Arvostelu: Paluu tulevaisuuteen osa III (Back to the Future Part III - 1990)

PALUU TULEVAISUUTEEN OSA III

BACK TO THE FUTURE PART III

Ohjaus: Robert Zemeckis
Pääosissa: Michael J. Fox, Christopher Lloyd, Mary Steenburgen, Thomas F. Wilson, Lea Thompson, James Tolkan, Matt Clark ja Elisabeth Shue
Genre: seikkailu
Kesto: 1 tunti 58 minuuttia
Ikäraja: 12

Paluu tulevaisuuteen (Back to the Future - 1985) oli ilmestymisvuotensa suurin hitti, joten sille täytyi tietty tehdä jatkoa. Koska jatko-osan käsikirjoituksesta tuli todella pitkä, täytyi se katkaista kahtia, jolloin löytyi tarina myös kolmanteen seikkailuun. Idea kolmannen leffan tarinaan syntyi päätähti Michael J. Foxilta, jolta ohjaaja Robert Zemeckis ja käsikirjoittaja Bob Gale kysyivät, minne hän haluaisi hahmon matkustavan ajassa? Kummatkin jatko-osat tehtiin samaan aikaan, jolloin kolmannen osan kuvaukset alkoivat lähes heti toisen osan kuvausten päätyttyä. Tekoprosessi oli haastavaa etenkin Zemeckikselle, joka joutui keksittymään samanaikaisesti sekä Paluu tulevaisuuteen osa II:n (Back to the Future Part II - 1989) viimeistelyyn että Paluu tulevaisuuteen osa III:n kuvaamiseen. Sarjan toinen osa ei saanut yhtä positiivista vastaanottoa, mutta siitä huolimatta kolmas, eli trilogian päätösosa ilmestyi puoli vuotta Osa II:n jälkeen. Elokuva sai hieman paremmat arviot kuin edeltäjänsä, muttei menestynyt toivotusti lippuluukuilla. Itse näin elokuvan, kun sain isältäni Paluu tulevaisuuteen -trilogian DVD-boksissa ja katsoin kaikki elokuvat parin päivän sisään. Innostuin kovasti ja olen katsonut leffat useasti uudestaan. Kyseessä on ehkä ainoa leffasarja, josta olen nähnyt kaikki osat yhtä monta kertaa. Kun mietin, mitä leffoja arvostelisin vuoden 2018 ensimmäiselle puoliskolle, Paluu tulevaisuuteen -elokuvat tulivat ensimmäisten joukossa mieleeni ja keväällä 2017 koittikin aika katsoa sarja uudestaan ja arvostella se.

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä osia Paluu tulevaisuuteen ja Paluu tulevaisuuteen osa II!

Marty McFly lähtee pelastamaan Docia vuodesta 1885. Tehtävä ei ole kuitenkaan kovin helppo, sillä DeLoreanista on hajonnut osia, minkä lisäksi vaikeuksia tuottavat pelätty rikollinen Buford Tannen ja opettaja Clara Clayton, jonka kanssa Docilla syntyy säpinää...

Michael J. Fox on edelleen mahtava pääosassa Marty McFlyna. Valitettavasti elokuva ei täysin kuitenkaan tunnu Martyn seikkailulta, jolloin hahmo jää enemmän taka-alalle. Onneksi mukana on silti useita kohtia, joissa hän pääsee loistamaan. Outona uutuutena on se, että Marty tuntuu ymmärtävän vähemmän aikamatkustuksesta tässä leffassa kuin edellisessä, mikä hieman tyhmentää hahmoa. Foxin ilmeitä on jälleen hienoa nähdä, etenkin kun hahmo kokee Villin lännen asioita, kuten intiaanijoukon ajamassa häntä takaa. Elokuva kaipaisi selvästi tällaisia hetkiä lisää.
     Elokuvan keskiössä tuntuukin olevan Christopher Lloydin esittämä tohtori Emmett "Doc" Brown. Hahmo nähdään kahtena eri versiona leffassa: vuoden 1955 Docina, joka on juuri auttanut ensimmäisen osan Martyn palaamaan tulevaisuuteen, sekä vanhempana Docina, joka seikkaili Martyn kanssa edellisessä osassa ja on jäänyt jumiin 1880-luvulle. Lloyd suoriutuu osastaan hyvin ja hänellä on useita hienoja hetkiä, mutta hahmo on hieman tylsempi kuin aiemmin ja hänellä on liikaa ruutuaikaa, jolloin oikea sankari, eli Marty jää varjoon.
     Doc on keskiössä lähinnä opettaja Clara Claytonin (Mary Steenburgen) takia, johon hän ihastuu. Jos on vaikeaa tajuta, miksi Doc iskee silmänsä Claraan, niin ymmärrän sinua täysin. Vaikka Clara rakastaa Jules Vernen teoksia kuten Doc, ei hän ole oikeastaan millään lailla kiinnostava hahmo. Hän on oikeastaan aika tylsä tapaus, josta ei löydy mitään erikoista. Steenburgenin näyttelemisestäkään ei synny mitään merkittävää ja hän on itse asiassa paikoitellen jokseenkin ärsyttävä. Tavallaan hahmon kautta Dociin tuodaan uusia puolia, mutta tällaisenaan ratkaisu ei oikein tunnu toimivan.
     Elokuvan pahiksena nähdään Thomas F. Wilsonin esittämä Buford "Hullu Rakki" Tannen, eli Biffin isoisoisä, joka on pahamaineinen rosvo 1880-luvun Hill Valleyssa. Wilson on jälleen erinomainen ja vaikka hahmo on selvästi julmempi kuin Biff - ollessaan oikea rikollinen - löytyy hänestä selkeästi samanlaisuutta. Hahmosta on tehty hienosti uhkaava, jolloin tietää, että hän tulee aiheuttamaan ongelmia Martylle ja Docille. Tämän lisäksi Buford on myös aika tyhmä, mikä tekee hänestä hieman koomisenkin.

