Arvostelu: Looper (2012)

LOOPER

Ohjaus: Rian Johnson
Pääosissa: Joseph Gordon-Levitt, Bruce Willis, Emily Blunt, Noah Segan, Jeff Daniels, Pierce Gagnon, Piper Perabo, Summer Qing, Garret Dillahunt ja Paul Dano
Genre: scifi, toiminta, jännitys
Kesto: 1 tunti 53 minuuttia
Ikäraja: 16

Looper on Rian Johnsonin ohjaama ja käsikirjoittama scifielokuva. Johnson sai ideansa 2000-luvun alkupäässä ja alkoi puhua siitä tuottajaystävälleen Ram Bergmanille. Kuvaukset käynnistyivät tammikuussa 2019 ja lopulta Looper sai maailmanensi-iltansa Toronton elokuvajuhlilla 6. syyskuuta 2012 - tasan kymmenen vuotta sitten! Kriitikot kehuivat elokuvaa ja se oli myös taloudellinen menestys. Itse näin leffan vasta vuotta myöhemmin, luokkakaverini kehuttua sitä minulle useaan otteeseen. Pidin elokuvasta ja olen nähnyt sen parikin kertaa uudestaan. Viime kerrasta on tosin tainnut vierähtää jo kuusi tai seitsemänkin vuotta. Kun huomasin Looperin täyttävän nyt kymmenen vuotta, päätin vihdoin katsoa sen uudestaan ja arvostella sen juhlavuoden kunniaksi.

Vuonna 2044 Joe-nimisen looppaajan hommana on tappaa tulevaisuudesta aikakoneella lähetetyt kohteet ja hankkiutua ruumiista eroon. Eräänä päivänä hänen tappokohde onkin hän itse, 30 vuotta vanhempana ja Joen täytyy tehdä päätös, tappaako hän vanhan itsensä vai päästääkö tämän karkuun ja joutuu itsekin jahdatuksi?

Joseph Gordon-Levitt näyttelee Joeta, nuorta looppaajaa, jonka työ on tappaa tulevaisuudesta hänen aikaansa lähetettyjä kohteita. Joe on erinomainen työssään ja tehnyt kovaa tiliä keikoillaan. Mutta miten käy, kun hänelle lähetetty kohde onkin hän itse? Tulevaisuuden iäkästä Joeta esittää Bruce Willis, kenties viimeisessä roolissaan, jota seuratessa tuntuu jopa siltä, että Willis on ollut kiinnostunut siitä, mitä tekee. 2000-luvulla Willisistä taisi hiipua kaikki into näyttelemistä kohtaan, eikä ihme, että hän vajosi tekemään täyttä tusinaskeidaa, joka ei saa edes leffateatterilevitystä. Looperissa taisi selvästi olla jotain erityistä Willisinkin mielestä, sillä hän on täysillä mukana - ja niin on myös Gordon-Levitt, joka on yritetty maskeerata näyttämään nuorelta Willisiltä. Jos on nähnyt Willisin filmejä yli 30 vuoden takaa, voi sanoa, että ei Gordon-Levitt maskienkaan kera näytä samalta, mutta eipä hän toisaalta näytä yhtään itseltään. Leffan parin ensimmäisen kohtauksen aikana sitä saattaa pohtia, että näyttääpä Gordon-Levitt elokuvassa kummalliselta ja kun hän on ensi kertaa samassa kohtauksessa Willisin kanssa, katsojana yrittää löytää yhtäläisyyksiä heidän kasvoistaan, mutta muuten filmi vie niin hyvin mukanaan, ettei tähän enää tartu. Gordon-Levitt ja Willis onnistuvat esittämään Joeta taidokkaan yhteneväisesti, jolloin tuntuu siltä, että he ovat sama henkilö 30 vuoden ikäerolla.

     Heidän lisäksi elokuvassa nähdään myös Jeff Daniels looppaajien pomona Abena, Noah Segan ja Paul Dano looppaajakollegoina Kid Bluena ja Sethinä, sekä Emily Blunt maatilalla asuvana Sarana ja Pierce Gagnon hänen poikanaan Cidinä. Nuijasta ja tosinuijasta (Dumb and Dumber - 1994) tuttu Daniels sopii yllättävänkin hyvin tylyn rikollispomon rooliin ja Blunt on tuttuun tapaansa karismaattinen omassa osassaan. Segan ja Dano ovat myös oivallisia ja lapsinäyttelijä Gagnon tekee yllättävänkin hyvää työtä vaativan hahmonsa kanssa.

Yhä kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen Looper tuntuu äärimmäisen raikkaalta aikamatkustuselokuvalta omassa lajityypissään. Lukuun ottamatta vanhan Joen siirtymistä tulevaisuudesta menneisyyteen, leffassa ei kuitenkaan kovinkaan paljoa matkusteta ajassa. Elokuva hyödyntääkin tätä konseptia eri keinoin - pääasiassa suorastaan nerokkaasti! Koska Willisin esittämä Joe on vanha versio Gordon-Levittin esittämästä Joesta, nuoren Joen teoilla on vaikutusta vanhaan Joeen. Mitä kauemmin vanha Joe viettää aikaa nuoren Joen ajassa, sitä enemmän nuoren Joen elämä lähtee kulkemaan eri suuntaan kuin vanhan Joen elämä nuorena. Tällä on vaikutusta vanhaan Joeen mielen tasolla, sillä vanhalla Joella on omat muistonsa elämästään, mitä nuori Joe ei ole vielä kokenut. Mutta jos nuori Joe lähtee kulkemaan eri suuntaan, vanhan Joen muistot alkavat hiipua sitä mukaa, mitä epätodennäköisemmäksi käy, että nuoren Joen elämä tulee kulkemaan samalla lailla kuin vanhan kulki. Samalla myös fyysiset asiat vaikuttavat. Takaa-ajon aikana nuoren Joen korva saa osumaa ja se vuotaa loppuleffan ajan verta. Jos katsoo tarkkaan, tämän osuman jälkeen vanhan Joen korvasta on lähtenyt pieniä palasia, mutta hänen haavansa ovat jo arpeutuneet, sillä vanhan Joen vinkkelistä hänellä on ollut tämä haava jo kymmeniä vuosia. Nerokasta!

Rian Johnsonin käsikirjoituksen hienoudet eivät lopu vain siihen, kuinka tätä aikamatkustusta hyödynnetään filmissä. Ylipäätään tarina on vahvasti rakennettu, minkä pohjalta Johnsonin ohjauskin pääsee loistamaan. Looper on todella koukuttava elokuva, jonka jatkuva takaa-ajo pitää jännitettä hyvin yllä läpi leffan. Takaumia (tai siis visioita mahdollisesta tulevaisuudesta) hyödynnetään erinomaisesti ja välillä Johnson tekee todella luovia ratkaisuja siinä, kuinka hän siirtyy kohtauksesta toiseen ja kuinka hän näyttää asioita tai jättää näyttämättä. Elokuvasta löytyy oivaa pohdiskelua mm. siitä, voiko ihminen olla kykeneväinen tappamaan vanhemman itsensä, kuten myös siitä, onko tämän kaiken tarkoitus olla ikuisesti kehää kiertävä looppi, vai voiko sen murtaa ja muovata tulevaisuuden täysin? Kaikki johtaa todella väkevään loppuhuipennukseen, mikä vie filmin kunnialla finaaliin.

Teknisiltä ansioiltaankin Looper on onnistunut teos. Se on erittäin tyylikkäästi kuvattu ja mukana on joitain todella erityisiä kameratyöskentelyitä. Esimerkiksi yhdessä kohtaa eräs hahmo putoaa korkealta ja kamera putoaa hänen mukanaan, kääntyen samalla ilmassa. Kuvausta vain tukee mainio valaisu. Lavasteet ovat oivalliset ja pidän erityisesti siitä, kuinka maltillinen filmin kuvaus vuodesta 2044 lopulta on. Lähinnä silmiin pistävät autot tökeröiden piuhojensa kera. Gordon-Levittin maskeeraukset eivät tosiaan saa häntä näyttämään Bruce Willisiltä nuorena, mutta on hienoa, että tekijät lähtivät yrittämään jotain käytännön metodein. Jos elokuva olisi ilmestynyt muutamia vuosia myöhemmin, Disneyn aloitettua kokeilemaan vanhempien näyttelijöiden digitaalisella nuorennuksella, voi olla, että olisimme joutuneet katsomaan todella häiritsevää digi-Willisiä maskeeratun Gordon-Levittin sijaan. Efektejä Looperissa hyödynnetään hyvinä tehokeinoina ja vain pari taustakankaan käyttöä viestivät pienestä budjetista. Äänitehosteet toimivat myös ja ohjaaja Rianin serkun Nathan Johnsonin säveltämät musiikit lisäävät tunnelmaa.

