DISENCHANTMENT - KAUSI 4
Luoja: Matt Groening
Pääosissa: Abbi Jacobson, Eric André, Nat Faxon, John DiMaggio, Tress MacNeille, Matt Berry, Sharon Horgan, Maurice LaMarche, Rich Fulcher, David Herman ja Phil LaMarr
Genre: animaatio, komedia, fantasia
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 19 minuuttia - 31 minuuttia - Yhteiskesto: noin 4 tuntia 15 minuuttia
Ikäraja: 13
Matt Groeningin luoma animaatiokomediasarja Disenchantment nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä elokuussa 2018. Toinen kausi vain kasvatti suosiota, joten Netflix tilasi tekijöiltä 20 jaksoa lisää, jotka jaettaisiin kahteen kauteen. Kolmas kausi ilmestyi tammikuussa 2021 ja nyt Disenchantmentin neljäs kausi on lisätty suoratoistopalvelun valikoimaan. Mielestäni sarjan avauskausi oli ihan hauska, mutta toinen ja kolmas olivat toinen toistaan heikompia, enkä siis erityisemmin odottanut neljännen näkemistä. Ryhdyin katsomaan sitä silti heti julkaisupäivänä ja taistelin tuotantokauden läpi parissa päivässä.
Bean, Luci ja Elfo ovat jokainen pinteessä, Beanin joutuessa vihille Helvetissä itse Saatanan kanssa, Lucin päädyttyä Taivaaseen kuoltuaan ja Elfon ollessa örkkien vankina. Ystävysten täytyy yrittää päästä pakoon joko omin avuin tai luottaa, että toiset tulevat apuun selviydyttyään omista vaikeuksistaan.
Prinsessa Bean (äänenä Abbi Jacobson), piru Luci (Eric André) ja haltija Elfo (Nat Faxon) joutuivat kolmoskauden päätteeksi jokainen omiin vaikeuksiinsa. Beanin äiti Dagmar (Sharon Horgan) vei tyttärensä Helvettiin naitettavaksi Saatanalle (Rich Fulcher), Lucin pää katkaistiin ja hän päätyi yllättäen Taivaaseen ja Elfo joutui örkkien vangiksi. Kauden alkupäässä hahmot nähdäänkin lähinnä erillään, kun he yrittävät jokainen selvittää tiensä ulos pinteestä. Vaikka kolmikko onkin ihan menevä ja heidän toilailujaan ja sanailujaan on aina silloin tällöin hupaisaa seurata, heistä uupuu yhä jokin, jotta heidän seikkailuihinsa haluaisi oikeasti palata takaisin mukaan.
Myös kuningas Zøgilla (John DiMaggio) on omat haasteensa, hänen jouduttua hullujenhuoneelle. Kuningashahmo ei vieläkään ole erityisen hauska ja hänelle lähes täysin omistetut pari jaksoa ovat kauden tylsintä katseltavaa. Muutkin tutut hahmot, kuten pääministeri Odval (Maurice LeMarche), kuningatar Oona (Tress MacNeille), hölmö Jerry (David Herman) ja possuprinssi Merkimer (Matt Berry) tekevät paluun, mutta heistä jaksoin kiinnostua vielä vähemmän.
Disenchantmentin fantasiamaailman vähäinenkin taika on jo täysin sammunut. Neljäs kausi on vielä paria aiempaa väsähtäneempää menoa, joka sai minut toivomaan, että Netflix pistäisi tämän sarjan seuraavaksi lopetettavien listalle. Faneille toki suotakoon vielä yksi kausi, joka veisi koko homman päätökseen. Ajatuksen tasolla menon pitäisi olla lystikästä: prinsessaa ollaan naittamassa itse paholaiselle, samaan aikaan kun pikkupiru huomaa päätyneensä Taivaaseen. Mutta ei. Toteutus on laiskaa ja pitkäveteistä. En nauranut kertaakaan tuotantokautta katsoessani ja vajaan puolen tunnin jaksot tuntuivat huomattavasti kestoaan pidemmiltä.
Neljännen kauden kymmeneen jaksoon mahtuu kyllä jos jonkinlaista sekopäistä seikkailuntynkää, mutta meno ei millään nappaa mukaansa. Satumaailmasta poistutaan hieman erilaisiin kuvioihin, haltijakulttuuria yritetään syventää, unissa vieraillaan useasti ja hengaillaan karhupojan ja merenneidon kanssa, mutta mikään ei innosta. Kaikenlaisia mutkia on matkassa ja vaikeuksia vastassa, mutta minkäänlaista jännitettä on turha odottaa.
Mainio animaatiojälki pysyy onneksi ennallaan ja Simpsonit-sarjan (The Simpsons - 1989-) mukainen Groening-tyyli onkin yksi sarjan harvoja hyviä puolia. Onkin vain käsittämätöntä, että Groening ei saa tämän parempaa aikaiseksi veikeän konseptinsa kanssa. Hahmot ovat vekkulimaisen näköisiä ja kuvat muuten miellyttävän värikkäitä ja yksityiskohtaisia. Äänimaailmakin on sujuvasti rakennettu kasaan ja Mark Mothersbaughin energiset musiikit tarjoavat riemua, kun muu sarjassa ei siihen onnistu.
Yhteenveto: Disenchantmentin neljäs tuotantokausi tarjoaa kehnoa fantasiakomediaa, joka ei jaksa enää yhtään napata mukaansa. Jotkut ideat ovat ajatuksen tasolla lystikkäitä, mutta niistä ei saada mitään hupia irti lopputuloksessa. Seikkailut heittelevät hahmoja sinne sun tänne, mutta mikään ei innosta tai naurata. Välillä jopa tuntuu juonikuvioiden olevan epätoivoisen väkinäisesti väännettyjä. Bean, Luci ja Elfo ovat paperilla ihan toimiva hahmokolmikko, mutta heistäkään ei saada paljoa irti. Animaatiolaatu sentään pysyy mainiona, mutta muuten Disenchantment ei millään onnistu enää voittamaan minua puolelleen. Netflix ei ole vielä paljastanut, onko viidettä kautta tulossa ja täytyy sanoa, ettei minua haittaisi, vaikka sarja jäisi tähän.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.2.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.comDisenchantment, Yhdysvallat, 2018-, Netflix, The ULULU Company, The Curiosity Company
Prinssi Merkimer ei esiinny tässä osassa.
VastaaPoista