lauantai 9. marraskuuta 2019

Arvostelu: Salainen agentti 007 Istanbulissa (From Russia with Love - 1963)

SALAINEN AGENTTI 007 ISTANBULISSA

FROM RUSSIA WITH LOVE



Ohjaus: Terence Young
Pääosissa: Sean Connery, Daniela Bianchi, Pedro Armendáriz, Robert Shaw, Lotte Lenya, Bernard Lee, Lois Maxwell, Desmond Llewelyn, Eunice Gayson, Vladek Sheybal ja Anthony Dawson
Genre: trilleri
Kesto: 1 tunti 55 minuuttia
Ikäraja: 16

Ian Flemingin James Bond -menestyskirjoihin (1953-1966) perustuva elokuva Salainen agentti 007 ja tohtori No (Dr. No - 1962) oli suuri hitti, joten jatkoa oli tietty luvassa. United Artists -yhtiö alkoi uskoa leffasarjan potentiaaliin ja tuplasi jatko-osan budjetin. Tekijät pohtivat, minkä 007-seikkailun he kääntäisivät seuraavaksi elokuvaksi ja kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy listasi "James Bond Istanbulissa" ("From Russia, with Love" - 1957) yhdeksi suosikkikirjakseen, tekijät päättivät tehdä siitä filmatisoinnin. Suuri osa edellisen elokuvan työryhmästä palasi työstämään uutta osaa ja kuvaukset alkoivat keväällä 1963. Lopulta From Russia with Love, eli suomalaisittain Salainen agentti 007 Istanbulissa sai ensi-iltansa lokakuussa 1963 (Suomeen filmi saapui vasta vuotta myöhemmin) ja se oli vielä edeltäjäänsäkin isompi menestys. Tämäkään Bond-leffa ei mennyt aluksi kriitikoilla läpi, mutta se on vuosien varrella noussut klassikon asemaan. Itse näin elokuvan jo lapsena, kun katsoin isäni kanssa kaikki vanhat 20 James Bond -elokuvaa yhden kesän aikana. Olen nähnyt leffan kerran uudestaankin, mutta siitä on jo vuosia. Olen pidemmän aikaa pohtinut sarjan katsomista uudelleen ja kun ilmoitettiin, että uusi Bond-filmi No Time to Die ilmestyy alkuvuodesta 2020, päätin vihdoin toteuttaa idean. Löysin Blu-ray -boksin, mikä sisältää vanhat 007-leffat ja noin kuukausi sen jälkeen, kun olin katsonut Salainen agentti 007 ja tohtori No'n, katsoin Salainen agentti 007 Istanbulissa.

Agentti James Bond matkaa Istanbuliin saadakseen MI6:lle uuden koodinmurtajalaitteen, Lektorin. Ongelmia aiheuttaa rikollisjärjestö SPECTRE, joka haluaa kostaa Bondille tohtori No'n kuoleman.

Sean Connery palaa salainen agentti 007:n, eli James Bondin rooliin ja hoitaa hommansa jälleen kunniakkaasti. Bondilta itseltään ei kuitenkaan kunniakkuutta välillä tunnu löytyvän. Kuten jo Salainen agentti 007 ja tohtori No'n arvostelussa totesin, tänä päivänä Bondin tapa kaataa naisia vaikuttaa paikoitellen enemmänkin pakottemiselta kuin hurmaavalta flirtiltä. Parissa kohtaa jopa huomasin ajattelevani, että "käyttäydypä nyt, lipevä pervo". Tästä huolimatta katsojana lähtee toistamiseen oikein mielellään suorittamaan tehtävää Bondin kanssa ja hahmon puolesta jännittää, kun hän kohtaa erilaisia vaaroja.
     Tällä kertaa Bond hyppää sänkyyn venäläisen Tatiana Romanovan (Daniela Bianchi) kanssa, joka auttaa Bondia tehtävässään. Tatiana vaikuttaa parissa kohtaa olevansa itsekin taitava vaaratilanteissa, mutta loppujen lopuksi hän on aina heiveröinen neito pulassa, joka täytyy pelastaa. Hahmona Tatiana ei ole kovin kiinnostava, mutta Bianchi on kelpo valinta rooliin.
     Vaikeuksia tehtävään tuottaa Robert Shaw'n näyttelemä SPECTRE:n palkkatappaja Donald Grant, josta on pienillä tavoilla luotu aidosti uhkaava ja vaativa roisto. Hahmo on kirjoitettu tapahtumiin mukaan erinomaisesti ja Shaw on nappivalinta kylmäksi tappajaksi. Grant väijyy jatkuvasti varjoissa ja katsoja jännittää, milloin hän päättää iskeä. SPECTRE:stä tavataan myös muita jäseniä, kuten häijy akka eversti Klebb (Lotte Lenya), shakkitaituri Kronsteen (Vladek Sheybal), sekä mystinen takapiru valkoisen kissansa kanssa...
     Tärkeänä uutena hahmona esitellään myös MI6:n Istanbul-ryhmää johtava Ali Kerim Bey (Pedro Armendáriz), joka on oikein mainio lisä ja toimiva yhteistyökumppani Bondille. Beystä löytyy humoristisuutta, mutta myös tiukan paikan tullen vakavampaakin puolta. Elokuvassa nähdään tietty edellisestä leffasta tutut MI6:n pomo M (Bernard Lee) ja tämän sihteeri Moneypenny (Lois Maxwell), joka unelmoi Bondista. Leffa esittelee lisäksi agenttien tyylikkäät vempaimet kehittelevän Q:n (Desmond Llewelyn), joka on jäänyt ikoniseksi osaksi sarjaa.




Salainen agentti 007 Instanbulissa on oikein oivallinen uusi seikkailu James Bondille, mutta se ei ihan nouse edeltäjänsä tasolle. Salainen agentti 007 ja tohtori No'ssa oli mielestäni kiinnostavampi ja mysteerisempi tarina, jännittävämpi ilmapiiri ja huomattavasti mielenkiintoisempi naishahmo Bondin kumppanina. Bond itsessäänkin oli pidettävämpi tapaus siinä filmissä. Salainen agentti 007 Instanbulissa on edeltäjäänsä synkempi teos, jossa jännitteenä on kylmän sodan pahentumisen uhka. On kiinnostavaa nähdä, kuinka SPECTRE:llä on näppinsä pelissä eri osapuolilla, mutta itse tarina koodinmurtajan saamisesta ei ole erityisen koukuttava. Conneryn ja Bianchin väliltä ei myöskään löydy tarpeeksi kemiaa, jotta heidän romanssinsa jaksaisi kiinnostaa. Lisäksi mukana on muutamia turhan pitkiksi venytettyjä kohtauksia, kuten vierailu mustalaisten leirillä, missä Bondin täytyy selvittää, kumpi riitelevistä naisista sopisi parhaiten unelmiensa miehen kumppaniksi.

Taso kuitenkin nousee huomattavasti, kun elokuvassa alkaa jännittävä osio junassa. Junaosio on todella taidokkaasti rakennettu ja siinä nostatellaan jännitystä, kun Grant jatkaa väijymistä. Grantin ja Bondin ensikohtaaminen on myös erittäin vangitsevaa seurattavaa. Junaosion jälkeen tekijät ovat päättäneet oikein kunnolla näyttää, että heillä on ollut kaksinkertainen budjetti käytössä. Lopussa elokuva tarjoaa vauhdikasta toimintakohtausta toisensa perään, oli kyse sitten jahtaavasta helikopterista (jossa käytettiin yhtä elokuvahistorian ensimmäisistä kauko-ohjattavista helikoptereista) tai venetakaa-ajosta. Vaikka kohtaukset ovat mainioita ja hieman jännittäviäkin, tuntuvat ne todella voimakkaasti siltä, että tekijöillä on ollut rahaa vielä käytössä, jolloin toimintakohtauksia on täytynyt vain kirjoittaa lisää mukaan. Jokainen näistä tuntuu elokuvan huipennukselta, miksi onkin outoa, kun aina vain uusi taisto alkaa. Jokainen toimintakohtauksista on myös edeltäjäänsä heikompi, jolloin alkaa itse toivoa, että filmi osaisi jo päättyä. Toimintakohtaukset toimisivat paremmin ripoteltuna läpi leffan, eikä isona ryppäänä ihan lopussa.




