Arvostelu: Late Lammas -elokuva: Farmageddon (A Shaun the Sheep Movie: Farmageddon - 2019)

LATE LAMMAS -ELOKUVA: FARMAGEDDON

A SHAUN THE SHEEP MOVIE: FARMAGEDDON

Ohjaus: Will Becher ja Richard Phelan
Pääosissa: Justin Fletcher, John Sparkes, Amalia Vitale, Kate Harbour, David Holt, Richard Webber, Simon Greenall, Emma Tate ja Andy Nyman
Genre: animaatio, komedia, scifi, seikkailu
Kesto: 1 tunti 26 minuuttia
Ikäraja: S

Wallace ja Gromit -lyhytanimaatiossa Läheltä piti (A Close Shave - 1995) ensiesiintymisensä tehnyt lammashahmo Late sai oman televisiosarjansa vuonna 2007. Late Lammas -sarja (Shaun the Sheep) oli todella suosittu, joten sen tehnyt Aardman-yhtiö päätti tehdä hahmosta koko illan elokuvan. Late Lammas -elokuva (Shaun the Sheep Movie - 2015) oli kriitikoilta kehuja saanut hitti, joka sai myös parhaan animaation Oscar-ehdokkuuden. Hyvin nopeasti Aardman ilmoitti työstävänsä jatko-osaa ja nyt veikeästi nimetty Late Lammas -elokuva: Farmageddon saa ensi-iltansa. Itse en ollut enää kohderyhmää, kun Late Lammas -sarja alkoi, mutta viihdyin passelisti katsomieni jaksojen parissa. Hahmon elokuva oli oikein positiivinen yllätys ja iloitsinkin kuullessani, että jatkoa on tulossa. Filmin nimi "Farmageddon" sai minut jopa innostumaan ja kävin hyvillä mielin katsomassa elokuvan sen lehdistönäytöksessä.

Pelokas ja herkkuja himoava avaruusolento laskeutuu lähelle Sammalperän maatilaa, muttei tiedä, kuinka pääsisi enää takaisin kotiplaneetalleen. Late Lammas päättää auttaa uutta ystäväänsä, mutta keino on löydettävä nopeasti ennen kuin avaruusolennoista kiinnostunut järjestö pääsee heidän jäljilleen.

Late Lammas (äänenä Justin Fletcher) on sama vanha tuttu, joka haluaa pitää hauskaa maatilalla ja hieman pelleillä muiden kustannuksella, mutta tosipaikan tullen ryhdistäytyy ja hoitaa hommat asiallisesti loppuun saakka. Late on edelleen erittäin pidettävä tapaus, jonka kanssa lähtee jälleen mielellään seikkailuun - etenkin kun tämänkertainen seikkailu tarjoaa ulkoavaruuden ihmeitä.
     Muutkin Sammalperän maatilan asukit nähdään leffassa. Muut lampaat tarjoavat hassuja hetkiä, kuten myös possut ja aamuisin kiekuva kukko. Vuhku-koira (John Sparkes) on täysin kyllästynyt lampaiden pöhköilyyn, eikä pidä ollenkaan siitä, että jokin avaruuden olento saapuu sekoittamaan pakkaa vielä isommin. Isännälle (myös Sparkes) on luotu tähänkin filmiin oma hauska juonikuvionsa. Hänellä ei tietenkään ole mitään käsitystä, mitä hänen farmillaan on oikeasti meneillään ja mitä hänen eläimensä puuhaavat, kun silmä välttää.
     Uusina hahmoina esitellään mm. avaruusolento Lu-La (Amalia Vitale), joka on oikein suloinen tapaus, sekä tätä jahtaava agentti (Kate Harbour) ja tämän robottiapuri (David Holt), joka tarjoaa muutamat naurut sekä hölmöillä että nokkelilla jutuillaan.