Uusina hahmoina esitellään myös Martyn isoisoisä Seamus McFly ja hänen vaimonsa Maggie. Seamuksena nähdään Michael J. Fox, jolloin katsojat pääsevät jälleen hämmästelemään, kuinka sama näyttelijä voi näkyä kahtena ruudulla? Maggiea taas esittää Martyn äidin näyttelijä Lea Thompson, mikä on tavallaan ihan hauska ratkaisu, sillä näin saadaan mukaan kahdessa edellisessäkin osassa nähty kohtaus, jossa Marty herää jostain ja selittää unisena nähneensä painajaista, jolloin hänen äitinsä vastaa. Kuitenkin ratkaisu on tavallaan myös kummallinen, kun miettii, että kaksikko on aiemmin näytellyt äitiä ja poikaa. Tekijät olisivat voineet käyttää Martyn tyttöystävä Jenniferin näyttelijää, Elisabeth Shueta Maggie McFlyna. Molemmat suoriutuvat kuitenkin osistaan mainiosti, etenkin irlantilaisaksenttiensa kanssa, jolloin ei ole oikeastaan valittamista.
     Muita hahmoja elokuvassa ovat mm. James Tolkanin esittämä seriffi Strickland, joka on kahdesta edellisestä osasta tutun rehtori Stricklandin isoisoisä, sekä Matt Clarkin näyttelemä baarimikko. Seriffi Strickland on erinomainen keksintö, sillä hänen kauttaan näkee, että kaikki Stricklandit ovat olleet kuria rakastavia tosikkoja.

Paluu tulevaisuuteen osa II:n tavoin myös kolmas osa alkaa suoraan siitä, mihin edellinen jäi, näyttämällä ensin lyhyen pätkän edellisen osan lopusta. Ei kestäkään kauaa, kun seikkailu lähtee käyntiin ja Marty matkaa vuoteen 1885, eli Villiin länteen, jolloin DeLoreanin piilottaminen on vielä tärkeämpää, sillä sellaisia autoja ei ollut vielä olemassakaan. Muutkin asiat olivat hyvin erilaisia, joten Marty huomataan nopeasti ulkopuoliseksi. Jotta tehtävä ei olisi liian helppo, DeLoreanin bensiinitankki vuotaa tyhjäksi, jolloin täytyy keksiä keino liikuttaa kulkuneuvoa, joka toimii nesteellä, jota ei ole vielä edes keksitty. Aikaa ei ole kuitenkaan ikuisuuksiin, sillä vuodessa 1955 Marty huomasi Docin kuolevan Bufordin takia noin viikko kirjeensä kirjoittamisen jälkeen. Tällä luodaan jännitettä, ja kyseessä voisi helposti olla jännittävin ja hankalin tilanne tähän mennessä, mutta valitettavasti elokuvan tunnelma ei täysin tarjoa sitä, mitä se alkupäässä lupailee. Claran ilmestyessä mukaan tarinaan, Paluu tulevaisuuteen osa III alkaa muuttua huonolla tavalla erilaiseksi. Sarjan henki vaihtuu seikkailusta romantiikaksi ja pääosaan tuntuu nousevan Doc. Näin leffa ei tunnu enää oikein jatkavan samaa tarinaa, minkä ensimmäinen teos aloitti. Tuttuja elementtejä on onneksi kuitenkin mukana. Heräämiskohtauksen mainitsinkin jo, minkä lisäksi leffassa nähdään mm. kohta, jossa Buford ärsyttää Martya kutsumalla tätä pelkuriksi, kuten edellisissä osissa, sekä kohtaus, jossa Marty saapuu Hill Valleyn kahvilaan ostamaan juotavaa, mutta tällä kertaa kyseessä onkin saluuna, eikä siellä todellakaan tarjota Pepsiä. Doc tietty huudahtaa muutamaan otteeseen "Hyvät hyssykät!" ja Marty taas sanoo "Käheetä!"

Villi länsi voisi tarjota paljon erilaisia asioita, joita Marty ja Doc kokisivat selvittäessään poispääsyä. Intiaanit voisivat olla isommassa roolissa, minkä lisäksi lähes kaiken aikaa odottaa, että kaksikko vahingossa paljastaisi kunnolla, mitä tulevaisuudella on tarjottavanaan, mikä muokkaisi maailmaa todella paljon. Valitettavasti leffa ei lähde tällaisiin suuntiin, vaan keskittyy lähinnä Docin pulmaan siitä, lähtisikö hän Martyn mukana, vai jäisikö hän Claran luokse? Parissa kohtaa nähdään, kuinka Doc on 1880-luvun välineillä kasannut itselleen erilaisia vempaimia, joiden toimintaa on hauska seurata, mutta siihen se jääkin. Seikkailuhenkeä ei tosiaan ole kovin usein läsnä, jolloin Paluu tulevaisuuteen osa III tuntuu hidastelevan välillä. Kaksi edellistä osaa kulkivat selkeästi kaiken aikaa eteenpäin, pitäen katsojia tiukasti otteessaan, mutta tämä tarjoaa liian paljon hengähdystaukoja, ollakseen tosissaan kunnon loppuhuipennus. Edellisten leffojen jälkeen tämä ei tunnu erityisen hyvältä, minkä takia kyseessä on pienoinen pettymys. Elokuva on kyllä hyvä, mutta se ei ole erinomainen kuten alkuperäinen Paluu tulevaisuuteen, eikä kekseliäs ja moniulotteinen kuten Paluu tulevaisuuteen osa II. Useassa kohtaa miettii, olisiko tekijöiden kuitenkin kannattanut tehdä ensin toinen osa kunnolla valmiiksi ja sitten vasta keskittyä kolmanteen osaan, sillä näin tuntuu kuin leffaan ei oltaisi annettu samalla lailla koko sydäntä ja sielua.

Onneksi mukana on onnistuneita asioita, joiden takia leffan katsoo mieluusti loppuun saakka. Paluu tulevaisuuteen osa III on selvästi edellistä kevyempi teos ja huumoria on enemmän mukana. Nauraa saa monessa kohtaa, eikä elokuva ota itseään kovin vakavasti. Tämä on parannus edelliseen verrattuna, sillä siitä taas puuttui ensimmäisen osan kepeys, joka oli yksi parhaimpia asioita koko elokuvassa. Hauskinta koko elokuvassa on kuitenkin se, että Villissä lännessä Marty kertoo nimekseen Clint Eastwood, joka on yksi tunnetuimmista western-näyttelijöistä. On hauskaa kuulla, kuinka muut hahmot puhuttelevat häntä useaan otteeseen "herra Eastwoodiksi". Olisi mielenkiintoista tietää, miten oikea herra Eastwood suhtautui vitsiin. Leffan alku on todella toimiva ja juttu alkaa lässähdellä vasta Claran tullessa mukaan tarinaan. Loppupäässä löydetään taas sama toimivuus ja oikea jännittävyys, kun pitäisi ratkaista monta asiaa ennen kuin voi matkata takaisin omaan aikaan. Ainoa mahdollisuus matkan toteuttamiseksi tuntuu myös lähestulkoon mahdottomalta, jolloin katsojana todella jännittää, miten käy. Valitettavasti elokuvan lopetus ei ole mielestäni mitä parhain, mutta ihan tarpeeksi toimiva. Loppujen lopuksi Paluu tulevaisuuteen osa III on tällaisenaan hyvä päätös sarjalle, eikä katsojalle tule leffan jälkeen tunnetta, että haluaisi lisää, sillä tarina on saatu loppuun, eikä se tarvitse enää jatkoa.

Sarjan ohjaaja Robert Zemeckis on itse asiassa sanonut, että kun hänellä on päätösvalta, niin Paluu tulevaisuuteen -sarjasta ei tehdä neljättä osaa tai minkäänlaista uusintaversiota. Joitain lyhytelokuvia ja animaatiosarja on tehty, mutta se riittää. Paluu tulevaisuuteen osa III:a tehdessä Zemeckis joutui keskittymään paljon Osa II:n viimeistelyyn, mikä vei ohjaajalta voimat nopeasti. Tämän valitettavasti huomaa, sillä leffasta ei löydy samaa innokkuutta tekopuolelta kuin kahdesta edellisestä. Käsikirjoitus tuntuu myös olevan hieman viimeistelemätön, jolloin tuntuu kuin kolmas osa olisi jokseenkin hätäisesti tehty. Elokuvan visuaalinen ilme on kuitenkin tyylikäs. Lavastajat ovat päässeet vauhtiin muokatessaan tuttua Hill Valleya länkkärimaisemaksi, jossa tuttu kellotorni on vasta rakenteilla. Puvustajat ja maskeeraajat ovat tehneet jälleen hienoa työtä. Elokuva on kuvattu hyvin, kuten myös leikattu, vaikkakin pientä lyhentämistä olisi voinut tehdä. Visuaaliset efektit ovat mainioita, vaikka taustakankaan käytön huomaa pariin otteeseen. Paras tehoste on jälleen kerran, kuinka Michael J. Fox on saatu näkymään ruudulla tuplana, esittäessään sekä Martya että Seamus McFlyta. Äänitehosteet ovat hyviä ja säveltäjä Alan Silvestri on tehnyt todella hyvää työtä musiikkien kanssa. Western kun on, leffassa kuullaan Paluu tulevaisuuteen teemakappale hieman eri soittimilla soitettuna ja mukana on esimerkiksi huuliharppua.

Blu-rayn kuvanlaatu on hyvä. Lisämateriaalina Blu-raylla on poistettu kohtaus, mokaotoksia, kuvagalleria, leffan teosta kertovat "Tales from the Future: Third Time's the Charm", "The Making of Back to the Future Part III" ja "Making the Trilogy: Chapter Three", elokuvan tekijöille esitettyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia, "Back to the Future: The Riden" esittelyvideo, leffasarjan vaikutuksista kertova "Tales from the Future: The Test of Time", leffojen teon eri asioita paljastava "The Secrets of Back to the Future Trilogy" ja ZZ Topin "Doubleback" -musiikkivideo. Katsottavaa on yhteensä lähes kahdeksi ja puoleksi tunniksi.

Yhteenveto: Paluu tulevaisuuteen osa III on hyvä päätösosa sarjalle, mutta siitä jää selkeästi uupumaan jotain, jotta se saavuttaisi kahden edellisen leffan tason. Ohjaaja Zemeckis oli leffaa tehdessä uupunut, minkä huomaa lopputuloksesta. Vaikka onkin hauskaa, että jatko-osat tehtiin kerralla, olisi tekijöiden kannattanut kuitenkin keskittyä yhteen teokseen kerrallaan. Villi länsi on mielenkiintoinen lähtökohta, mutta elokuva ei valitettavasti täysin hyödynnä sitä. Lavasteet, puvustukset jne. tuovat kyllä hienosti oikeaa tunnelmaa, mutta koko juttu kaipaisi jotain enemmän. Docin ja Claran rakkaustarina vie liikaa pois seikkailusta, jolloin leffa tuntuu hidastelevan ja Marty alkaa jäädä sivuhahmoksi. Onneksi loppupää on jälleen todella hyvä, vaikka lopetus ei kovin kummoinen olekaan. Visuaalisesti elokuva on tyylikäs, mutta ei yhtä toimiva kuin kaksi edeltäjäänsä, vaikka onkin hienoa, että huumoria on jälleen enemmän mukana. Jos olet nähnyt kaksi edellistä Paluu tulevaisuuteen -leffaa ja pidit niistä, niin pakkohan se on Paluu tulevaisuuteen osa III:kin katsoa. Kokonaisuutena kyseessä on todella mainio seikkailukertomus, jonka katsoo mielellään useita kertoja uudestaan, eikä se todellakaan tarvitse jatkoa tai uudelleenfilmatisointia!

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.5.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Back to the Future Part III, 1990, Universal Pictures, Amblin Entertainment, U-Drive Productions