Arvostelu: 28 päivää myöhemmin (28 Days Later - 2002)

28 PÄIVÄÄ MYÖHEMMIN

28 DAYS LATER

Ohjaus: Danny Boyle
Pääosissa: Cillian Murphy, Naomie Harris, Brendan Gleeson, Megan Burns, Noah Huntley, Christopher Eccleston, Stuart McQuarrie, David Schneider, Ricci Harnett, Alex Palmer, Bincu De Stoppani ja Jukka Hiltunen
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 53 minuuttia
Ikäraja: 18

28 Days Later, eli suomalaisittain 28 päivää myöhemmin on Danny Boylen ohjaama kauhuelokuva. Boyle oli juuri tehnyt elokuvan The Beach (2000), joka perustui Alex Garlandin samannimiseen kirjaan vuodelta 1996. Garland kertoi Boylelle ideastaan uudenlaiseen zombielokuvaan ja Boyle innostui siitä. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2001 ja kuvausryhmä kohtasi suuria haasteita saada tarvittavat otokset autiosta Lontoosta. He pystyivät kuvaamaan vain vajaan tunnin ajan aikaisin aamulla, ennen kuin kadut oli aukaistava yleiseen käyttöön. Kuvaukset saatiin kuitenkin vietyä päätökseen ja lopulta 28 päivää myöhemmin sai maailmanensi-iltansa 1. marraskuuta 2002 - tasan 20 vuotta sitten. Elokuva oli pieneen budjettiinsa verrattuna iso menestys ja niin kriitikot kuin kauhufanit kehuivat sitä. Vuosien varrella leffa on noussut moderniksi kauhuklassikoksi, jota pidetään zombigenren uudelleen henkiin herättäjänä. Itse olin nähnyt 28 päivää myöhemmin kerran aiemmin joitain vuosia sitten, mutten silloin pitänyt siitä. Kun huomasin elokuvan täyttävän nyt 20 vuotta, päätin antaa sille uuden mahdollisuuden ja katsoa ja arvostella sen juhlavuoden kunniaksi.

Isossa-Britanniassa lähtee leviämään vaarallinen tauti, joka muuttaa sairastajansa raivokkaiksi ja verenhimoisiksi. 28 päivää myöhemmin mies nimeltä Jim herää sairaalasta Lontoossa, huomatakseen kaupungin autioituneen lähes kokonaan - jäljellä ovat enää kaameat taudinkantajat ja kourallinen selviytyjiä.

Nykyään Peaky Blinders - gangsteriklaani -televisiosarjan (Peaky Blinders - 2013-2022) Tommy Shelbynä parhaiten tunnettu Cillian Murphy nähdään yhdessä ensimmäisistä elokuvarooleistaan Jiminä, miehenä, joka herää koomasta sairaalassa ja hoksaa, ettei maailma ole enää entisensä. Katsoja lähtee kiinnostuneena (joskin jännittäen) Jimin mukana selvittämään, mitä on oikein tapahtunut ja minne kaikki ovat kadonneet. Jimistä saadaan aikaiseksi kiinnostava tyyppi, jota jopa kannustaa selviytymään, mikä on turhankin harvinaista kauhuelokuvissa. Murphy sopii osaansa hyvin ja vie hahmoaan onnistuneesti eteenpäin, mitä pidemmälle tarina kulkee.

     Matkansa varrella Jim kohtaa muutamia ihmisiä, jotka ovat onnistuneet selviytymään verenhimoisten taudinkantajien valtaamassa maassa, kuten Naomie Harrisin ja Noah Huntleyn näyttelemät ystävät Selenan ja Markin, Brendan Gleesonin ja Megan Burnsin näyttelemät isän ja tyttären Frankin ja Hannahin, sekä Christopher Ecclestonin esittämän majuri Henry Westin. Läpikotaisin näyttelijät hoitavat hommansa mainiosti. Minimaalisen hahmogallerian ansiosta lähes jokaista henkilöä päästään kaivamaan astetta syvemmälle, eivätkä he onneksi jää pinnallisiksi pahviukoiksi, joiden kohtalo ei jaksa kiinnostaa. Elokuvassa nähdään myös lisäksi suomalainen näyttelijä Jukka Hiltunen eläinaktivistina ja leffassa jopa kuullaan repliikki suomeksi! Torille, yhä 20 vuotta ilmestymisen jälkeen!

Aina silloin tällöin on hyvä antaa elokuville uusia mahdollisuuksia ja tämä oli erittäin hyvä esimerkki siitä. En aiemmin pitänyt 28 päivää myöhemmin -elokuvasta lähes yhtään, mutta tällä kertaa pidin siitä todella paljon. Vaikka yhä koin sen hyperaktiivisen leikkauksen paikoitellen turhan hektiseksi ja halpojen kameroiden jäljen aika mössöiseksi, nämäkään asiat eivät erityisemmin häirinneet minua. Ymmärrän nyt hyvin, miksi filmiä pidetään suuressa arvossa kauhugenressä ja erityisesti zombielokuvien joukossa - vaikkei ohjaaja Danny Boyle itse pidäkään tätä zombielokuvana. Mutta siis, onhan se juurikin sitä. Katsojien totuttua liikaakin klassisiin, laahustaviin Romero-zombeihin, Boyle ravisteli lajityyppiä uudenlaisilla, uhriaan kohti suorastaan rynnistävillä raivohulluilla. Vaikka jo ennen 28 päivää myöhemmin -leffaa oli nähty juoksevia zombeja, Boyle vei monsterit uudelle tasolle ja sai katsojat jälleen pelkäämään näitä örveltäjiä.

Boyle on rakentanut elokuvaan vallitsevan ahdistuksen tunteen ja stressitasot vain nousevat, kun katsoja näkee ensimmäistä kertaa nämä zombit täydessä vauhdissa. Leffasta löytyy useampi suorastaan piinaava kohtaus, joissa päähenkilöt todella joutuvat juoksemaan henkensä edestä, jotta eivät joudu näiden verenhimoisten sekopäiden ateriaksi. Intensiivisyyttä vain lisää Boylen tekninen työ, mutta käydään sitä läpi vasta kohta. Kauhun ohella Boyle tarjoaa yllättävänkin onnistunutta ihmisdraamaa, eikä pelkää esittää selviytymiskamppailua välillä hempeänä romantiikkana tai herkkänä isä-tytär-suhteena. Nykyään scifielokuvien Ex Machina (2014) ja Hävitys (Annihilation - 2018) ohjaajana tunnettu Alex Garland on panostanut käsikirjoituksessaan hahmoihin, eikä ole vain kirjoittanut mukaan tylsiä paperinohuita tyyppejä zombien ruoaksi. Vaikka kestoa on liki kaksi tuntia, 28 päivää myöhemmin pitää hyvin mukanaan ja kulkee yllättävänkin vauhdikkaasti loppuunsa.

Tekniseltä puoleltaan kyseessä on varsin omalaatuinen teos. Koska suuri osa budjetista kului Lontoon katujen sulkemiseen aamuvarhain, eikä aikaa ollut monimutkikkaiden kamera-asetelmien rakentamiseen, filmi päätettiin kuvata halvemmalla ja pienemmällä kameralla, joka johti lopulta hieman epätarkkaan kuvaan. Tänä päivänä isolta 4K-ruudulta katseltuna 28 päivää myöhemmin onkin paikoitellen aikamoista suttua kuvanlaadultaan, mutta samalla kuvan tietty tunkkaisuus, sottaisuus ja rosoisuus vain tehostavat leffaa. Onneksi tekijät päättivät käyttää rahansa juuri tietyin tavoin, sillä Lontoon tyhjät kadut ovat vaikuttavan aavemainen näky ja katsojasta tuntuu siltä kuin kaupunki olisi oikeasti autioitunut. Vauhdikasta kameratyöskentelyä vain nopeuttaa äkkipikainen leikkaus. Kuten aiemmin totesin, välillä nopeatempoinen editointi käy raskaaksi, mutta Boyle onnistuu hyödyntämään sitä myös tehokkaasti. Lavasteet, valaisu, maskeeraukset ja äänimaailma ovat myös hyvin rakennetut ja John Murphyn säveltämät musiikit nostavat tunnelmaa entisestään.

Yhteenveto: 28 päivää myöhemmin on erittäin mainio ja paikoitellen jopa piinaavan jännittävä kauhuelokuva. Ohjaaja Danny Boyle rakentaa tunnelmaa tehokkaasti alusta alkaen. Kuvat autioituneesta Lontoosta ovat onnistuneen hyytävät ja ensikohtaaminen raivoavien zombien kanssa on erityisen vaikuttava. Toimivan kauhun keskeltä löytyy myös mainiota ihmisdraamaa. Hahmot eivät ole pelkkiä lihankimpaleita zombien ruokalistaksi, vaan oivallisesti kehiteltyjä henkilöitä, joiden kohtaloista jopa välittää. Näyttelijät myös suoriutuvat osistaan hyvin. Halvan kameran suttuinen jälki ja hektinen leikkaus häiritsevät välillä, mutta samalla ne myös tehostavat filmiä ja luovat siihen omanlaisensa tyylin. Suosittelenkin 28 päivää myöhemmin erittäin lämpimästi kaikille kauhu- ja zombileffojen ystäville, erityisesti näin sen 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Lopputekstien jälkeen nähdään vielä vaihtoehtoinen versio elokuvan loppuhuipennuksesta.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 3.10.2021
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
28 Days Later, 2002, DNA Films, British Film Council