Elokuvan ohjauksesta vastaa Salainen agentti 007 ja tohtori No'n ohjannut Terence Young, joka ei tee tässä yhtä vakuuttavaa työtä. Junaosioon Young on onnistunut lataamaan hyvän jännitteen, mutta leffasta löytyy myös hieman kiirehtimisen makua, kun elokuva on pitänyt saada julkaistua vuosi edellisen jälkeen. Richard Maibaumin käsikirjoitus on pääasiassa oivallinen, mutta hän olisi voinut tehdä myös pientä tiivistystä ja jos oli hänen ideansa tunkea loppuun useampi toimintakohtaus, olisi hän voinut älytä asetella ne paremmin mukaan. Salainen agentti 007 Istanbulissa on kuitenkin tyylikkäästi kuvattu. Ehdottomasti suosikkikuvani on, kun Bond kävelee juna-aseman laiturilla ja junassa hänen takanaan Grant nähdään vaanimassa saalistaan. Leikkaus on suurimmaksi osaksi sujuvaa, vaikka filmi kaipaisi yleisesti tiivistämistä. Yökohtauksissa valaisu on taidokkaasti toteutettu ja lavasteet ovat erittäin tyylikkäät. Efektit näyttävät yhä hyviltä, vaikka joissain kohdissa taustakankaan käyttö on täysin selvää. Äänimaailma on hyvin rakennettu, vaikkakin nyrkiniskuista kuuluu hieman hölmöjä kumahduksia. Säveltäjä John Barry on tehnyt mahtityötä musiikkien parissa ja saanut aikaiseksi uusia, mainioita sävelmiä. Leffan tunnuskappale, Matt Monron laulama "From Russia with Love" on todella hyvä, minkä lisäksi alkutekstijakso on tehty erinomaisesti. Kankaille ja tanssivien naisten vartaloille heijastetut tekijöiden nimet ovat todella hyvä ja kiehtova idea.

Yhteenveto: Salainen agentti 007 Istanbulissa on erittäin hyvä agenttiseikkailu, muttei pääse sarjan aloitusosan tasolle. Leffan tarina ei ole yhtä koukuttava ja elokuvasta löytyy hieman venyttämisen makua parissa kohtaa. Mukaan saadaan kuitenkin tiivistunnelmaista jännitettä, kun hahmot päätyvät junamatkalle, mikä on ehdottomasti filmin parasta antia. Loppupäässä leffa tarjoaa toimintakohtausta toisensa perään, kun tekijät haluavat esitellä isompaa budjettiaan. Toimintakohtaukset toimisivat hyvin ripoteltuna läpi leffan, mutta nyt kun ne on aseteltu peräkkäin, niistä katoaa jossain kohtaa tehokkuus, etenkin kun jokainen taistelu on edeltäjäänsä heikompi. Sean Connery on toistamiseen mahtava pääroolissa James Bondina, mutta tämänkertainen Bond-tyttö Tatiana ei oikein vakuuta. Robert Shaw on kuitenkin erinomainen valinta SPECTRE:n palkkatappajaksi. Säveltäjä John Barry on saanut aikaiseksi mahtavia uusia musiikkeja ja tunnuslaulu "From Russia with Love" on erittäin mainio. Pienillä muutoksilla käsikirjoituksessa kokonaisuudesta olisi saanut paremman, mutta jo tällaisenaan Salainen agentti 007 Istanbulissa on todella hyvä filmi. Jos pidit sarjan ensimmäisestä osasta, toimii tämäkin varmasti.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 15.3.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
From Russia with Love, 1963, Eon Productions


1 kommentti:

  1. Sean Conneryn 1960-luvun Bondit ovat niitä ainoita oikeita Bond elokuvia. Tämä on loputon mantra, tiedän, mutta niin se ihan kiistatta on.
    Mittapuku englantilaisella leikkauksella, voimakkaat piirteet, kissamaiset liikkeet ja öljytyt hiukset (tupee) sekä savuke suupielessä, siinä se on. Yli 50 vuoden takaisissa elokuvissa näkyy vielä etiketti ja herrasmiesten elkeet. Joskin vanhojen Bond-filmien naisten kohtelu on jotain mitä tänään ei samalla tavalla suvaita, ja hyvä niin. 007 Istanbulissa naiset ovat viihdykettä kieroimmillekin kuolaajille, kuten kiivas "kissatappelu" mustalaisleirissä. James Bondille itselleen naisten viettely ja kovakourainen kovistelu on business as usual. Bond muhinoi kauniin Neuvosto-agentti Tanjan kanssa heti ensitapaamisen ensiminuuteilla, mutta kun tyttö käy hankalaksi, niin läimäistään kasvoille että paukkuu.
    Spectren torpedo Donald Grant ja James Bond ovat lopulta saman kolikon kaksi eri puolta. Kummatkin ovat ammatti-tappajia, toinen palvelee Britannian salaista palvelua, ja toinen terroristi-organisaatiota.
    Lotte Lenyan "kersantti Karoliina" eli Neuvostoliiton Smershin ent. eversti Rosa Klebb Spectreen loikanneena, on puistattava täti.

    VastaaPoista