Arvostelu: System Crasher (Systemsprenger - 2019)

SYSTEM CRASHER

SYSTEMSPRENGER

Ohjaus: Nora Fingscheidt
Pääosissa: Helena Zengel, Albrecht Schuch, Gabriela Maria Schmeide, Lisa Hagmeister, Melanie Straub, Maryam Zaree, Victoria Trauttmansdorff ja Matthias Brenner
Genre: draama
Kesto: 1 tunti 58 minuuttia
Ikäraja: 16

System Crasher on saksalaisen ohjaaja-käsikirjoittaja Nora Fingscheidtin esikoiselokuva. Fingscheidt sai idean leffaan, kun hän oli naisten suojakodissa tekemässä dokumenttia ja sinne muutti 14-vuotias tyttö. Fingscheidt ihmetteli, miten sen ikäinen tyttö otettiin sinne vastaan ja hänelle kerrottiin, ettei tytölle ollut muuta paikkaa. Tämä oli viranomaisten mukaan "system crasher", jota kukaan ei huolinut vuosien yritystenkin jälkeen. Fingscheidt ajatteli, että tällaisesta tytöstä voisi kertoa kiinnostavan tarinan ja hän alkoikin työstämään leffan käsikirjoitusta. Hän sai rahoituksen tarinalleen ja kuvaukset alkoivat. System Crasher sai ensiesityksensä helmikuussa Berliinin elokuvajuhlilla, missä se voitti Hopeisen karhun -palkinnon. Leffaa on esitetty erilaisilla filmifestivaaleilla (mm. Suomessa kesällä Sodankylän elokuvajuhlilla ja syksyllä Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla) ja samalla se on alkanut saamaan myös teatterilevitystä. Nyt System Crasher rantautui teattereihin kunnolla täälläkin. Itse en ollut aikonut mennä katsomaan leffaa, kunnes ystäväni alkoi hehkuttamaan, kuinka upea teos oli kyseessä. Lopulta päätinkin, että kävisin sen kurkkaamassa ja menin katsomaan System Crasherin sen ensi-iltaviikonloppuna.

9-vuotias Benni on ongelmalapsi, systeeminrikkoja, jolle ei ole onnistuttu löytämään kotia. Benni kaipaa rakkautta, mutta voiko hän saada sitä huutamalla ja hakkaamalla?

Nuorena Benninä nähdään Helena Zengel, joka tekee tässä yhden kaikkien aikojen parhaimmista lapsinäyttelijöiden suorituksista. Zengel on aivan ällistyttävän upea roolissaan, eläytyen äärimmäisen vaikeaan osaansa paremmin kuin moni aikuinen ammattinäyttelijäkään pystyisi. Läpi leffan katsoja kummastelee, miten ihmeessä Zengel onkaan onnistunut sisäistämään tällaisen ongelmaisen nuoren tytön näin täydellisesti? Sillä kun Benni suuttuu, niin hänhän suuttuu ihan tosissaan. Benni huutaa, kirkuu, raapii, lyö, potkii, haukkuu ja heittelee tavaroita, mitkä osuvat käteen. Raivokohtaus saattaa syntyä jostain, mikä vaikuttaa toiselle todella pieneltä asialta, mutta Bennin mielessä se eskaloituu hurjiin mittasuhteisiin. Muutos saattaa tapahtua täysin äkillisesti ja Benni onkin erittäin arvaamaton tapaus. Monet aikuisista pelkäävät häntä ja vaikka Benni esittää nauttivansa tästä, on selvää, että hän kaipaa aikuisen rakkautta, mitä hän näkee monien muiden lasten saavan. Vaikka Benni onkin raivoisa ja pahimmillaan oikeasti vaarallinen, on hän rauhallisena usein suloinen nuori tyttö ja Zengel hoitaa senkin puolen hahmosta mestarillisesti. Zengel karjuu ilmoille ilmiömäisen roolisuorituksen, mikä nousee kevyesti vuoden parhaimpiin - eikä todellakaan vain lapsinäyttelijöiden tasolla.

Muita hahmoja elokuvassa ovat mm. Bennin äiti (Lisa Hagmeister), Bennille kotia etsivä sosiaalityöntekijä Bafané (Gabriela Maria Schmeide) ja Bennin koulunkäyntiavustaja Micha (Albrecht Schuch). Aikuisnäyttelijätkin ovat erittäin hyviä rooleissaan. Hagmeister tuo hyvin esille äitihahmon kokeman tunteen Bennin kaltaisen lapsen kasvattamisesta ja siinä pahasti epäonnistumisessa, kun taas Schmeide on sympaattinen Bafanéna, joka on leffan lempein hahmo Bennille. Aikuisnäyttelijöistä voiton vie kuitenkin Schuch, joka on osuva valinta Michan rooliin. Hänen hahmonsa muuttuu kiinnostavammaksi, mitä pidemmälle leffa etenee ja hänen ja Bennin välille muodostuu mielenkiintoinen ihmissuhde. Zengel on kuitenkin niin käsittämättömän fantastinen Benninä, että hän jättää kaikki muut näyttelijät varjoonsa läpi elokuvan.

System Crasher tarttuu hienosti ja vahvasti yhteiskunnan ongelmiin. Bennin kaltaisia tyttöjä ja poikia löytyy joka maasta ja joka maassa on samat ongelmat löytää heille paikkaa. Elokuva osoittaa, ettei Benni ole niinkään "systeemin rikkoja", sillä systeemi on jo rikki. Tyttöä siirretään lastenkodista toiseen, sijaisvanhemmilta ryhmäkoteihin. Ei ihme, että vuosien varrella Bennille on syntynyt mielikuva siitä, ettei häntä haluta minnekään. Ja kun hän ajattelee näin, kääntyy se myös toisinpäin, eikä hän halua minnekään - paitsi äitinsä luokse, mutta tämä ei pysty tarjoamaan sitä ihannekotia, mistä Benni unelmoi. Läpi leffan näytetään, millaiseksi syöksykierteeksi Bennin elämä on muuttunut ja kuinka hänelle ei edes nähdä positiivista tulevaisuutta. Monet ovat heti sitä mieltä, että hän kuuluu lukkojen taakse parantamattomana tapauksena. Katsoja voi tuntea Bennin tuskan.

Päähenkilönsä tavoin itse elokuvakin on usein aggressiivinen ja äkkipikainen, mutta myös hyvin herkkä. Leffasta löytyy kauniit ja koskettavat hetkensä. Epätoivon keskellä on pilkahdus jostain hyvästä, mutta aina kun asiat menevät paremmin, katsoja vain pelkää, milloin sama kauheus alkaa taas uudestaan. Elokuva aiheuttaa vahvan epämiellyttävää oloa - jo Bennin mustelmien täyttämä keho voi saada voimaan pahoin, etenkin kun leffa ei koskaan kerro, mistä ne ovat aiheutuneet. Onko kyseessä joku äidin miesystävistä, jonkin ryhmäkodin hoitaja, ilkeät lapset vai Benni itse? Varmaan niitä kaikkia. Leffa jättää jotkut jutut taidokkaasti katsojan tulkinnan varaan... paitsi lopun, mikä on sääli, sillä jos elokuva loppuisi muutaman minuutin aiemmin, olisi se vahvempi. Aikaisempi lopetus jättäisi katsojalle vellomaan sen epämiellyttävän tunteen. Kenties lisätyillä minuuteilla on haluttu hieman keventää, sillä jostain syystä ohjaaja-käsikirjoittaja Fingscheidt on kai ajatellut, että tällaisen jälkeen katsojan kuuluu lähteä kotiin hyvillä mielin.

Lopetusta lukuunottamatta Fingscheidt tekee erinomaista työtä elokuvan kanssa. Jos ei lasketa pientä TV-leffamaisuutta, mitä System Crasher pitää välillä sisällään, ei tästä uskoisi, että kyseessä on hänen esikoisteoksensa. Ohjaus on vahvaa ja Fingscheidt luo tunnelmaa upeasti. Hänen käsikirjoituksensa on iskevä ja voin kuvitella, millaiset paineet hän on kokenut, ymmärrettyään, että hänen pitäisi vielä löytää joku nuori tyttö, joka osaisi tulkita Fingscheidtin kirjoittamaa hahmoa ja lukea monia törkyrepliikkejä uskottavasti. Voin myös kuvitella, kuinka hän on huokaissut helpotuksesta nähdessään Zengelin roolityön. System Crasher on kuvattu oivallisesti ja heiluvaa käsivaraa hyödynnetään taidokkaasti kuvastamaan Bennin levottomuutta ja mielialan vaihtelua. Leikkauksessa joitain kohtauksia olisi voinut tiivistää hieman (ja viimeiset minuutit olisi voinut pilkkoa pois), mutta suurimmaksi osaksi leffa kulkee sujuvasti eteenpäin. Lavasteet ovat hyvin tehdyt ja puvustajat ovat päässeet pukemaan Zengelin moniin erilaisiin vaaleanpunaisiin vaatteisiin, mikä on hyvässä ristiriidassa Bennin synkän maailman kanssa. John Gürtlerin säveltämät musiikit tuovat mainion lisäyksensä leffan henkeen.

Yhteenveto: System Crasher on hieno kuvaus yhteiskunnan rikkinäisyydestä. Elokuvassa nähdään yksi kaikkien aikojen parhaista lapsinäyttelijän roolisuorituksista, sekä ylipäätään yksi vuoden parhaista roolitöistä. Helena Zengel on käsittämättömän hyvä 9-vuotiaan Bennin roolissa. Hän hyppää täysillä tämän ongelmanuoren mieleen ja antaa palaa täysillä. Katsojalla saattaa usein loksahtaa suu auki Zengelin hurjaa roolisuoritusta seuratessa. Benni on paikoitellen pelottava, mutta samalla hyvin sympaattinen hahmo. Katsoja voi tuntea hänen tuskansa ja kaiken aikaa ärsyttää, kuinka maailma ei tunnu olevan valmis auttamaan häntä oikeasti. Elokuva on välillä raivokas, mutta usein myös koskettava. Ohjaaja-käsikirjoittaja Nora Fingscheidt tekee vaikuttavaa työtä leffan parissa. Ihan lopusta olisi kuitenkin voitu leikata viimeiset minuutit pois, sillä aikaisempi lopetus tarinalle olisi tehnyt paketista iskevämmän ja jättänyt katsojalle vielä oudomman tunteen. Jo tällaisenaan System Crasher on kuitenkin mahtava teos. Suosittelen elokuvaa rankoista draamoista pitäville, sekä kaikille vanhemmille, sillä tämä näyttää hyvin, kuinka lapsi ottaa vaikutteensa lähipiiristään ja jos lähipiiri ei ole kummoinen, on vaarana, että lapsi ei kasva kunnolliseksi.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.11.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Systemsprenger, 2019, Kineo Filmproduktion, Weydemann Bros., Oma Inge Film, ZDF/Das kleine Fernsehspiel