TERRIFIER 2
Ohjaus: Damien Leone
Pääosissa: Lauren LaVera, Elliott Fullam, Sarah Voigt, David Howard Thornton, Kailey Hyman, Casey Hartnett, Charlie McElveen, Amelie McLain, Chris Jericho ja Samantha Scaffidi
Genre: kauhu, komedia, fantasia
Kesto: 2 tuntia 18 minuuttia
Ikäraja: 18
Damien Leonen pikkurahalla tehty kauhuelokuva Terrifier (2016) oli genrefanien kehuma hitti, joten Leone päätti tehdä elokuvalle jatkoa. Hän oli saanut jo ennen Terrifierin tekoa idean enkelisoturiksi pukeutuneesta naisesta ja päätti hyödyntää sitä jatko-osassa. Ykkösleffan menestyksen myötä Leone lähti suunnittelemaan jatko-osasta isompaa, etenkin kun hän käynnisti uuden joukkorahoituskampanjan, jonka kautta hän keräsi lähes kymmenkertaisen määrän rahaa edellisosaan verrattuna - jopa 250 tuhatta dollaria. Kuvaukset käynnistyivät lokakuussa 2019, mutta juuri ennen kuin ne päästiin viemään päätökseensä, koronaviruspandemian takia tuotanto jouduttiin keskeyttämään. Kuvaukset jatkuivat vasta heinäkuussa 2021. Elokuva saatiin valmiiksi ja Terrifier 2 sai maailmanensi-iltansa Fantastic Festillä Yhdysvalloissa elokuussa 2022. Leffa menestyi vähitellen yhä vain paremmin, kun sana alkoi kiertää sen hurjasta verisyydestä. Uutiset oksentelevista ja pyörtyilevistä katsojista saivat useammat ihmiset kiinnostumaan elokuvasta ja kokeilemaan itse, onko se muka niin paha kuin väitetään. Itse en ollut kuullutkaan koko Terrifieristä ennen näitä uutisia. Kiinnostuin leffasta itsekin ja katsoin ensimmäisen osan Amazon Prime Videosta. Pidin siitä ja ilahduin, kun huomasin, että Night Visions -festivaalin lisäksi Terrifier 2:sta järjestettiin yhden illan erikoisesitys elokuvateattereissa, missä kävin katsomassa sen yhdessä klovnikammoisen tyttöystäväni kanssa. Suositun näytöksen myötä elokuva saapuu nyt myös laajempaan teatterilevitykseen Suomessa.
Henkiin herännyt Art-klovni aloittaa uuden murhavyyhdin ja ainoat, jotka voivat pysäyttää hänet, ovat isänsä menettäneet sisarukset, joilla on psyykkinen yhteys tappajapelleen.
David Howard Thornton palaa rooliinsa murhanhimoisena Art-klovnina, viimeistään tässä kohtaa sementoiden hahmon aseman kauhuikonien joukossa. Jo ensimmäinen Terrifier näytti, millainen sairas paskiainen Art osaa olla ja meno sen kuin pahenee jatko-osassa. Kauhufanit innostuivat hahmosta suuresti, minkä Damien Leone selvästi huomasi ja onkin kehitellyt yhä vain kierompia juttuja klovnille. Thornton eläytyy toistamiseen fantastisella tavalla Artiksi. Pelle ei vieläkään puhu mitään, mutta Thorntonin tarkoin pohdittu elekieli ja ilmeily on niin tehokasta, ettei sanoja tarvita.
Tällä kertaa Artin jahtaamiksi päätyvät mm. isänsä menettänyt teinityttö Sienna (Lauren LaVera) ja hänen pikkuveljensä Jonathan (Elliott Fullam), joilla on outo psyykkinen yhteys Artiin, heidän äitinsä (Sarah Voigt), Siennan kaverit Allie (Casey Hartnett) ja Brooke (Kailey Hyman), sekä tämän poikaystävä Jeff (Charlie McElveen). Ensimmäinen Terrifier sai kritiikkiä kehnoista ja pahvisista uhrihahmoistaan ja niinpä Leone on halunnut panostaa jatko-osassa sisaruksiin. Sienna ja Jonathan toimivatkin oivallisesti, joskin Fullam ei ole kaksinen roolissaan. Voigt jää myös aika kehnoksi äitinä. Hartnettin, Hymanin ja McElveenin esittämät tyypit ovat todella tavanomaisia slasher-elokuvien teinihahmoja. Yksi on ujompi tapaus, toinen villi ja vapaa ja kolmas on pilviveikko vailla huolen häivää. LaVera on oiva valinta Siennaksi, joka alkaa kerätä rohkeuttaan, kun hänen perheensä ja ystävänsä joutuvat vakavaan hengenvaaraan, Artin lähtiessä heidän peräänsä.
Eipä ole ihme, että Terrifier 2 on saanut ihmisiä poistumaan näytöksistä, pyörtyilemään ja jopa oksentamaan. Ensimmäisessä elokuvassa nähtiin jo aikamoista verimättöä, kun Art pisti ihmisiä pois päiviltä yhä luovemmin ja sairaammin keinoin ja jatko-osassa väännetäänkin aika ajoin nupit kaakkoon. Erityisesti eräs makuuhuonekohtaus sai minut melkein toteamaan ääneen "hyi vittu". Leone ei ole halunnut päästää katsojaansa helpolla ja niinpä hän mässäilee menemään yhä vain mielikuvituksellisemmin ja vinksahtaneemmin. Terrifier 2 astuu jo alkumetreillä hyvän maun rajan yli, mutta se löytääkin sitten täysin uusia rajoja, jotka tekevät lopputuloksesta yllättävän nautinnollisen katseluelämyksen.
En ihmettele, jos monen katsojan mielestä kyseessä on karmeaa ja kuvottavaa paskaa. Kyllä sitä itsekin tuli pohdittua, että miksi näin groteskin kuvaston katselu on näin viihdyttävää puuhaa. Virnuileva Leone kutitteleekin katsojan mielen synkimpiä kolkkia varsin tehokkaasti. Ällöttävyydestään huolimatta Terrifier onnistuu toistamiseen välttämään aivottomaksi sekoiluksi muuttumisen. Ykkösosan tapaan myös kakkonen on ihastuttava rakkauskirje slasher-elokuvien kulta-aikaan kasarille, kun toinen toistaan hullummat tekijät kokeilivat rajojaan elokuvilla, kuten Perjantai 13. (Friday the 13th - 1980) ja Hellraiser (1988). Terrifier 2 onnistuu kopioimaan kasarikauhun meininkiä hyvin mahtavan tappajahahmonsa, karmivan ilmapiirinsä ja upeiden käytännön tehosteidensa kanssa. Pikimusta huumori tuo jatko-osaankin paljon. Haudanvakavana leffa ei viehättäisi samalla lailla.
Terrifier 2:sta löytyy kuitenkin ongelmansakin, lähtien sen kestosta. Ensimmäinen Terrifier oli tehokkaan napakka kauhuraina noin tunnin ja kahdenkymmenen minuutin kestossaan. Jostain syystä Leone on tehnyt jatko-osasta liki tunnin pidemmän. Kyllä, ymmärsit oikein. Terrifier 2:lla on kestoa lähes kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Siinä on ainakin se kaksikymmentä minuuttia, ellei jopa puoli tuntia liikaa. Toki pidempi kesto mahdollistaa sen, että jatko-osassa on enemmän tarinaa ja hahmokehitystä kuin edeltäjässä, mutta toisaalta juuri se yksinkertaisuus teki ykkösleffasta niin tehokkaan. Elokuvassa on selkeitä hetkiä, joista voisi leikata pois lyhyitä pätkiä, minkä lisäksi loppuhuipennus kaipaisi roimaa tiivistämistä. Finaali käynnistyy oivallisen jännittävänä, mutta väsähtää edetessään ja jossain kohtaa katsoja ryhtyy vilkuilemaan kelloa, että milloin leffa päättyy.
Damien Leone on varsinainen auteur filminsä kanssa. Hän toimii niin ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana ja leikkaajana, minkä lisäksi hän on ollut mukana tekemässä niin erikoistehosteita kuin äänimaailmaa. Vaikka onkin hienoa, että herra on päässyt toteuttamaan itseään juuri niin kuin parhaaksi näkee, toivon, että kolmososaa tehdessä mukana olisi joku ulkopuolinen huomauttamassa, mitä leffasta voisi karsia, jotta lopputulos olisi tehokkaampi paketti. Leonella on selvästi roimasti ideoita ja hän olisi voinut säästää niistä muutamia sarjan seuraavaan osaan. Lisäksi vaikka pidän siitä, että Artin taustat ja motiivit pidetään mysteereinä, elokuvan muut pimentoon jäävät aspektit häiritsevät, enkä täysin lämmennyt elokuvan yliluonnollisille elementeille. Kritiikistäni huolimatta ihailen kyllä Leonen työtä. Vaikkei hän saa jatko-osasta yhtä tiivistunnelmaista, hän pitää kieron karmivaa tunnelmaa hyvin yllä, eikä häpeile sen kanssa, minkälaista veritörkyä hän uskaltaa pistää ruudulle.
Tehoste- ja maskeeraustiimit ansaitsevat kyllä aikamoisen hatunnoston ja toivon, että tekijät saavat puskettua elokuvan ainakin maskeeraustensa kautta Oscar-ehdokkaaksi. Vaikka budjettia onkin nostettu liki kymmenkertaiseksi edellisosaan verrattuna, on 250 tonnia varsin pieni summa Hollywoodissa. Ihailtavinta on, että tekijät saavat parempaa jälkeä aikaiseksi kuin monissa miljooniakin maksavissa filmeissä. Jo ykkösleffassa nähtiin upean inhottavia ruumisnukkeja, mutta jatko-osassa mennään vielä pidemmälle. Aidonnäköiset irtopäät ja -raajat, animatroniikalla toteutetut tuhotut ruumiit ja litroittain tekoverellä läträily on ymmärrettävästi johtanut siihen, että Terrifier 2:sta on muodostunut yksi vuoden kohutuimmista leffoista. Elokuva on muiltakin teknisiltä ansioiltaan toimiva. Se on hyvin kuvattu, lavastettu, valaistu ja äänitetty. Rostislav Vaynshtokin ja Paul Wileyn säveltämät musiikit tehostavat hyvin kasarihenkeä.
Yhteenveto: Terrifier 2 on ylipitkästä kestostaan huolimatta kieron nautinnollinen kauhukokemus kaikessa ällöttävässä verisyydessään. Viimeistään tämän elokuvan myötä Art-klovni ansaitsee paikkansa kovimpien kauhuikonien vierellä. David Howard Thornton herkuttelee vinksahtaneen ja kaameista asioista nauttivan pellen roolissa ja Artin murharetkiä haluaa nähdä lisää. Muiden näyttelijöiden työ on ailahtelevaa ja monet sivuhahmoista jäävät aikamoisiksi pahveiksi. Lauren LaVeran näyttelemä päähenkilö Sienna kuitenkin toimii niin näyttelijäsuorituksen kuin hahmon puolesta ja nuoren naisen koettelemuksia ryhtyy seuraamaan mielellään. Filmi yhdistelee tehokkaasti kauhua ja komediaa, saaden katsojan vuorotellen jännittämään ja sitten naureskelemaan. Verisistä tehosteista ja maskeerauksista vastanneita ei voi kuin ihailla, sillä niin kuvottavan komeaa jälkeä he ovat saaneet aikaan ja vieläpä aika pikkurahalla. Elokuvan kompastuskiveksi kuitenkin muodostuu sen liiallinen kesto. Tiiviimpänä kyseessä olisi tehokkaampi tapaus ja nyt kelloa voi huomata vilkuilevansa viimeistään liian pitkään jatkuvassa loppuhuipennuksessa. Lisäksi elokuvan yliluonnolliset puolet ja jotkut mysteerit tuntuvat kömpelöiltä vedoilta. Minun on aika vaikea päättää, kumpi on mielestäni parempi elokuva; Terrifier ykkönen vai kakkonen. Kummassakin on selvät vahvuutensa ja heikkoutensa. Terrifier 2 on ansaitusti yksi vuoden kohutuimmista elokuvista ja onneksi kaiken verimässäilyn keskellä on myös varsin kelvollinen kauhuleffa, jonka katsoo mielellään uudelleen ja jolle jää kaipaamaan jatkoa... joskin hieman hillitymmän keston kanssa. Art on hilpeän häijy veijari, mutta ei häntä kolmea tuntia putkeen jaksaisi katsoa.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 15.11.2022
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Terrifier 2, 2022, Dark Age Cinema, Fuzz on the Lens Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti