Rose (2026) - elokuva-arvostelu

ROSE

Ohjaus: Markus Schleinzer

Näyttelijät: Sandra Hüller, Caro Braun, Godehard Giese, Robert Gwisdeck, Augustino Renken, Maria-Victoria Dragus, Rainer Egger, Maurice Leonhart, Sven-Eric Bechtolf ja Marisa Growaldt

Genre: draama

Kesto: 1 tunti 34 minuuttia

Ikäraja: 12

Rose pohjautuu historiallisiin naisiin, kuten Catharina Margaretha Linckiin, jotka teeskentelivät olevansa miehiä. Markus Schleinzer ja Alexander Brom työstivät elokuvan käsikirjoituksen ja kuvaukset käynnistyivät toukokuussa 2024. Maailmanensi-iltansa Rose sai helmikuussa 2026 Berliinin elokuvajuhlilla ja nyt se on saapunut myös Suomen teattereihin. Itse kiinnostuin leffasta sen päätähti Sandra Hüllerin takia ja kun näin internetissä veikkauksia elokuvan Oscar-ehdokkuusmahdollisuuksista, päätin käydä katsomassa Rosen heti ensi-iltapäivänä.

1600-luvun puoliväli. Kolmikymmenvuotinen sota on päättynyt ja mieheksi tekeytynyt nainen nimeltä Rose saapuu pieneen kylään ja valehtelee saaneensa perinnöksi maatilan, joka kuuluisi oikeasti taistelussa kaatuneelle sotilaalle.

Tänä vuonna myös Operaatio Ave Mariassa (Project Hail Mary - 2026) ja Diggerissä (2026) nähty Sandra Hüller näyttelee elokuvan nimikkohahmo Rosea, naista, joka on jo vuosia tekeytynyt mieheksi ja jopa taistellut Kolmikymmenvuotisessa sodassa 1600-luvun alun Saksassa. Sodassa hän tapasi sotilaan, joka kertoi perinnöksi saamastaan tilasta ja kun sotilas kuolee, Rose päättää omaksua tämän identiteetin ja aloittaa uuden elämän maatilalla. Hüller näyttää jälleen lahjakkuuttaan näyttelijänä, joskin hän olisi voinut yrittää madaltaa ääntään, mennäkseen uskottavammin läpi miehestä. Silti hänestä löytyy tietynlaista karismaa, jonka takia ei ole vaikea ihmetellä, miksi hänestä on muovautunut muutamassa vuodessa yksi nykypäivän kansainvälisesti kehutuimmista naisnäyttelijöistä.

     Elokuvassa nähdään myös muun muassa Godehard Giese farmarina ja Caro Braun hänen tyttärenään Suzannana, Maurice Leonhard nuorena renkenä, Rainer Egger tohtorina, sekä Sven-Eric Bechtolf tuomarina. Sivunäyttelijätkin ovat hyviä, etenkin Braun tyttärenä, jonka farmari kauppaa Roselle vaimoksi, mikä tekee Rosen huijauksesta entistä kiinnostavamman.

Rose osoittautui mielenkiintoiseksi katsaukseksi historian havinoihin. Vaikka Rose ei suoraan perustu yhteen todelliseen henkilöön, historiankirjoista on löydetty tapauksia, joissa naiset ovat esittäneet miehiä erinäisistä syistä. Joku esimerkiksi tekeytyi sotilaaksi ja joku toinen taas Rosen tapaan huijasi itselleen maatilan. Elokuva käsitteleekin oivallisesti sukupuolirooleja, etenkin tuohon aikaan. Miehenä Rosea kunnioitetaan ja arvostetaan, minkä lisäksi hän voi itsekin puhua muille huomattavasti vapaammin.

Tarinan koukku syntyy, kun Rose tekee diilin farmarin kanssa, johon kuuluu se, että hänen täytyy naida farmarin tytär. Miesesityksestä tulee huomattavasti vaikeampaa, kun talossa pyörii koko ajan joku toinen, joka vielä tietenkin tuohon aikaan olettaa, että hänen tehtävänsä olisi synnyttää miehelleen lapsia. Tämän huijauksen etenemistä ja tapahtumakaaren eskaloitumista seuratessa noin puolentoista tunnin kesto kulkee varsin pikaisesti. Rose on hyvä elokuva, joka kannattaa kurkata niin Hüllerin näyttelijäsuorituksen kuin sen teemojen takia. Näytöksessäni ei juuri muita ollut, joten kannattaa toimia nopeasti, mikäli leffan haluaa kokea ihan isolta kankaalta.

Elokuvan on ohjannut itävaltalainen Markus Schleinzer, joka on myös kirjoittanut leffan Alexander Bromin kanssa. Kumpikin hoitaa tonttinsa jo nyt oivallisesti, joskin paikoitellen tuumin, että aiheensa puolesta olisi ollut kiinnostavaa, jos edes yksi käsikirjoittajista olisi ollut nainen. Rose on pätevästi kuvattu ja mustavalkoisuus tuo leffaan oman toimivan vivahteensa. Lavasteet ovat hienot, puvustus mainiota ja sodassa arpeutuneen Rosen maskeeraus vakuuttava. Äänimaailmakin on toimivasti rakennettu ja Tara Nome Doylen säveltämät musiikit tunnelmoivat haikeasti taustalla.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.10.2026

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Rose, Saksa, Itävalta, 2026, Schubert, Row Pictures I, Walker Worm Film, Österreichischer Rundfunk, Zweites Deutsches Fernsehen, Arte G.E.I.E.