Late Lammas -elokuva: Farmageddon ei ole ihan yhtä hyvä teos kuin edeltäjänsä, mutta se on silti mainio seikkailuleffa koko perheelle. Elokuvalla kestää lähteä käyntiin; alku hakee itseään, eivätkä alun vitsit naurata. Leffa onnistuu kuitenkin nostamaan tasoa vähitellen ja se jopa paranee, mitä pidemmälle tarina kulkee. Vaikka mukaan on tuotu vahva scifipuoli Lu-Lan kautta, on meno täysin samaa, mihin Laten fanit ovat jo tottuneet. Meininki on välillä yliampuvaa hyvällä maulla ja mitä oudommaksi seikkailu menee, sitä viihdyttävämpi ja huvittavampi siitä tulee. Lu-Lan auttamisoperaatiota vaikeutetaan jatkuvasti eri tavoilla ja mukaan on onnistuttu saamaan pientä jännitettäkin. Tarinan kerronnassa täytyy kehua tekijöitä samasta kuin edellisenkin elokuvan kohdalla. Käsikirjoittajat ovat noudattaneet tärkeää "näytä, älä kerro" -sääntöä ja kun hahmot eivät puhu selkeää kieltä, vaan ihme mölinäänsä, on tekijöiden täytynyt selittää kaikki jollain muulla tavalla katsojalle. Leffasta ei koskaan putoa kärryiltä, vaikka se ei sanoin selitä mitään. Lapsia aliarvioivien animaatioiden ympäröimänä Late Lammas -elokuvat erottuvat siis hyvin edukseen.

Huumoripuolellaan filmi ei yllä edeltäjänsä tasolle, eikä Farmageddonia katsoessa saa samalla lailla nauraa useaan otteeseen ääneen. Kaikessa nokkeluudessaankin jotkut vitsit saavat lähinnä vain hymähtelemään tyytyväisenä. Lapsille on luvassa veikeää toilailua ja hassuttelua, ja osa tästä tehoaa aikuiseenkin. Scifileffoista intoilevalle katsojalle on luvassa yllättävänkin paljon herkkua, sillä Farmageddon oikein pursuaa kaikenlaisia viittauksia erilaisiin tieteiselokuviin. Viittauksia on niin 2001: Avaruusseikkailuun (2001: A Space Odyssey - 1968), Star Trekiin (1966-), Kolmannen asteen yhteyteen (Close Encounters of the Third Kind - 1977), Doctor Who -sarjaan (1963-), E.T. the Extra-Terrestrialiin (1982), Salaisiin kansioihin (The X-Files - 1993-), WALL-E -animaatioon (2008) kuin jopa Arrivaliinkin (2016). Oivaltavat viittaukset, muutenkin lystikkäät osuudet, sekä oiva tarina pitävät katsojan mukanaan koko vajaan puolentoista tunnin keston ajan.

Tuttuun Aardmanin tyyliin Late Lammas -elokuva: Farmageddon on tietysti toteutettu stop motion -animaatiotekniikalla. Tekijät ovat valmistaneet erilaisia nukkeja hahmoista, jotka sitten asemoidaan upeasti tehtyihin, yksityiskohtaisiin pienoislavasteisiin. Nukeista otetaan kuva, niitä liikutetaan pienesti, otetaan taas kuva, liikutetaan nukkea lisää ja jatketaan sitä siihen asti, että peräkkäin pyöritettynä hahmot näyttävät liikkuvan itsestään. Animointi on jälleen erittäin vaikuttavasti tehty ja ihailinkin isommissa kohtauksissa suuresti animaattoreiden vahvaa työpanosta. Mark Burtonin ja Jon Brownin käsikirjoitus on kekseliäs ja mukaansatempaava, ja ohjaajakaksikko Will Becher ja Richard Belan rakentavat toimivasti tunnelmaa. Tekijät olisivat voineet revitellä avaruustarinallaan vielä lisää, mutta jo tällaisenaan leffa toimii. Äänimaailma on luotu taidokkaasti aina ääniefekteistä Tom Howen säveltämiin musiikkeihin.

Yhteenveto: Late Lammas -elokuva: Farmageddon on oikein mainio koko perheen seikkailuleffa, mikä kuitenkin jää erittäin hyvän ensimmäisen osan jalkoihin. Leffalla kestää lähteä käyntiin, eikä kyseessä ole yhtä hauska filmi. Elokuva tarjoaa kyllä muutamat naurut, mutta suurimmaksi osaksi sen vitsit saavat lähinnä hymähtämään positiivisesti - ihan sama kuinka nokkelia vitsejä onkaan mukana. Lapsille on tarjolla hassuttelua, kun taas scifinörtit voivat innostua elokuvan lukuisista viittauksista tieteiselokuviin. Ihailen suuresti, että tekijät ovat uskaltaneet tehdä leffan ilman selvää dialogia ja vielä enemmän ihailen filmin teknistä näyttävyyttä. Elokuvasta jää kuitenkin uupumaan jotain. Sen seikkailuhenki voisi olla vahvempi, sen vitsit voisivat olla hauskempia ja sen avaruuspuolella voisi leikitellä isommin. Jo tällaisenaan kyseessä on kuitenkin oiva leffa. Jos pidit tai lapsesi piti ensimmäisestä Late Lammas -elokuvasta tai sarjasta, kannattaa käydä katsomassa Farmageddon.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.10.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
A Shaun the Sheep Movie: Farmageddon, 2019, Aardman Animations, Amazon Prime Video, Anton, StudioCanal

Arvostelu: Late Lammas -elokuva (Shaun the Sheep Movie - 2015)

LATE LAMMAS -ELOKUVA

SHAUN THE SHEEP MOVIE

Ohjaus: Mark Burton ja Richard Starzak
Pääosissa: Justin Fletcher, John Sparkes, Omid Djalili, Kate Harbour, Richard Webber, Tim Hands, Simon Greenall, Emma Tate, Andy Nyman ja Jack Paulson
Genre: animaatio, komedia, seikkailu
Kesto: 1 tunti 25 minuuttia
Ikäraja: 7

Late Lammas -elokuva on Aardman Animations -yhtiön stop motion- eli nukkeanimaatioleffa, mikä perustuu yhtiön suosittuun lasten animaatiosarjaan Late Lammas (Shaun the Sheep - 2007-). Villainen hahmo teki ensiesiintymisensä yhtiön Wallace ja Gromit -lyhytleffassa "Läheltä piti" ("A Close Shave" - 1995), minkä jälkeen Late Lammas sai oman sarjansa 2000-luvun alussa. Sarjan noustessa suureen suosioon, yhtiö alkoi suunnitella elokuvaa hahmosta. Elokuvan animointi alkoi tammikuussa 2014 ja lopulta Late Lammas -elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 2015 Sundancen elokuvajuhlilla, minkä jälkeen se sai teatterilevityksen monissa maissa. Kyseessä oli kriitikoiden kehuma hitti, joka oli ehdolla mm. parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinnosta, muttei kuitenkaan voittanut sitä. Itse katsoin Late Lammas -sarjaa, kun se alkoi pyöriä Suomen televisioissa ja kiinnostuin kuullessani, että sarjan pohjalta tehtäisiin myös leffa. En kuitenkaan käynyt katsomassa Late Lammas -elokuvaa, kun se saapui teattereihin, vaan katsoin sen vasta viime vuonna, kerätessäni Aardman-yhtiön animaatioita hyllyyni. Kun kuulin, että elokuva saa jatkoa leffalla Late Lammas -elokuva: Farmageddon (A Shaun the Sheep Movie: Farmageddon - 2019), päätin katsoa ensimmäisen filmin uudestaan ja arvostella sen.

Late ja muut lampaat kyllästyvät arkielämään farmilla ja päättävät ottaa lomaa. Seikkailu vie koko jengin suurkaupunkiin.

Late Lammas -elokuvan päähenkilö on tietty Late Lammas (Justin Fletcher) itse, neuvokas ja reipas lammas, joka toimii laumansa johtajana. Laten täytyy usein pelastaa kaverinsa pulasta ja käyttää kaikkia taitojaan päästääksen pois pinteistä. Tässä leffassa Late lähtee etsimään itseään ja löytämään tarkoitusta yksitoikkoiselle elämälleen farmilla. Hahmo on veikeä ja hänen seikkailuunsa hyppää heti mukaan. Muita lampaita farmilla ovat mm. isokokoinen Siiri (Richard Webber), pienikokoinen Timppa (myös Fletcher) halinallensa kanssa, Timpan äiti (Kate Harbour), kierosilmäinen Nuts (Andy Nyman) ja hermostunut Hazel (Emma Tate). Muut lampaat pääsevät hetkeksi valokeilaan, mutta lähinnä ne nähdään vain tunaroimassa jollain tapaa.
     Muutkin tutut hahmot sarjasta tekevät paluun. On sikailevia porsaita, ärsyyntynyt härkä ja mitä tahansa ahmiva vuohi, mutta tärkeimpänä tietty farmia pyörittävä Isäntä (John Sparkes) ja hänen koiransa Vuhku (myös Sparkes). Isäntä joutuu hauskasti oman seikkailunsa pyörteeseen, jolloin Laten täytyy auttaa häntäkin. Latella ja Vuhkulla on aina ollut erikoinen ystävyyssuhde, sillä välillä he tuntuvat olevan toisiaan vastaan, mutta tosipaikan tullen he ovat kuitenkin toistensa apuna ja samaa nähdään myös tässä.
     Kaupungissa Late ja kumppanit saavat vastaansa eläintenpyydystäjä A. Torvisen (Omid Djalili). Vaikka hahmo toimii kelpo vastuksena, levittäessään pelkoa lampaisiin ja ilmestyessään paikalle aina väärällä hetkellä, on eläintenpyydystäjä kenties liiankin tavanomainen vihollinen tällaisessa leffassa.

Jos sinä tai lapsesi fanitatte Late Lammasta, on suuri todennäköisyys, että pidätte myös tästä elokuvasta - onhan se kuin todella pitkä jakso sarjasta. Jotkut voivat tietty pitää tätä huonona asiana, että elokuva on kuin yli tunnin pituinen jakso ja vaikka parissa kohtaa kohellus muuttuu hieman venytetyksi, on tämä mielestäni paras ratkaisu, jotta leffa pysyy uskollisena lähdemateriaalilleen. Late Lammas -elokuva ei kuitenkaan vaadi, että sarja olisi entuudestaan tuttu, vaan siihen pääsee hyvin mukaan heti alussa, kun hahmot ja elämä farmilla esitellään uusillekin tulokkaille. Ei kuitenkaan aikaakaan, kun itse seikkailu lähtee käyntiin, jolloin filmi osoittaa olevansa oikein mainiota viihdettä koko perheen yhteiseen leffahetkeen. Elokuva tarjoaa vähän väliä makeat naurut kaikenikäisille, oli kyse sitten lampaiden hölmöilystä tai nokkelista viittauksista, mitkä vanhemmat ymmärtävät. Filmi onnistuu useaan otteeseen yllättämään kekseliäillä jutuillaan ja älykkäillä ideoillaan.

Kenties kaikkein eniten Late Lammas -elokuvassa ihailen sen tarinankerronnallisia taitoja. Sarjan tavoin leffassa ei nimittäin puhuta sanaakaan ymmärrettävää kieltä. Mukana on kyllä ääninäyttelijöitä, mutta he ovat joutuneet lähinnä päästelemään erilaisia äännähdyksiä, huudahduksia ja muminoita kuvaamaan hahmojen tunteita. Elokuvan ohjaaja-käsikirjoittajaduo Mark Burton ja Richard Starzak ovat muuten joutuneet turvautumaan pelkkään visuaaliseen tarinankerrontaan, mikä on tänä päivänä hyvin harvinaista ja siksi äärimmäisen ihailtavaa - etenkin kun lopputulos on näin onnistunut. Katsojana on kaiken aikaa perillä siitä, mitä tapahtuu, mitä hahmojen päässä liikkuu ja miksi mitäkin on meneillään, vaikkei katsojalle selitetä puhumalla mitään. Elokuvakäsikirjoittamisen perussääntö on "näytä, älä kerro" ja siinä Late Lammas -elokuva onnistuu hienosti. Ja kun se onnistuu samalla viihdyttämään täysillä alusta loppuun ja naurattamaan useaan otteeseen, on elokuva erittäin hyvä.

Toinen asia, mitä ihailen suuresti elokuvassa on sen animointi. Late Lammas -elokuva on toteutettu stop motion -tekniikalla, eli nukkeanimaationa. Hahmoja varten on rakennettu nuket, jotka asetellaan taustaa vasten ja sitten niistä otetaan kuva, liikutetaan hahmoja hieman, otetaan taas kuva, liikutetaan hahmoja jne. kunnes kuvat yhdistäessä syntyy selkeä ja luonnollinen liike. Leffan animoinnista ei sen kummemmin takeltelua löydy, vaan liike on sulavaa ja paikoitellen animaattoreiden työ on todella ihailtavaa, kun laajassa kuvassa tapahtuu paljon asioita samaan aikaan. Hahmot ovat tietty sarjasta tutut yksinkertaisen karikatyyrimäiset ja hassut, mutta taustoihin on panostettu yllättävänkin paljon. Pienoismalleina toteutetut paikat, kuten farmi ja kaupunki ovat täynnä pieniä yksityiskohtia, joita ei voi olla ihastelematta. Etenkin farmilla on paikoitellen uskomatonta, kuinka tarkkaa työtä pienoismallien tekijät ovatkaan saaneet aikaiseksi. Äänimaailma on myös taidokkaasti luotu ja Mark Thomasin säveltämää erinomaista tunnusmusiikkia kuullaan läpi leffan.

Yhteenveto: Late Lammas -elokuva on erittäin hyvä animaatioseikkailu koko perheelle. Lisäksi se on myös aidosti hyvä elokuva, esimerkiksi hyödyntäessään nerokkaasti käsikirjoittamisen tärkeintä "näytä, älä kerro" -sääntöä. Katsojana pysyy täysin mukana tarinassa ja siinä, mitä hahmot milloinkin miettivät, vaikkei mitään selitetä ääneen. Leffa ei siis koskaan aliarvioi katsojaansa, mikä on aina hienoa nähdä pääasiassa lapsille suunnatuissa elokuvissa. Kaikenlaista kommellusta ja hassuttelua on tietty mukana, ja filmi tarjoaa useat naurut. Elokuva on nopeatempoinen ja se pitää hyvin mukanaan alusta loppuun, vaikka parissa kohtaa jotkut irtosketseiltä tuntuvat pätkät ovatkin hieman venytettyjä. Sarjasta tuttu stop motion -animaatiotyyli on hienosti käytössä läpi elokuvan ja animaattoreiden ahkera työ ansaitsee kehunsa. Laten ja kumppaneiden faneille leffa on varma riemujuhla, mutta sen voi katsoa myös ilman, että on nähnyt ainuttakaan jaksoa Late Lammas -sarjasta. Nyt jäänkin erittäin kiinnostuneena odottamaan jatko-osaa, jonka veikeä nimi Farmageddon viestii uudenlaisesta seikkailusta.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 22.9.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Shaun the Sheep Movie, 2015, StudioCanal, Aardman Animations, Anton Capital Entertainment