Yhteenveto: Looper on mahtava scifijännäri, joka pitää tiukasti koukussaan niin toimivan tarinansa kuin syvemmän pohdiskelunsa kanssa. Aikamatkustusta hyödynnetään todella veikeästi, jopa suorastaan nerokkaasti. On hienoa, kuinka nuoren Joen teot muovaavat vanhassa Joessa niin hänen muistojaan kuin ulkonäköään. Samalla tästä löytyy hyvää pohdintaa, voisiko ihminen tehdä mitään tulevaisuuden itselleen? Onko aika pelkkä ennalta määrätty kierre, vai voiko asioita muovata tahtonsa mukaan? Pohdiskelujen päälle leffa tarjoaa tiivistunnelmaisen ja mukaansatempaavan takaa-ajotarinan, jossa pääsee vähän väliä jännittämään jommankumman Joen puolesta. Rian Johnson hoitaa työnsä niin ohjaajana kuin käsikirjoittajana lahjakkaasti. Näyttelijät suoriutuvat oivallisesti osistaan ja tekninenkin puoli elokuvasta on onnistunut. Kaikin puolin Looper on loistokas tieteiselokuva, jonka katsomista suositellen lämpimästi, erityisesti näin kymmenvuotisjuhlan kunniaksi.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 18.6.2021
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Looper, 2012, TriStar Pictures, FilmDistrict, Endgame Entertainment, DMG Entertainment, FilmNation Entertainment, Ram Bergman Productions

Arvostelu: Angel Has Fallen (2019)

ANGEL HAS FALLEN

Ohjaus: Ric Roman Waugh
Pääosissa: Gerard Butler, Morgan Freeman, Danny Huston, Tim Blake Nelson, Piper Perabo, Nick Nolte, Jada Pinkett Smith ja Lance Reddick
Genre: toiminta
Kesto: 2 tuntia
Ikäraja: 16

Antoine Fuquan ohjaama toimintaelokuva Olympos on valloitettu (Olympus Has Fallen - 2013) oli hitti, joten sille päätettiin tehdä jatkoa. Babak Najafin ohjaama London Has Fallen (2016) tuotti vieläkin enemmän rahaa, joten sarjaa päätettiin jatkaa vielä pidemmälle. Tällä kertaa ohjaajaksi valittiin Ric Roman Waugh. Kuvaukset alkoivat alkuvuodesta 2018 ja nyt Angel Has Falleniksi nimetty kolmas osa on saapunut elokuvateattereihin. Itse tutustuin sarjaan vasta tänä kesänä, kun katsoin ensimmäisen osan ja pidin sitä oivallisena toimintaleffana. Toinen osa London Has Fallen oli kuitenkin hieman laimeampi kokemus ja se sai intoni kolmatta osaa kohtaan laskemaan. Kävin silti positiivisin mielin katsomassa Angel Has Fallenin sen ensi-iltapäivänä, yhdessä samana päivänä ilmestyneiden Ready or Notin (2019) ja The Dead Don't Dien (2019) kanssa.

Presidentti Trumbull yritetään salamurhata ja salaisen palvelun agentti Mike Banning lavastetaan iskun tekijäksi. Miken täytyy löytää oikea tekijä, ennen kuin tämä pääsee karkuun ja Mike vangitaan.

Gerard Butler palaa kolmatta kertaa agentti Mike Banningin rooliin ja tekee sen yhtä vahvalla asenteella kuin aiemmissakin elokuvissa. Mikelle luodaan kiinnostavia uusia puolia, sillä hänen työnsä on alkanut vahingoittamaan häntä niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja hänen henkistä matkaansa onkin kiinnostavaa seurata. Butler osoittaa jälleen sopivansa täydellisesti toimintastaraksi ja katsojana odottaa innolla, kun Mike kohtaa vastustajansa.
     Aiemmissa osissa Yhdysvaltain presidenttiä näytellyt Aaron Eckhart ei halunnut enää jatkaa sarjan parissa, joten Morgan Freemanin näyttelemä Allan Trumbull on noussut uudeksi presidentiksi ilman sen kummempia selittelyjä. Muutos ei haittaa, sillä Freeman tuntui alikäytetyltä aiemmissa osissa ja hän huokuu paljon isommin karismaa kuin Eckhart. Vaikka Eckhart sopi presidentin rooliin, on Freeman sellainen, jonka voisi oikeastikin nähdä Valkoisessa talossa. Harmi vain, että uranoususta huolimatta Trumbull jää jälleen hieman taka-alalle.
     Elokuvassa nähdään myös Tim Blake Nelson uutena varapresidenttinä, Danny Huston Miken entisenä armeijakaverina, Lance Reddick salaisen palvelun johtajana, sekä Jada Pinkett Smith Mikea jahtaavana FBI-agenttina. Piper Perabo korvaa Radha Mitchellin Miken vaimona Leahina. Nämäkin näyttelijät tekevät ihan hyvää työtä, mutta heidät jättää pahasti varjoon Nick Nolte, joka tekee todella koomisen roolin erakoituneena ex-sotilaana.

Jos on katsonut toimintaelokuvia tarpeeksi, ei Angel Has Fallen tarjoa mitään uutta. Itse asiassa se on hyvin ennalta-arvattava teos ja itse tiesin Miken lavastan välittömästi, kun hän asteli kuvaan. Roistot ovat turhankin kliseisiä, jolloin minua jopa hieman häiritsi, kuinka kauan leffa yrittää pitää heidät salassa. Elokuva tuntuukin pääsevän vauhtiin vasta, kun tämä salailu loppuu. Erityistä jännitystä ei ole mukana, eikä katsojana koskaan pelkää Miken puolesta, mutta silti täytyy sanoa, että Angel Has Fallen onnistuu viihdyttämään oikein mukavasti. Leffa on parempi ja mukaansatempaavampi kuin London Has Fallen, muttei ole ihan yhtä hyvä kuin sarjan aloitusosa Olympos on valloitettu. Tarina nappaa hyvin mukaansa ja vaikka sen käänteet arvaa helposti etukäteen, viihdyttää leffa tarpeeksi lähes koko kestonsa ajan, jotta sen ongelmat voi osittain katsoa sormien läpi.

Toimintaa leffasta tietty löytyy, mutta se ei ole yhtä väkivaltaista ja rujoa kuin aiemmissa osissa. Ensimmäisen elokuvan verisyys on tästä osasta siistitty. Väkivallasta on tehty huomattavasti viihteellisempää, mistä viestii jo yksi suorastaan hulvaton räjäyttelykohtaus. Huumoria on muutenkin mukana ja parin hahmon väliset sanailut nostavat hymyn väkisin huulille. Sen sijaan yhdessä toisessa sanailussa silmät alkavat pyöriä, kun roistot selittävät juonensa ääneen niille, jotka eivät sitä hoksanneet jo vartti sitten. Tämä sanailu on vielä ilmiselvästi tarkoitettu suoraan katsojalle, eivätkä hahmot loogisesti puhuisi toisilleen niin, eli se on todella kömpelösti kirjoitettu mukaan. Elokuvasta löytyy tällaisia heikkouksia, minkä lisäksi yhtä hahmoa tunnutaan kasvattavan merkittävään rooliin täysin turhaan, mutta muuten Angel Has Fallen tarjoaa aika pitkälti juuri sitä, mitä siltä odottaakin ja vieläpä tarpeeksi toimivalla tavalla.

Sarjan ohjausvastuu on jälleen vaihtunut ja tällä kertaa puikoissa pyörii Ric Roman Waugh. Hän rakentaa tunnelmaa ihan sujuvasti, muttei muuten vakuuta taidoillaan. Hänen, Robert Mark Kamenin ja Matt Cookin käsikirjoitus sisältää paljon laiskoja vetoja, mutta kyllä siitä löytyy hyvätkin puolensa. Ennalta-arvattavuudestaan huolimatta tarina pitää otteessaan. Elokuva on osittain kuvattu hyvin, mutta toimintakohtauksista löytyy paljon turhan heiluvaa kameratyöskentelyä. Jotkut tappelut ovat myös kömpelösti leikattuja, mutta kokonaisuus pysyy hyvin kasassa. Nolten hahmon mökin lavasteet ovat oivalliset ja maskeeraajat ovat päässeet tekemään ikävän näköisiä ruhjeita. Paikoitellen efektit näyttävät liian digitaalisilta, mutta mukaan mahtuu myös vakuuttavia tehosteita. Ääniefektit toimivat erinomaisesti ja David Buckleyn säveltämät musiikit jumputtavat mukavasti taustalla.

Yhteenveto: Angel Has Fallen on täysin ennalta-arvattava, mutta silti viihdyttävä ja oikein passeli toimintaleffa. Elokuvasta löytyy selkeitä heikkouksia, kuten kliseiset roistot, jotkut dialogit ja lopulta täysin turhaan "merkittäväksi" kehitetty hahmo, mutta tarina pitää hyvin mukanaan ja vauhdikkaat toimintakohtaukset saavat katsojan unohtamaan niiden välissä tapahtuvat ongelmat. Erityistä jännitettä toiminta ei tarjoa, mutta se on tarpeeksi taidokkaasti ja mukaansatempaavasti toteutettua. Gerard Butler kantaa jälleen elokuvaa tyylikkäästi harteillaan ja on hienoa, että Morgan Freeman pääsee esittämään presidenttiä. Show'n kuitenkin varastaa Nick Nolte joka kerta ollessaan kuvassa. Angel Has Fallen ei todellakaan ole kovin ihmeellinen teos, mutta se pitää toiminnannälkäisen katsojansa tyytyväisenä kahden tunnin kestonsa ajan - vaikkei leffasta paljoa muistaisikaan enää myöhemmin. Elokuva toimii myös kelpo päätöksenä tälle... öh, miksiköhän tätä trilogiaa kutsutaan? "Has Fallen" -trilogia? Vai pelkkä "Fallen" -trilogia? No, joka tapauksessa, sille tämä on toimiva päätös. Jos pidit siis aiemmista osista, kannattaa käydä vilkaisemassa tämäkin.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 24.8.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Angel Has Fallen, 2019, Millennium Films, Campbell Grobman Films, G-BASE, Eclectic Pictures