Iron Lung (2026) - elokuva-arvostelu

IRON LUNG

Ohjaus: Mark Fischbach

Näyttelijät: Mark Fischbach, Caroline Rose Kaplan, Troy Baker, Elsie Lovelock, Elle LaMont, Mick Lauer, David Pettitt ja Seán McLoughlin

Genre: kauhu, scifi

Kesto: 2 tuntia 5 minuuttia

Ikäraja: 16

Iron Lung perustuu David Szymanskin kehittämään samannimiseen videopeliin vuodelta 2022. Pelistä innostunut YouTube-videoiden tekijä Mark "Markiplier" Fischbach otti yhteyttä Szymanskiin ja esitteli ideansa kääntää pelin elokuvan muotoon. Fischbach oli aiemmin tehnyt YouTuben kautta interaktiiviset komediaelokuvat A Heist with Markiplier (2019) ja In Space with Markiplier (2022), mutta tästä hän halusi tehdä vakavasti otettavan scifikauhuelokuvan. Szymanski auttoi Fischbachia käsikirjoituksen kanssa ja Fischbach itse rahoitti leffan maltillisella kolmen miljoonan dollarin budjetilla. Kuvaukset käynnistyivät maaliskuussa 2023 ja kuvauksissa tehtiin elokuvassa käytetyn tekoveren maailmanennätys. Tuotanto kuitenkin keskeytyi kesällä Hollywoodin näyttelijäliiton lakon takia. Elokuva valmistui kesällä 2024, minkä jälkeen Fischbach on etsinyt keinoa saada sen teattereihin. Isojen studioiden torjuttua leffan, Fischbach sai itse järjestettyä Yhdysvaltoihin 60 teatterin näytökset tammikuulle 2026. Miehen fanit tulivat kuitenkin apuun ja alkoivat ympäri maailman vaatimaan paikallisia teattereita ottamaan elokuvan ohjelmistoonsa ja lopulta Iron Lung julkaistiin maailmalle yli neljässä tuhannessa teatterissa - myös täällä Suomessa. Itse en ollut kuullutkaan Szymanskin pelistä tai että Markiplier oli tekemässä siitä elokuvaa, ennen kuin leffan ilmestymiseen oli enää pari päivää ja Finnkino Tennispalatsin isoin sali ISENSE oli myyty loppuun. Kiinnostuin näkemään leffan, mutta minulta kesti viikko toteuttaa aikomus ihan vain siksi, että sitä ennen kaikki näytökset olivat jo loppuunmyytyjä.

Tulevaisuudessa kaikki planeetat ja tähdet ovat mysteerisesti kadonneet ja ihmiskunnasta jäljelle ovat jääneet vain he, jotka elivät avaruusasemilla. Vanki lähetetään tutkimaan kummallista verimeren peittämää kuuta, missä pinnan alla toivotaan olevan keino turvata ihmisten tulevaisuus.

Sen lisäksi, että Mark Fischbach ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti elokuvan, hän myös näyttelee sen pääroolin. Vaikken ole juuri Markiplieria katsonut, oli aluksi hassua nähdä tuttu YouTube-kasvo ihka aidon elokuvan keulakuvana ja vieläpä haudanvakavassa roolissa. Mutta yllättävää kyllä, Fischbach suoriutuu osastaan niin hyvin ja sellaisella antaumuksella, että miehen tubettajatausta pääsee unohtumaan jopa aika nopeasti. Fischbach esittää Simonia, joka on tuomittu syylliseksi hirvittävään tapaturmaan, minkä seurauksena monet kuolivat. Rangaistuksena hänet lähetetään Iron Lung -nimisellä sukellusveneellä tutkimaan kummaa kuuta, joka on verestä koostuvan meren peitossa. Simon on toimiva hahmo, jonka monet ja vaikeat tunteet Fischbach tulkitsee taitavasti leffan edetessä.

     Elokuvassa esiintyvät myös muun muassa pelin luoja David Szymanski, tubettaja Seán "jacksepticeye" McLoughlin ja Joel Millerin roolista The Last of Us -videopelissä (2013) parhaiten tunnettu Troy Baker - joskin kaikki lähinnä vain ääninä, Fischbachin ollessa kameran edessä lähes koko leffan ajan yksin.

Tubettajien tekemät kunnon elokuvat eivät ole enää uusi juttu. Tunnetuimmat YouTuben puolelta elokuvaskeneen siirtyneet tekijät taitavat olla Philippoun veljekset, eli RackaRacka-duo, joiden kauhuleffat Talk to Me (2022) ja Bring Her Back (2025) ovat olleet niin kehuttuja kuin hyvin menestyneitä. Yksi YouTuben alkuperäisistä leffakriitikoista, Chris Stuckmannkin sai viime vuonna ensimmäisen pitkän elokuvansa Shelby Oaksin (2025) teattereihin ja vieläpä kauhukonkari Mike Flanaganin auttamana.

