahmojen ja veden kanssa. Vedenalaiset kohtaukset ovat kuitenkin taidokkaasti kuvatut. Kuvaus on muutenkin oivallista läpi elokuvan, vaikkakin loppupäässä jotkut nopeutuskuvat ovat todella tökerön näköisiä. Efektit näyttävät yhä aika hyviltä, vaikka taustakankaan käyttö on useissa kohtauksissa selvää. Lavasteet ja puvustus ovat mainiosti toteutetut, kuten on myös äänimaailma, etenkin veden alla. Säveltäjä John Barry on jälleen tehnyt loistotyötä musiikkien parissa ja Tom Jonesin laulama alkutekstikappale "Thunderball" on aivan fantastinen - ehdottomasti yksi parhaista Bond-lauluista!
Yhteenveto: Pallosalama on jälleen erittäin hyvä James Bond -seikkailu, vaikka jääkin hieman edellisten osien jalkoihin. Tarina nappaa hyvin mukaansa, etenkin tiivistunnelmaisen atomipommien ryöstökohtauksen aikana, minkä lisäksi Adolfo Celin uhkaavasti näyttelemä Emilio Largo on todella mainio vastus Bondille. Mukana on jännittäviä hetkiä, minkä lisäksi vedenalaiset kohtaukset erottavat elokuvan hyvin sarjan aiemmista osista. Harmillisesti veden alla käytävä lopputaistelu ei onnistu vakuuttamaan, vaan se on lähinnä kömpelö ja sekava. Lisäksi leffa on paikoitellen hieman pitkäveteinen, eikä se onnistu koukuttamaan yhtä tehokkaasti kuin edelliset leffat. Harmillista on myös, kuinka Sean Connerysta näkee paikoitellen pientä kyllästymistä James Bondin rooliin, eikä hän hoida hommaansa yhtä hienosti kuin aiemmin. Heikkouksistaan huolimatta Pallosalama on kuitenkin todella mainio filmi ja se sisältää yhden parhaimmista Bond-lauluista. Jos pidit Conneryn aiemmista 007-seikkailuista, suosittelen tämänkin katsomista, mutta jos ne lähinnä pitkästyttivät, ei tämä tule muuttamaan mielipidettäsi. Parikymmentä vuotta myöhemmin "Pallosalama"-kirjan pohjalta tehtiin toinen elokuva Älä kieltäydy kahdesti (Never Say Never Again - 1983), mitä tähdittää Connery, mutta mikä ei kuulu viralliseen Bond-sarjaan. Siitä syystä en aio ottaa kyseistä elokuvaa käsittelyyn... vielä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.7.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Thunderball, 1965, Eon Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti