Verityn varjo (Verity - 2026) - elokuva-arvostelu

VERITYN VARJO

VERITY

Ohjaus: Michael Showalter

Näyttelijät: Dakota Johnson, John Hartnett, Anne Hathaway, Ismael Cruz Córdova, Irina Dvorovenko, Brady Wagner, K.K. Moggie ja Sienna Kulovitz

Genre: trilleri

Kesto: 1 tunti 54 minuuttia

Ikäraja: 12

Verity, eli suomalaisittain Verityn varjo perustuu Colleen Hooverin samannimiseen kirjaan vuodelta 2018. Jo vuonna 2020 Amazon Studios hankki kirjan filmatisointioikeudet ja ryhtyi työstämään sen pohjalta elokuva-adaptaatiota. Leffaa kävi muutaman vuoden aikana työstämässä useampi käsikirjoittaja, kunnes studiolla oltiin vihdoin tyytyväisiä Nick Antoscan aikaansaannokseen ja kuvaukset käynnistyivät helmikuussa 2025. Nyt Verityn varjo saapuu elokuvateattereihin ja itse odotin leffan näkemistä mielenkiinnolla. En ole lukenut Hooverin romaania, mutta olen mieltänyt hänen muiden kirjojensa elokuvasovitukset vähintään kelvollisiksi ja traileri viittasi siihen, että Verityn varjo tulisi olemaan jotain hyvin erilaista Hooverilta. Kävinkin uteliaana katsomassa elokuvan sen lehdistönäytöksessä pari päivää ennen ensi-iltaa.

Kirjailija Lowen Ashleigh saa yllättävän työtarjouksen, kun hänet pyydetään haamukirjoittamaan auto-onnettomuudessa halvaantuneen menestyskirjailija Verity Crawfordin uusi kirja loppuun.

Dakota Johnson näyttelee Lowen Ashleighia, kirjailijaa, jonka romaaneja on kyllä julkaistu, mutta jotka eivät ole lähteneet Lowenin toivomalla tavalla lentoon myyntiluvuissa. Hänellä menee taloudellisesti heikosti, joten kun hänelle esitetään yllättävä työtarjous, pistää se hänen pasmansa sekaisin. Lowenia pyydetään nimittäin kirjoittamaan hittikirjailija Verity Crawfordin (Anne Hathaway) suositun kirjasarjan uusi osa loppuun. Verity on halvaantunut auto-onnettomuudessa, mikä on pidetty salassa julkisuudesta ja niinpä Lowenin pitäisi toimia haamukirjailijana. Toisaalta Lowenille tarjotaan työstä muhkeaa palkkiota, jolla hän voisi korjata taloudellisen tilanteensa, mutta samalla nainen kokee, että pestiin tarttuminen voisi vahingoittaa hänen omaa kirjailijanuraansa. Johnson näyttää jälleen, kuinka rajalliset hänen kykynsä ovat näyttelijänä. Hän ei juuri näytä paloa elokuvaa kohtaan, vaan esittää rooliaan tylsän yksi-ilmeisesti. Niin tylyltä kuin se tuntuukin sanoa, mielestäni Hathaway näyttelee elokuvassa paremmin ja hänhän siis lähinnä joko istuu pyörätuolissa tai makaa sängyssä, tuijottaen tyhjyyteen. Verity on Lowenia kiehtovampi hahmo ja Hathaway istuu erinomaisesti rooliin, päästen toki paremmin vauhtiin takaumissa, joissa Verity pystyi vielä liikkumaan ja puhumaan.

     Elokuvassa nähdään myös Josh Hartnett Verityn miehenä Jeremynä ja Brady Wagner heidän poikanaan Crew'na, Ismael Cruz Córdova Lowenin agenttina Coreyna, sekä Irina Dvorovenko Verityn kotihoitajana Annana. Sivunäyttelijät ovat hyviä, etenkin Hartnett aviomiehenä, joka vähemmän yllättäen kiinnostuu hänen vaimonsa puolesta kirjoittavasta nuoremmasta naisesta.

Colleen Hooverin kirjoista tehdyt aiemmat elokuvat Se päättyy meihin (It Ends with Us - 2024), Ainoastaan sinä (Regretting You - 2025) ja Muistoja hänestä (Reminders of Him - 2026) ovat olleet pääasiassa rakkaustarinoita, joissa päähenkilöille on usein tapahtunut jotain traumaattista aiemmassa suhteessa. Verityn varjo on kiinnostavan poikkeava tapaus näiden jälkeen, sillä kyseessä on puhdasverinen psykologinen jännäri. Elokuvan tarina lähtee napakasti liikkeelle ja on kiinnostavaa syventyä Lowenin mielenmaisemaan tilanteen eettisyydestä, vaikka Johnson hieman puinen onkin roolissaan. Pitkään tarina vaikuttaa koukuttavalta, joskin samaan aikaan takaraivossani kolkutteli ajatus siitä, että arvasin hyvissä ajoin, mistä koko hommassa on oikeasti kyse.

Verityn varjon ongelma ei edes ole se, kuinka totaalisen ennalta-arvattavia käänteitä sen tarina tarjoaa, vaan se, miten se ne tarjoaa. Sen enempää sisällöstä ja "yllätyksistä "paljastamatta sanon vain, että Nick Antoscan käsikirjoitus menee kaiken aikaa siitä, mistä aita on matalin. Kun ei keksitä muuta tapaa selittää totuutta hahmoille tai katsojille, niin joku vahingossa törmää pitkiin kirjoituksiin, jotka juurta jaksaen selittävät asiat puhki. Tämä on erityisen huomattavaa leffan viimeisen vartin aikana, jolloin heikkouksistaan huolimatta ihan menevä jännäri kompuroi täysin typeräksi ja huolimattomaksi. Leffa kaatuu omaan muka-viekkauteensa ja finaali lässähtää niin, että kelpo tunnelman rakentelukin tuntuu loppupeleissä ajantuhlaukselta. Voi olla, että alkuperäisessä kirjassa Hoover onnistuu tarjoamaan nämä jipot luontevammin, mutta leffasovitus ontuu - ikävästi ja ennen kaikkea harmillisesti.

Elokuvan ohjauksesta vastaa Michael Showalter, joka on aiemmin tehnyt muun muassa Hathawayn tähdittämän The Idea of You -leffan (2024). Showalter hoitaa osittain tonttinsa passelisti, joskin hän ei pysty pelastamaan kokonaisuutta heikolta käsikirjoitukselta, minkä lisäksi hänen työstämänsä böö-säikyttelyt ovat enemmän korneja yliampuvuudessaan. Sentään teknisesti Verityn varjo toimii. Elokuva on osaavasti kuvattu, lavasteet ovat mainiot, puvustus oivallista ja maskeeraukset onnistuneet. Volker Bertelmannin säveltämät musiikit tunnelmoivat jännittävästi taustalla, kuuluen elokuvan parempiin puoliin.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 30.9.2026

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Verity, Yhdysvallat, 2026, Amazon MGM Studios, Eat the Cat, Heartbones Entertainment, Semi-Formal Productions, Shiny Penny, Somewhere Pictures