DISENCHANTMENT - KAUSI 5
Luoja: Matt Groening
Pääosissa: Abbi Jacobson, Nat Faxon, Eric André, John DiMaggio, Lauren Tom, Sharon Horgan, Meredith Hagner, Matt Berry, Maurice LaMarche, Tress MacNeille, Lucy Montgomery, Batten, Rich Fulcher, Herman ja Phil LaMarr
Genre: animaatio, fantasia, komedia, seikkailu, toiminta
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 22 minuuttia - 44 minuuttia - Yhteiskesto: noin 4 tuntia 34 minuuttia
Ikäraja: 13
Matt Groeningin luoma animoitu fantasiakomediasarja Disenchantment nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä elokuussa 2018. Toinen, kolmas ja neljäs kausi pitivät suosiota tarpeeksi hyvin yllä, jotta jatkoa oli luvassa lisää, mutta samalla Netflix ilmoitti, että viides tuotantokausi jäisi sarjan viimeiseksi. Ääninäyttelijät kävivät vielä kerran nauhoittamassa repliikkinsä, animaattorit ryhtyivät hommiin ja nyt Disenchantmentin viides ja samalla viimeinen kausi on julkaistu Netflixin suoratoistopalvelussa. Itse pidin sarjan avauskautta ihan kivana, mutten lämminnyt sen jälkeisille kausille. Olinkin iloinen, kun kuulin sarjan päättyvän vitoskauteen, koettuani neljännen kauden jo aika huonoksi. Kun Disenchantmentin finaalikausi oli saapunut Netflixiin, katsoin sen läpi parissa päivässä.
Prinsessa Bean, haltija Elfo ja piru Luci kehittelevät suunnitelmaa käydäkseen viimeiseen taistoon Beanin äitiä, pahaa kuningatar Dagmaria vastaan.
Disenchantmentin tutut hahmot palaavat seikkailemaan, näillä näkymin viimeistä kertaa. Viime kauden päätteeksi prinsessa Bean (äänenä Abbi Jacobson) hävisi taiston ilkeän äitinsä, kuningatar Dagmarin (Sharon Horgan) luomaa Bad Beania vastaan, mutta Mora-merenneito (Meredith Hagner) pelasti Beanin. Luci-piru (Eric André), Elfo-haltija (Nat Faxon) ja moppityttö (Lauren Tom) jumittavat linnassa, yrittäen pohtia keinoa löytää Beanin. Kun hahmot taas kohtaavat, alkaa valmistautuminen lopulliseen taisteluun Dreamlandin tulevaisuudesta. Bean, Luci ja Elfo muodostavat edelleen ihan kivan kolmikon, joka kuitenkin saa vaihtelemaan mielipidettä pitkin sarjaa. Elfo käy jälleen ärsyttävyyden rajamailla useasti, eikä Luci ole enää yhtä lystikkään särmikäs kuin ennen. Kuningatar Dagmar toimii kelvollisena vihollisena hahmoille.
Myös Beanin isä, kuningas Zøg (John DiMaggio) pääsee omalle seikkailulleen ja ovatpa kaudella mukana lisäksi muun muassa possuksi muutettu prinssi Merkimer (Matt Berry), kolmisilmäinen Odval (Maurice LeMarche), kuningatar Oona (Tress MacNeille), Beanin palvelijatar Bunty (Lucy Montgomery), sekä vajaaälyinen Jerry (Herman), joka hengailee itse Jumalan (Phil LaMarr) kanssa. Sivuhahmot eivät vieläkään voittaneet minua puolelleen ja aluksi lystikäs Zøg on Lucin tavoin menettänyt tehonsa.
Kuten alussa kerroin, pidin Disenchantmentin ensimmäistä tuotantokautta ihan kivana hömppänä, mutta sen jälkeen mielestäni jokainen uusi kausi on ollut edeltäjäänsä heikompi, neloskauden ollessa jo varsin kehno. Viides kausi onneksi petraa siitä ja nostaa tasoa pari pykälää ylemmäs, mutta aika keskinkertaista meno edelleen on. Huumoriosasto pysyy todella väsyneenä, eikä minusta irronnut paria positiivissävytteistä hymähdystä enempää. Kaudesta huomaa, että sitä kirjoitetaan ihan viimeisillä huuruilla ja osa jutuista tuntuu kiusallisen pakotetuilta.
Se, mikä kuitenkin nostaa tuotantokautta tasoltaan paria aiempaa kautta ylemmäs, siitäkin huolimatta, että komediapuoli on tässä kohtaa jo täysin laimeaa, on kertomuksen vieminen päätökseensä. Aiempien kausien haahuilu ja tämän fantasiamaailman laajentaminen eivät jaksaneet pitää mielenkiintoa yllä, mutta sen sijaan kiinnostukseni meininkiin palasi sillä, kun hahmot ajautuvat lopulliseen konfliktiinsa. Kauden puolivälin kasvattelu finaali kohtaan on jopa ihan toimivaa ja Beanin ja Dagmarin yhteenottoa ryhtyy odottamaan. Harmillisesti viimeinen taisto jää hieman laimeaksi, vaikka se pyrkiikin eeppisyyteen. Hahmojen juonikuviot viedään ihan menevästi päätökseensä ja omalla tavallaan tämä varsin heikko fantasiakomediasarja saa ansaitsemansa lopun.
Sarjan animaatiojälki pysyy ennallaan ja komeana. Groeningin aiemmin luomista piirrossarjoista Simpsoneista (The Simpsons - 1989-) ja Futuramasta (1999-) tuttu tyyli on yhä vahvasti läsnä ja hahmot pysyvät vekkulin näköisinä. Kausi on miellyttävän värikäs ja taustoista löytyy hyvin yksityiskohtia. Äänimaailma on kelvollisesti rakennettu ja Mark Mothersbaughin säveltämät riemastuttavat musiikit pysyvät yhtenä Disenchantmentin parhaista puolista.
Yhteenveto: Disenchantmentin viides tuotantokausi vie oivallisista lähtökohdistaan huolimatta harmillisen latteaksi osoittautuneen fantasia-animaatiosarjan heppoisesti päätökseensä. Huumoripuoli on pääasiassa heikkoa, eikä nauruja tunnu irtoavan enää ollenkaan. Omalta kotisohvaltani kuului pari positiivista hymähdystä ja siinä kaikki. Finaalikausi kuitenkin petraa pariin aiempaan kauteen verrattuna tarinansa puolesta, kun fantasiaseikkailua ryhdytään kulminoimaan päätökseensä. Kasvattelu kohti huipennusta on jopa ihan kiinnostavaa seurattavaa, mutta itse loppumatsi jääkin sitten taas pettymykseksi. Ääninäyttelijät ovat edelleen passeleita rooleissaan, animaatiojälki näyttää hyvältä ja Mark Mothersbaughin säveltämät musiikit ovat miltei parasta, mitä sarjalla on ollut tarjottavanaan. Jos pidit kovasti Disenchantmentin aiemmista kausista, kannattaa ehdottomasti katsoa myös finaali, mutta jos et erityisemmin riemastunut sarjasta ennen, viides kausi tuskin voittaa enää puolelleen.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.9.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.twitter.com
Disenchantment, Yhdysvallat, 2018-2023, Netflix, The ULULU Company, The Curiosity Company
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti