maanantai 30. huhtikuuta 2018

Arvostelu: Indiana Jones and the Last Crusade / Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (1989)

INDIANA JONES AND THE LAST CRUSADE (1989)

INDIANA JONES JA VIIMEINEN RISTIRETKI



Ohjaus: Steven Spielberg
Pääosissa: Harrison Ford, Sean Connery, Alison Doody, Julian Glover, Denholm Elliott, John Rhys-Davies, Michael Byrne, Kevork Malikyan ja River Phoenix
Genre: seikkailu, toiminta
Kesto: 2 tuntia 7 minuuttia
Ikäraja: 12

George Lucasin luomaan hahmoon perustuva Steven Spielbergin ohjaama elokuva Raiders of the Lost Ark (1981) oli suuri kassamagneetti, joten sille ilmestyi tietenkin jatkoa. Tällä kertaa sankarin nimi pistettiin leffan nimeen mukaan, jotta ihmiset yhdistäisivät uuden teoksen aiempaan. Indiana Jones and the Temple of Doom ilmestyi vuonna 1984 ja vaikkei kyseessä ollut yhtä iso hitti, oli elokuva silti niin suosittu, että suunnitelma Indy-trilogialle pysyi ennallaan. Lucasin ja Spielbergin ideat eivät kuitenkaan täysin täsmänneet, jolloin tarinan luomisessa kesti aikaa. Alunperin juonena oli, että Indy etsisi Nuoruuden lähdettä, mutta tämä muuttui lopulta vanhempaan ideaan Graalin maljasta. Elokuvan käsikirjoittaja vaihtui kaiken aikaa, mutta lopulta oikea kirjoittaja ja tarina löytyivät, ja leffan teko lähti liikkeelle. Indiana Jones and the Last Crusade, eli suomalaisittain Indiana Jones ja viimeinen ristiretki, ilmestyi kesällä 1989 ja se oli yksi ilmestymisvuotensa menestyneimmistä elokuvista. The Last Crusade oli jostain syystä toinen Indiana Jones -elokuva, jonka näin. Näin sarjan toisen osan, Temple of Doomin, vasta tämän jälkeen. Olen aina pitänyt The Last Crusadesta ja minun on hyvin vaikea päättää, kumpi on mielestäni parempi, Raiders of the Lost Ark vai The Last Crusade, sillä kummatkin ovat niin hienoja teoksia. Kun mietin, mitä elokuvia arvostelisin alkuvuodelle 2018, monet Steven Spielbergin teokset kävivät mielessäni, Indiana Jonesit tietty muiden joukossa. Katsoinkin koko trilogian viikon sisään, The Last Crusaden heti seuraavana päivänä Temple of Doomin jälkeen.

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä osia Raiders of the Lost Ark ja Indiana Jones and the Temple of Doom!

Indiana Jonesin isä on siepattu, jolloin Indyn täytyy lähteä pelastusretkelle. Samalla hän aloittaa mystisen, parantavia vaikutuksia sisältävän Graalin maljan etsinnän, jota hänen isänsä on yrittänyt löytää koko elämänsä.

Harrison Ford on yhä täydellinen valinta Indiana Jonesin rooliin. Seikkailuhenki on vahvasti läsnä hahmossa ja hän pääseekin osoittamaan sankaruutensa useaan otteeseen, kuten myös taistelukykynsä. Indylle on luotu hieman enemmän hauskoja kohtauksia, mikä toimii todella hyvin. Hahmosta oppii elokuvan aikana paljon lisää, kun näkee Indyn ja hänen isänsä välisen isä-poika-suhteen. Leffan alussa nähdään ensimmäisen kerran nuori Indy, jota esittää Stand by Mestä (1986) tuttu River Phoenix. Intro-osiossa nähdään, kuinka Indy on jo lapsesta asti ollut kiinnostunut arkeologiasta, muinaisista esineistä ja toiminnasta. Alussa myös näytetään, kuinka Indy sai hattunsa, käärmekammonsa, ruoskaintoilunsa, sekä arven leukaansa, jonka tarkkaavaisimmat katsojat ovat huomanneet Fordilla. Phoenix suoriutuu Indyn roolista hienosti ja hän on selvästi seurannut tarkkaan Fordin tapaa näytellä hahmoa, sillä hän todella on uskottavasti nuori versio samasta hahmosta!
     Indiana Jonesin isänä, professori Henry Jonesina nähdään alkuperäinen James Bond -näyttelijä Sean Connery, joka on erinomainen ja uskottava roolissaan. Toisin kuin poikansa, tämä Jones ei ole toimintasankari, vaan enemmänkin tutkija. Jo Henryn ensimmäisistä kohtauksista alkaa tajuamaan, miksi Indy on sellainen kuin on. Henry on selvästi viisas, mutta hänestä löytyy myös hieman höperyyttä ja hahmosta on tehty onnistuneesti todella hauska. Indyn ja Henryn yhteisiä kohtauksia on hieno katsoa, sillä niistä välittyvä tunnelma on äärimmäisen upeasti luotu. Ford ja Connery ovat uskottavia hieman erikoisena isä-poika-kaksikkona. Yllättävää kyllä, kun kumpikin on niin hyvä näyttelijä, ei kumpikaan loista toisen yli, vaan he saavat vuorotellen päästä valokeilaan yhteisissä kohtauksissaan.
     Tämän elokuvan naishahmo on Elsa Schneider, jota esittää Alison Doody. Elsa on tutkija ja tuntuu tietävän asioita kuten Indy. Edellisen osan tapaan naishahmolle ja Indiana Jonesille on luotu puskista tuleva romanssintynkä, joka ei tunnu uskottavalta. Onneksi hahmosta löytyy kuitenkin erilaisia puolia, mikä tekee Elsasta kiinnostavan tapauksen. Doody on hyvä roolissaan.
     Graalin maljaa etsimään Indyn lähettää mies nimeltä Walter Donovan (Julian Glover), joka ei-kovin-suureksi-yllätykseksi paljastuukin tarinan roistoksi. Hahmossa on heti jotain hieman epäilyttävää, jolloin katsojana odottaa, milloin "iso paljastus" tapahtuu. Walter on kuitenkin toimiva pahis ja hänestä on myös tehty aika yksinkertainen tapaus, sillä hän haluaa Graalin maljan sen voimien takia. Glover on hyvä tarinan pahiksena.
     Raiders of the Lost Arkista tutut hahmot Marcus Brody (Denholm Elliott) ja Sallah (John Rhys-Davies) tekevät paluun. On hienoa päästä näkemään jälleen tuttuja naamoja, etenkin kun aiemmin vain lyhyesti nähty Marcus pääsee tekemään paljon enemmän. Sallahia olisi myös voinut olla mielestäni hieman enemmän Raiders of the Lost Arkissa, joten on erittäin mainiota nähdä hahmo uudestaan. Leffassa esitellään myös pari uutta isoa hahmoa: paha natsieversti Vogel (Michael Byrne) ja Kazim (Kevork Malikyan), joka kuuluu Graalin maljaa suojelevaan Ristimiekan veljeskuntaan.




Indiana Jones and the Last Crusade alkaa tosiaan Indyn nuoruudesta, vuodesta 1912 ja lähes välittömästi katsojat pääsevät näkemään vauhtia, kun roistot jahtaavat Indyä, mistä siirrytään vuoteen 1938, jolloin Indy taistelee yhä samasta esineestä kuin teininä. Ei kestä kauaa, kun Graalin maljan metsästäminen alkaa, mikä käynnistää vauhdikkaimman Indiana Jones -seikkailun tähän mennessä. The Last Crusade on nimittäin täynnä toimintaa, vaaroja, seikkailua ja takaa-ajoja. Aluksi etsitään vihjeitä Venetsiasta, mistä päästään natsien tukikohtaan Itävallan ja Saksan rajalla. Tästä alkaa kilpajuoksu Graalin maljalle, kun Indiana Jones ja hänen isänsä yrittävät saavuttaa määränpään ennen Donovanin johtamia natseja. Elokuva ei erityisemmin pysähtele, vaan painaa menemään ja samalla tärkeitä tietoja heitellään katsojille, jotta pysyy perillä kaikesta. Lähes puolet elokuvasta käytetään erilaisiin takaa-ajoihin ja toimintakohtauksiin, joka voisi muuten käydä puuduttavaksi, mutta kun kohtaukset ovat erittäin monipuolisesti tehtyjä, niin ei voi muuta kuin ihailla tekijöiden kekseliäisyyttä ja nauttia! Indyä ajetaan nimittäin takaa junan vaunujen katoilla, moottoriveneillä, moottoripyörillä, lentokoneilla, hevosilla ja jopa panssarivaunulla! Mitäköhän seuraavaksi; Indiana Jones avaruusaluksessa?

Toiminta ei kertaakaan käy tylsäksi, sillä sitä on mukana niin monipuolisilla tavoilla, jolloin elokuva tarjoaa katsojille kaiken aikaa jotain uutta. Samalla myös päätyy jännittämään, sillä Indyn ja Henryn on tehtävä kaikkensa selvitäkseen erilaisista vaaratilanteista. Läpi elokuvan tuntuu siltä, että sankarit todella ovat vaarassa, jolloin heitä kannustaa entistäkin enemmän taistelemaan tiensä esteiden läpi. Vaikka leffa kulkee nopealla temmolla eteenpäin, eikä tunnu kovin pitkältä, ei se kuitenkaan koskaan kiirehdi, mikä on erinomainen osoitus loistavasta rytmityksestä. Syvyyttä toimintaleffaan saadaan, kun Indy ja Henry yrittävät kaiken toiminnan keskellä ratkoa heidän rikkinäistä isä-poika-suhdettaan. Ratkominen on tehty mielenkiintoisesti sekä hauskasti, kun kaksikko jää riitelemään vanhoista jutuista, vaikka heitä jahtaakin natsijoukko. Sen lisäksi, että The Last Crusade on tähän mennessä vauhdikkain Indiana Jones -elokuva, se on myös hauskin. Leffan aikana pääsee nauramaan useasti, eivätkä vitsit ole huonoja. Parhaimmassa tapauksessa jutut ovat aivan mahtavia! Seikkailutunnelma on täysillä läsnä alusta loppuun, eikä leffa suostu päästämään katsojaa otteestaan. Loppuhuipennus on todella hyvin rakennettu ja on upeaa nähdä, kuinka pikkuhiljaa Indy ja Henry alkavat tajuamaan, mitä vuosien aikana meni kummankin osalta pahasti vikaan.




The Last Crusade muistuttaa selkeästi enemmän Raiders of the Lost Arkia kuin Temple of Doomia. Tässä ei seikkailla Intian viidakoissa, eikä mukana ole samanlaista heimojuttua kuin sarjan toisessa osassa. Natsit ovat jälleen pahiksia ja useassa kohtaa hahmot nähdään aavikkomaisemissa, kuten sarjan aloitusosassa. Leffassa nähdään myös nopeasti ensimmäisestä osasta tuttu yliopisto, jossa Indy toimii opettajana. Näiden asioiden lisäksi pari vanhaa tuttua naamaa ovat tosiaan mukana, sekä yhdessä kohtaa nähdään nopeasti piirros Raiders of the Lost Arkissa esiintyvästä liitonarkista. Temple of Doomiin ei ole sen sijaan lainkaan viittauksia. Tämä on varmaan ollutkin tarkoitus, sillä Spielberg ei erityisemmin pitänyt kyseisestä elokuvasta. Vaikka The Last Crusadessa on välillä paljon samaa kuin Raiders of the Lost Arkissa, on se selvästi oma seikkailunsa. Sarjan tunnelma on saatu nostettua takaisin hienolle tasolle ja elokuva on yhtä hyvä kuin aloitusosa. Onkin yllättävää ja harvinaista, että sarjan kolmas osa saavuttaa alkuperäisen elokuvan tason, eikä osaa sanoa, kummasta pitää enemmän. Kummastakin löytyy niin paljon hienoja asioita, etten vain pysty sanomaan, kumpi on suosikkini Indiana Jones -elokuvista!

Ohjauksesta vastaa tietty Steven Spielberg, joka on tehnyt aivan mahtavaa työtä elokuvan kanssa. Hän on yhdessä Indyn luoneen Lucasin, käsikirjoittaja Jeffrey Boamin ja taidokkaan tekijätiimin kanssa saanut luotua aivan loistavan seikkailutarinan, joka on täynnä erilaisia toimintakohtia ja sydäntä. The Last Crusade on kuvattu todella hyvin, kuten myös leikattu. Elokuva on saatu leikattua nopeatempoiseksi, mutta silti tarpeeksi hitaaksi, jolloin se ei kiirehdi. Lavasteet ovat tyylikkäitä, etenkin Venetsian viemäreissä ja loppuhuipennuksessa. Puvustus on tietty hienosti toteutettu. Visuaaliset tehosteet ovat tähän mennessä sarjan parhaat, eikä vihreän taustakankaan käyttö ole yhtä selkeää. Äänitehosteet ovat jälleen mainioita. Musiikista vastaa tietenkin legendaarinen John Williams, joka on tehnyt taas erittäin hyvää työtä sävellystensä kanssa. Ja kuten kahden edellisen osan kohdalla, myös tämän jälkeen päähän jää soimaan Indyn tunnuskappale.




Yhteenveto: Indiana Jones and the Last Crusade on erinomainen seikkailuleffa, joka nousee omaksi suosikikseni sarjasta! Elokuva on täynnä vauhtia ja se kulkee nopealla temmolla eteenpäin, muttei kuitenkaan kiirehdi. Leffa ei koskaan päästä katsojaa otteestaan ja se sisältää paljon erilaisia toimintaosioita, vaaroja ja taisteluita. Mukana on myös paljon hauskuutta, joka syntyy useasti Indyn ja hänen isänsä yhteisistä hetkistä. Sean Connery on oiva lisäys sarjaan ja hän suoriutuu Indyn isän roolista loistavasti. Katsojana seuraa mielenkiinnolla, kuinka Indy ja Henry yrittävät selvittää rikkinäistä isä-poika-suhdettaan. Tämä tuo lisäsyvyyttä ja sydäntä mukaan elokuvaan. Nuori Indy -aloitus on todella mainio ja sen kautta saa tietää paljon lisää leffan sankarista, minkä lisäksi River Phoenix on todella hyvä valinta rooliin. Mukana on Temple of Doomin tapaan hieman turhaa romanssia, mutta se ei ole onneksi samalla lailla toteutettu ja Elsan hahmo toimii mainiosti. Seikkailuhenki on vahvasti läsnä, mistä voi jälleen kiittää ohjaaja Steven Spielbergiä, joka on todella taitava siinä, mitä tekee. Indiana Jones and the Last Crusade todella on aivan mahtava elokuva, joka yllättää katsojan olemalla yhtä hyvä kuin sarjan aloitusosa. Jos siis pidit Raiders of the Lost Arkista, niin kannattaa ehdottomasti katsoa myös tämä! Suosittelen muutenkin katsomaan leffan, sekä koko Indiana Jones -trilogian, sillä se tarjoaa todella hyviä seikkai... hetkinen, juuri saamani tiedon mukaan on olemassa neljäskin Indy-elokuva: Indiana Jones and the Kingdom of the Crystal Skull vuodelta 2008! Nyt kun oikein muistelen, niin kyllähän olen sellaisen tainnut joskus vilkaista, mutta erityisen hyvä se ei ollut... Noh, pitäähän kai sekin kärvistellä läpi.




Kirjoittanut: Joonatan, 10.4.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.collider.com
Indiana Jones and the Last Crusade, 1989, Paramount Pictures, Lucasfilm


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti