Arvostelu: Bros (2022)

BROS

Ohjaus: Nicholas Stoller

Pääosissa: Billy Eichner, Luke Macfarlane, Ts Madison, Monica Raymund, Guillermo Díaz, Guy Branum, Amanda Bearse, Jim Rash, Bowen Yang, Miss Lawrence, Harvey Fierstein, Symone, Eve Lindley, Jai Rodriguez, Ben Stiller, Amy Schumer, Kenan Thompson ja Seth Meyers

Genre: komedia, romantiikka, draama

Kesto: 1 tunti 55 minuuttia

Ikäraja: 12

Bros on yksi ensimmäisistä ison Hollywood-studion tekemistä homoelokuvista. Billy Eichner ryhtyi kirjoittamaan romanttista komediaa homomiehistä ja sai Universal Picturesin tarttumaan projektiin. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2021 ja nyt Bros saa ensi-iltansa myös Suomessa. Itse kiinnostuin, kun kuulin, että vihdoin olisi tulossa romanttinen hömppäkomedia, jossa nähtäisiin seksuaalivähemmistöjä pääosissa. Kuten kuitenkin harmillisesti saattoikin odottaa, elokuva kohtasi jo ennen ilmestymistään halveksuntaa ja sen lisäksi, että leffa on jo tuomittu taloudelliseksi flopiksi, on se joutunut homofoobisten haukkujen kohteeksi. Itse kävin katsomassa Brosin Finnkinon järjestämässä mysteerinäytöksessä ja harmittelin, kun jopa kymmenen ihmistä poistui paikalta kesken leffan.

Sinkku radiojuontaja Bobby Lieber on juuri saanut pestin uuden HLBTQ+ -museon johtajana, kun hän kohtaa yökerhossa Aaron Shepardin. Miehet iskevät heti silmänsä toisiinsa, mutta voiko sitoutumisongelmaisten Bobbyn ja Aaronin suhteesta tulla mitään?

Käsikirjoittamisen ja tuottamisen lisäksi Billy Eichner näyttelee Brosissa myös pääroolia, Bobby Lieberiä. Bobby on sinkku radiojuontaja ja uusi HLBTQ+ -museon johtaja, joka ei kuitenkaan usko rakkauteen, eikä ole koskaan ollut parisuhteessa. Kaikki muuttuu, kun Bobby tapaa Luke Macfarlanen esittämän Aaron Shepardin, joka kokee myös sitoutumisongelmia ja hyppiikin mieluummin muiden pariskuntien sänkyleikkeihin mukaan kolmanneksi pyöräksi. Eichnerin ja Shepardin väliltä löytyy hyvin kemiaa ja he suoriutuvat osistaan oivallisesti, joskin Eichner on kirjoittanut Bobbysta paikoitellen todella raskaan persoonan. Kyyninen, sarkastinen ja muutenkin aika töykeä Bobby puhuu muille miten sattuu ja leffassa kestää, ennen kuin Bobby alkaa muovautua pidettävämmäksi tyypiksi.

     Elokuvassa nähdään myös mm. Monica Raymund Bobbyn siskona Tinana ja Guillermo Díaz tämän miehenä Edgarina, Ts Madison, Jim Rash, Miss Lawrence, Eve Lindley ja Dot-Marie Jones HLBTQ+ -museon muina työntekijöinä, sekä Amanda Bearse Aaronin äitinä. Sivunäyttelijät toimivat hyvin rooleissaan, mutta heidän hahmonsa jäävät varsin yksiulotteisiksi. Vaikka onkin hienoa, että Eichner on saanut taivuteltua Universalin roolittamaan leffan täyteen HLBTQ+ -yhteisöön kuuluvia näyttelijöitä, heidän hahmonsa rakentuvat lähes täysin heidän seksuaalisten identiteettiensä varaan, eikä heistä löydy oikein mitään muuta.

Vaikka odotinkin Brosin näkemistä kiinnostuneena, täytyy myöntää, etten kokenut elokuvan traileria erityisen hauskaksi. Elokuvan nähtyäni voin kuitenkin ilolla todeta, että toisin kuin yleensä, tällä kertaa parhaita vitsejä ei ole pistetty jo traileriin, vaan ne on säästetty itse leffaan. Toki mukaan mahtuu trailerista tutut heikommat vitsit, mutta meno on pääasiassa lystikkäämpää kuin mainonta antoi ymmärtää. Hauskimmillaan Bros on suorastaan hulvaton ja siitä löytyy muutamia tehokkaita täsmäläppiä, jotka saavat nauramaan makeasti. Mukana on paljon vitsiä HLBTQ+ -yhteisöistä ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvista stereotypioista. Elokuva piikittelee osuvasti seksuaalivähemmistöjen asemaa elokuvahistoriassa ja kuinka monet tunnetuimmista homoelokuvista ovat enemmänkin heteroyleisölle tehtyjä, Oscar-pystejä havittelevia tragedioita. Leffoja ei nimellä mainita, mutta kun puhutaan Benedict Cumberbatchin tähdittämästä homocowboy-elokuvasta, ei vaadita mitään rakettitiedettä, jotta osaa päätellä, mistä puhutaan.

Tämä on myös yksi syy, miksi odotin elokuvan näkemistä. Vaikka joukosta löytyykin onnistujia ja Cumberbatchin tähdittämä The Power of the Dog (2021) onkin mainio, olen ollut jo pitkään kyllästynyt siihen, että homot esitetään toistuvasti vain taiteellisissa elokuvissa, joissa tarinat lähinnä vellovat draamassa. On ilahduttavaa nähdä ehta romanttinen hömppäkomedia, missä on tällä kertaa seksuaalivähemmistöjä päärooleissa. Vaikka mukana onkin ihmissuhdedraamaa, elokuva ei rakennu seksuaalivähemmistöjen kokeman syrjinnän ja kurjuuden varaan, vaan siitä löytyy aitoa iloa, riemua ja hyväksyntää. Muutamia heterohahmoja ei esitetä syrjivinä ja inhottavina, vaan lähinnä tukevina ja ymmärtävinä. Pidin myös siitä, ettei leffa paljoa pidättele itseään. Elokuvassa tuodaan esille, että homomiehet ovat erittäin seksuaalisia tapauksia ja leffa sisältääkin useita peitonheilutteluja, sekä kosolti ronskia kielenkäyttöä. Leffa yhdistääkin oivallisesti höttöistä ja siirappista romanttisuutta ja härömpää huumoria.

Elokuvasta löytyy kuitenkin ongelmansa, jotka estävät sitä nousemasta potentiaaliinsa. Kuten jo totesin, päähenkilö Bobby on erityisesti elokuvan alkupuoliskolla raskas tyyppi, josta on välillä vaikea tykätä. Sivuhenkilöt jäävät turhan yksiulotteisiksi ja toivoin, että heistä löytyisi muitakin puolia kuin pelkkä heidän seksuaalinen identiteettinsä. Se saa heidät näyttämään liian karikatyyreiltä, kun muuten filmi tuntuu sanovan, että seksuaalivähemmistöjen edustajista löytyy paljon enemmänkin. Bros on myös liian pitkä elokuva. Kestoa on likimain kaksi tuntia ja siinä on ainakin kymmenisen minuuttia tai vartti liikaa. Jos monista hahmoista ei saa tämän enempää irti, olisi pituutta voinut tiivistää ytimekkäämmäksi.

Elokuvan on ohjannut Nicholas Stoller, joka on aiemmin tehnyt mm. komediat Forgetting Sarah Marshall (2008) ja Naapurit (Neighbors - 2014). Stoller rakentaa tunnelmaa oivallisesti ja pitää filmiä hyvin kasassa. Hänen ja Eichnerin työstämä käsikirjoitus voisi olla napakampi pituudeltaan ja kaksikko olisi voinut tuoda sivuhahmoihin lisää puolia. Joitakin katsojia voi myös häiritä tekstin kliseisyys ja ennalta-arvattavuus, mutta itse taas pidin siitä, kuinka tuttuja romanttisten komedioiden latuja Bros kulkee. Dialogi on usein todella hupaisaa kuunneltavaa. Leffa on hyvin kuvattu ja leikattu. Äänimaailma on toimivasti työstetty, joskin Marc Shaimanin säveltämät musiikit eivät jää mieleen.

Yhteenveto: Bros on kelpo romanttinen komedia, joka parhaimmillaan naurattaa erittäin makeasti. Elokuvasta löytyy ongelmansa, kuten paikoitellen raskas päähenkilö Bobby (jota Billy Eichner kuitenkin näyttelee hyvin), turhan yksiulotteisiksi jäävät sivuhahmot ja liian pitkä kesto, mutta muuten filmi viihdyttää erittäin passelisti. Romanttinen puoli on oivallisen höttöistä, mutta samalla elokuva uskaltaa olla varsin ronski huumorinsa suhteen. Aika lailla kaikki seksuaaliset suuntautumiset joutuvat jossain kohtaa naurun kohteeksi, mutta pilkkaa ei tehdä. Sen sijaan Hollywoodin aiemmat, palkintokalasteluun ja kurjuudessa vellomiseen syyllistyvät homoleffat joutuvat piikiteltäväksi. Bros keskittyy enemmän riemuun ja rakkauteen, ja elokuvasta jää hyvä fiilis. Tarina kulkee kliseisiä latuja, mutta eipä se haittaa. On vain hyvä, että joku iso studio on vihdoin tehnyt ehdan romanttisen komedian, jossa seksuaalivähemmistöt ovat muutakin kuin se perinteinen naispäähahmon homobestis. Suosittelenkin elokuvaa lämpimästi kaikille seksuaalivähemmistöihin kuuluville, sekä heitä tukeville. Bros on harmillisesti osoittautunut taloudelliseksi pettymykseksi maailmalla. Eichner itse on syyllistänyt heteroja, mutta itse koen ongelmaksi leffan vähäisen markkinoinnin, sekä huonon julkaisuajankohdan. Miksi ihmeessä seksuaalivähemmistöjen tähdittämä romanttinen komedia julkaistiin halloweenin aikaan, eikä ystävänpäivänä tai kesällä Priden aikaan?

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 31.10.2022

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Bros, 2022, Universal Pictures, Apatow Productions, Stoller Global Solutions