Arvostelu: Mestarietsivä Basil Hiiri (The Great Mouse Detective - 1986)

MESTARIETSIVÄ BASIL HIIRI

THE GREAT MOUSE DETECTIVE

Ohjaus: Ron Clements, Burny Mattinson, David Michener ja John Musker
Pääosissa: Barrie Ingham, Val Bettin, Susanne Pollatschek, Vincent Price, Candy Candido, Alan Young, Diana Chesney ja Eve Brenner
Genre: animaatio, seikkailu, lastenelokuva
Kesto: 1 tunti 14 minuuttia
Ikäraja: 7

The Great Mouse Detective, eli suomalaisittain Mestarietsivä Basil Hiiri on Walt Disneyn animaatioelokuvien klassikkosarjan 26. osa. Elokuva perustuu Eve Tituksen kirjasarjan "Basil of Baker Street" (1958-1982) hahmoihin, mutta tarina on luotu elokuvaa varten. Epäonnistuneen Hiidenpadan (The Black Cauldron - 1985) jälkeen Disneylla epäiltiin animaatioelokuvien teon kannattavuutta. Silti Mestarietsivä Basil Hiiri sai ensi-iltansa vuotta myöhemmin ja onneksi niin, sillä leffa oli menestys ja näytti, että animaatioille on yhä kysyntää. Itse muistelisin nähneeni Mestarietsivä Basil Hiiren joskus ennen ala-asteen aloittamista. En usko, että olisin nähnyt sitä useammin kuin kerran tai kaksi, ennen kuin katsoin sen uudestaan loppuvuodesta 2015. Pidin siitä, minkä takia olikin harmi, ettei leffaa saa Suomessa Blu-ray -julkaisuna. Kun ostin suurimman osan Disney-klassikoista Blu-rayna, jäi Mestarietsivä Basil Hiiri -DVD kaupan hyllylle. Kuitenkin kun alkuvuodesta 2017 päätin arvostella lähes kaikki Disneyn klassikkosarjan elokuvat, päätin käydä ostamassa leffan, vaikka se olisikin kuvanlaadultaan heikompi. Katsoin sen uudestaan heti seuraavana päivänä Hiidenpadan jälkeen, mikä olikin hauska sattuma, sillä ilmestymisjärjestyksessään leffat ovat peräkkäiset.

Olivia-hiiritytön isä siepataan, jolloin tyttö etsii tunnetun salapoliisi Basil Hiiren tutkimaan tapausta. Basil saa selville, että koko jutun takana on hänen arkkivihollisensa professori Ratigan. Yhdessä Olivia-tytön ja tohtori David Q. Dawsonin kanssa Basil yrittää etsiä Olivian isän ja selvittää, mihin Ratigan häntä tarvitsee.

Basil Hiiri on mestarietsivä, joka on hieman kummallinen tapaus. Hän kykenee nopeasti päättelemään pienistä yksityiskohdista laajempia kokonaisuuksia, minkä takia hän onkin niin hyvä työssään. Hahmo on innoissaan ratkaistessaan tapauksia, mutta kun mitään tekemistä ei ole, Basil vaipuu lähestulkoon masennukseen. Kummallisuuksia löytyy käyttäytymisen lisäksi esimerkiksi hahmon käyttämistä valepuvuista. Basilin suurina näkyvät tunteet ovat mainioita ja hahmo toimiikin todella hyvin. Basilin äänenä kuullaan Barrie Ingham.
     Olivia-tyttö (Susanne Pollatschek) tuntuu paikoitellen ärsyttävältä, mutta onneksi häntä jaksaa katsoa koko elokuvan läpi. Hahmo saa Basilin tutkimaan tapausta, mutta loppuleffan ajan hän lähinnä vain roikkuu mukana tai on pelastettavana. Olivian isä rakentaa hienoja leluja ammatikseen, sekä iloksi tyttärelleen. Isän rakkaus Oliviaa kohtaan on tuotu esille selvästi, jolloin katsojana toivoo, että isä ja tytär näkevät vielä toisensa. Isää ääninäyttelee Alan Young.
     Olivia löytää Basilin luokse tohtori David Q. Dawsonin avulla, joka on juuri saapunut takaisin Lontooseen Afganistanista. Erityisemmin ei selitellä, mitä Dawson aikoi tehdä Lontoossa, mutta tällaista seikkailua hän ei varmasti osannut odottaa. Aluksi Dawson vain ihmettelee Basilin päättelykykyä ja kulkee mukana "auttamassa" tapauksen selvittämistä. Dawson ei kovin paljoa pääse tekemään, mutta on hauskaa ja kiinnostavaa, että Basilin mukana liikkuu joku tavallinen. Tohtori Dawsonia esittää Val Bettin ja hän on myös hiiri.
     Elokuvan pahis, eli Basilin arkkivihollinen on Vincent Pricen ääninäyttelemä professori Ratigan, joka on oikeasti aika luihu tyyppi. Ratigan on rotta, mutta haluaa, että hänestä puhutaan hiirenä. Jos joku - edes hänen alamaisensa - kutsuu häntä rotaksi tai tekee jotain, mistä hän ei pidä, hän syöttää tämän Felicia-kissalle. En edes muistanut tällaista asiaa ja mielestäni onkin hienoa, että leffan tekijöillä on ollut pokkaa tappaa hahmoja syöttämällä heidät elävinä isommalle olennolle. Ratigan on erinomainen pahishahmo ja elokuvasta välittyykin hienosti Basilin ja Ratiganin viha toisiaan kohtaan. Hahmolla on tietysti ilkeä suunnitelma, jonka toteuttamista varten hän kiristää Olivian isää rakentamaan jotain...
     Ratiganin ykkösalamainen on lepakko Liuhu, jolla on rikkinäinen siipi ja puujalka. Liuhu on erittäin hömelö ja hänen tarkoituksenaan onkin selkeästi naurattaa lapsia. Pahiksen hassu kätyri -juttu oli käytössä jo esimerkiksi Hiidenpadassa. Liuhu ei tunnu muistavan tehtäviään ja hän puhuu oudosti, jolloin häntä on tosiaan viihdyttävää seurata. Liuhua esittää Candy Candido.
     Muita hahmoja elokuvassa ovat rouva Judson (Diana Chesney), joka hoitaa Basilin kotia ja hiirien kuningatar (Eve Brenner).

Jos ette tienneet tai osanneet vielä päätellä, Mestarietsivä Basil Hiiressä on paljon vaikutteita Arthur Conan Doylen kirjoittamista "Sherlock Holmes" -kirjoista (1887-1927). Basil on tietty Holmes, tohtori Dawson on Watson, rouva Judson on rouva Hudson ja professori Ratigan on Moriarty. Tämän lisäksi Basil Hiiri jopa asuu osoitteessa 221B Baker Street, Sherlock Holmesin kellarissa (Holmesin siluetti näkyy talon ikkunassa pariin otteeseen). Holmesin tavoin Basil soittaa viulua, polttaa piippua ja käyttää deerstalker-hattua. Alkupuolella elokuvaa viittaukset ovat erittäin selkeitä ja riemastuttavat vanhempia katsojia varmasti enemmän kuin lapsia, sillä he eivät välttämättä tiedä mitään Holmesista. Basil jopa sanoo yhdessä kohtaa "Elementary, my dear Dawson", joka on lainattu Holmesin tunnetuimmasta lausahduksesta. Basilin nimi on annettu kunnianosoituksena Basil Rathbonelle, joka esitti Holmesia neljässätoista elokuvassa aikavälillä 1939-1946.

Ottaen huomioon, että elokuva kestää vain tunnin ja vartin, se ehtii kertoa rauhassa ja hyvin koko tarinansa alusta loppuun. Leffa ei koskaan kiirehdi ja sen pituus on käytetty hienosti hyödyksi. Kovin paljoa ei ylimääräiseen kuitenkaan käytetä aikaa, vaan tapauksen selvittämistä viedään eteenpäin koko ajan. Mielestäni Mestarietsivä Basil Hiiri on jopa todella mainio elokuva! Siitä löytyy hyviä hahmoja, seikkailua, huumoria ja jännitystä, jolloin koko perhe voi nauttia siitä. Lapset näkevät elokuvassa hassuja hiirihahmoja etsivinä, kun taas aikuiset huomaavat yhtäläisyydet "Sherlock Holmesiin". Vaikka viittauksia onkin useita, leffa ei tunnu Holmes-parodialta, vaan kunnon Disney-seikkailulta, jonka katsoo mielellään monta kertaa uudestaan. Läpi elokuvan kulkee mainio tunnelma, joka ei katkea kertaakaan leffan aikana, mikä tuo lisäarvoa. Itselleni tunne on yksi tärkeimmistä asioista elokuvissa ja jos se ei toimi tai se katkeilee liikaa, elokuvan taso putoaa. Tässä tunnelma toimii, mikä on hienoa.

Mestarietsivä Basil Hiiri tapahtuu vuonna 1897 Lontoossa ja ajankuva on hyvin toteutettu. Piirrosjälki on myös hyvin toteutettu. Kaikki hahmot ovat selvästi Disneyn tyylille tuttuja. Elokuva sisältää pääasiassa hiirihahmoja, mutta Liuhu-lepakon ja Felicia-kissan lisäksi mukana on myös koira nimeltä Toby, joka on Basilin ystävä, vaikkei sano lausettakaan leffan aikana. Ihmisiä ei oikeastaan näy, vaikka elokuvan hiirimaailma sijoittuukin tavalliseen ihmisten maailmaan. Sateisen Lontoon taustat ovat tyylikkäitä ja Big Benissa tapahtuva kohtaus on hieno. Ohjauksesta vastaavat Ron Clements, Burny Mattinson, David Michener ja John Musker, jotka ovat kirjoittaneet tarinan yhdessä kuuden muun henkilön kanssa. Vaikka käsikirjoittajia on monta, ei tarina onneksi kärsi. Mestarietsivä Basil Hiiri ei ole musikaali, mutta siinä esiintyy kaksi kappaletta: baarissa kuultava "Let Me Be Good to You" ja Ratiganin laulama "The World's Greatest Criminal Mind", joka jää soimaan päässä. Henry Mancinin säveltämä tunnusmusiikki on myös mainio.

Elokuvassa nähdään muutamia "easter eggeja", eli viittauksia muihin elokuviin, hahmoihin jne. Sherlock Holmes -viittauksien lisäksi tarkkasilmäisimmät voivat bongata Mikki Hiiren pään siluettia muistuttavia kuvioita elokuvan aikana useita ja lelukauppakohtauksessa näkyy Dumbo-leffan (1941) nimikkohahmo leluna.

Yhteenveto: Mestarietsivä Basil Hiiri löytää parin heikommin menneen Disney-leffan jälkeen vihdoin oikean suunnan ja palauttaa Disneyn toimivuuden. Lyhyestä kestostaan huolimatta elokuva ehtii kertoa todella viihdyttävän salapoliisikertomuksensa rauhassa, eikä kertaakaan tunnu kiirehtivän. Vaikka mukana on paljon viittauksia "Sherlock Holmesiin", ei elokuva ole parodia "Holmesista", vaan tuntuu omalta seikkailultaan. Basil on mainio päähenkilö ja Ratigan on todella hyvä pahis. Tohtori Dawson ja Olivia tuntuvat välillä olevan mukana ilman syytä, mutta heilläkin on hyviä hetkiä. Piirrosjälki on hyvin toteutettua ja 1800-luvun lopun Lontoo on tyylikkäästi tehty. Elokuva sisältää jännitystä ja huumoria koko perheelle, joten perheen yhteiseen elokuvahetkeen tämä sopii erittäin hyvin. Mestarietsivä Basil Hiiri on parempi leffa kuin muistin ja edustaakin Disney-elokuvien parempaa puolta. Suosittelen katsomaan tämän ja on ihme, jos "The World's Greatest Criminal Mind" ei jää soimaan päässä leffan jälkeen. Jos hahmojen seikkailuja haluaisi lisää, niin Disneyn Jumbo-sarjakuvakirjoissa on yleensä ainakin yksi "Basil Hiiri" -seikkailu per pokkari.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 9.2.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.twentytwowords.com
The Great Mouse Detective, 1986, Walt Disney Pictures, Silver Screen Partners II