Iron Lung on kuitenkin poikkeuksellinen tapaus, haastaen täysin Hollywoodin normit. Se on indiepeliin perustuva indie-elokuva, josta on kuitenkin nopeasti noussut alkuvuoden isoin leffatapaus, joka myy saleja täyteen ympäri maailman - myös täällä Suomessa. Näytökseni oli niin täynnä, että jo muutama tunti lipunmyynnin alettua koin vaikeuksia saada kahta vierekkäistä paikkaa saliin. Fischbachille täytyykin nostaa hattua siitä, kuinka kunnianhimoiseen projektiin hän on heti tarttunut ja että hän on faniensa avulla mahdollistanut tällaisen ilmiön. Olen myös iloinen siitä, ettei kyse ole mistään egoa paisuttelevasta turhamaisuusprojektista, vaan leffasta huokuu rakkaus lähdemateriaalia kohtaan.

Valitettavasti elokuvana Iron Lung jätti minulle todella ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta siitä kyllä näkee, että Fischbachilla olisi lahjoja ihan oikeana elokuvantekijänä, jos hän päättää tosissaan sille tielle lähteä. Hän vakuuttaa kameran edessä, mutta myös kameran takana, rakentaessaan onnistuneen epämukavaa ja klaustrofobista tunnelmaa. Elokuvan ensimmäinen tunti on hyvällä tavalla jopa ahdistava ja tuntuu siltä kuin olisi itsekin sullottuna tuohon nitisevään ja natisevaan, tukalan ahtaaseen rautapurkkiin, missä ainoa tapa nähdä ulos on valokuvia ottava röntgenkamera. Kameran laukaisin on jostain syystä asetettu sukellusveneen toiseen päähän kuin ohjaimet ja navigointivälineet, mikä tekee suunnistamisesta hankalaa.

Elokuvan ensimmäinen puolikas on vielä aidosti lupaava. Mutta sitten leffa mielestäni lässähtää. Leikkaajana Fischbachin työ nimittäin ontuu ja pahasti. Hän on jostain syystä venyttänyt vain kolmen vartin mittaisen pelin yli kahden tunnin leffaksi, mikä alkaa käydä raskaammaksi edetessään. Kuten kävi jo selväksi, ruori ja kamera sijaitsevat eri päissä sukellusvenettä ja iso osa leffasta käytetäänkin siihen, kun Simon kulkee näiden kahden toimipisteen väliä. Eipä siinä, pelikin on lähinnä vain sitä. Mutta vähempikin riittäisi. Alkupään hyvin rakenneltu intensiteetti rakoilee ja elokuva muuttuu tylsemmäksi edetessään. Ja siinä, missä Fischbach taitaa klaustrofobisen kauhun, loppupään paranoiatrilleripuoli ei suju yhtä sulavasti. Loppupää leffasta alkoi jopa ärsyttämään, sillä homma ei meinaa edetä, eikä sitten loppua. Ja vaikka Fischbach on Szymanskin avustuksella tuonut uusia kerroksia elokuvasovitukseen, jää Iron Lung silti oudon pintapuoleiseksi, kun ottaa huomioon tarinassa olevan kyse siitä, että kirjaimellisesti etsitään vastauksia syvyyksistä.

Aivan liian pitkäksi venytettyä leikkausta lukuun ottamatta Iron Lung on kuitenkin teknisesti pätevä ja Fischbach on käyttänyt kolmen miljoonan dollarin budjetin todella tehokkaasti. Itse Iron Lung -sukellusveneen lavaste on hieno kaikkia ränsistyneitä yksityiskohtiaan myöten. Puvustus ja maskeeraus on hoidettu vakuuttavasti ja tehostetiimi on tosiaan lätrännyt tekoverta - jopa kolmen sadan tuhannen litran edestä, rikkoen Evil Dead -uudelleenfilmatisoinnin (2013) pitkään pitämän maailmanennätyksen. Digiefektejä käytetään säästeliäästi ja sitäkin tehokkaammin. Äänimaailma on väkevästi rakennettu ja aiemmin vain pelejä säveltäneen Andrew Hulshutin musiikit tuovat hyvän lisänsä tunnelmaan.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 7.2.2026

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Iron Lung, Yhdysvallat, 2026, Markiplier Studios