PERRY MASON - KAUSI 1
Luojat: Rolin Jones ja Ron Fitzgerald
Pääosissa: Matthew Rhys, Gayle Rankin, Juliet Rylance, Chris Chalk, Shea Whigham, Tatiana Maslany, Nate Corddry, Veronica Falcón, Stephen Root, Jefferson Mays, Lili Taylor, Andrew Howard, Eric Lange, Robert Patrick, Matt Frewer ja Gretchen Mol
Genre: rikos, draama
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: noin 57 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 38 minuuttia
Ikäraja: 16
Perry Mason perustuu Erle Stanley Gardnerin luomaan samannimiseen hahmoon, joka teki ensiesiintymisensä jo vuonna 1933 kirjassa The Case of the Velvet Claws. Sen jälkeen hahmo on esiintynyt monissa kirjoissa, kuten myös radiokuunnelmissa, elokuvissa ja televisiosarjoissa. Elokuussa 2016 HBO ilmoitti työstävänsä uutta sarjaa hahmosta, jota esittäisi Avengers-tähti Robert Downey Jr. Kuitenkin kyseisiin elokuviin liittyvän kiireensä takia Downey Jr. jätti projektin ja hänen tilalle otettiin Matthew Rhys. Kuvaukset alkoivat syksyllä 2019 ja Perry Mason alkoi pyöriä HBO:lla kesäkuun lopulla. Itselleni Perry Mason ei ole entuudestaan tuttu hahmo, mutta kiinnostuin sarjasta, kun näin sen mainoksen YouTubessa. Aloinkin katsomaan sarjaa viikkoa ennen kuin ensimmäisen tuotantokauden päätösjakso julkaistiin.
1932 Los Angelesissa yksityisetsivä Perry Mason päätyy tutkimaan Dodsonin perheen Charlie-vauvan kidnappausta ja murhaa. Aluksi yhdeltä rikokselta muiden joukossa vaikuttava tapaus muuttuu pian koko kaupunkia järisyttäväksi jännitysnäytelmäksi, kun kumpaakin vanhemmista aletaan syyttämään lapsensa murhasta.
Vaikka pidänkin kovasti Robert Downey Jr:sta näyttelijänä, olen iloinen, että hän lopulta luopui Perry Masonin roolista ja tilalle valittiin Matthew Rhys. Rhys suorastaan loistaa tässä sarjassa. Hän on erinomainen läpi kauden ja parantaa vain otettaan, mitä pidemmälle kausi etenee ja hänen hahmonsa kehittyy. Yksityisetsivän hommista aloittava ja vähitellen asianajajaksi siirtyvä Perry on välittömästi kiehtova tapaus. Rhys tuo upeasti esille sen, kuinka Charlie-vauvan kuoleman selvittämisestä muodostuu Perrylle pakkomielle ja on todella koukuttavaa seurata, miten hän yrittää hoitaa tapauksen ja kuinka se vaikuttaa hänen mielentilaansa. Kun Perry vihdoin fanien iloksi päästetään oikeussaliin asianajajan hommiin, Rhys vakuuttaa karismallaan ja vangitsee jokaisella repliikillään.
Muita hahmoja sarjassa ovat mm. Charlie-vauvan syytetyt vanhemmat Emily ja Matthew Dodson (Gayle Rankin ja Nate Corddry), heidän asianajajansa E.B. Jonathan (John Lithgow), tämän sihteeri Della Street (Juliet Rylance), Perryä avustava Pete Strickland (Shea Whigham), tapausta myös tutkiva poliisi Paul Drake (Chris Chalk), piirisyyttäjä Barnes (Stephen Root), sekä paikalliseen kirkkoon kuuluvat sisar Alice (Tatiana Maslany) ja tämän äiti Birdy (Lili Taylor), jotka sekoittavat pakkaa omilla kuvioillaan. Rankin tulkitsee onnistuneesti surevaa äitiä, kun taas Root on nappivalinta häijyksi piirisyyttäjäksi, joka on varma, että Charlien äiti on murhaaja. Chalk on mainio poliisina, joka ryhtyy vaivihkaa auttamaan altavastaavana toimivaa Perryä, kun hän saa selville, ettei tummaihoisena poliisina saa laillisesti tutkia valkoihoisten rikosta.
Monet Perry Masonin fanit ovat vetäneet herneen nenään siitä, että hahmo esitellään sarjassa yksityisetsivänä, eikä asianajajana, millaiseksi hänet on alunperin luotu. Tämä uusi Perry Mason -sarja toimiikin tulkintana hahmon lähtökohdista ja kertoo tarinan, kuinka hahmosta muodostui asianajaja. Samalla sarja pääsee yhdistämään kiehtovan koukuttavaa murhamysteeriä väkevään oikeussalidraamaan, onnistuen hienosti molemmilla osa-alueilla. Perry Mason on ehdottomasti yksi suosikkisarjoistani tältä vuodelta. Heti ensimmäinen kohtaus nappasi minut tiukasti mukaansa, eikä sarja suostunut päästämään irti, ennen kuin tapaus saadaan viimeisessä jaksossa käsiteltyä. Tutkinnan edetessä mutkia tulee jatkuvasti matkaan, tilanne näyttää yhä vain epätoivoisemmalta ja jännitys sen kuin tiivistyy tiivistymistään. Jos minulla olisi ollut heti saatavilla tuotantokauden kaikki kahdeksan jaksoa ja vapaapäivä, olisin ahminut koko kauden yhtä kyytiä. Jäin niin pahasti koukkuun ja minun oli aivan pakko saada tietää, mistä tässä kaikessa onkaan todellisuudessa kyse?
Sarjan tunnelma on suorastaan lumoava ja suuri osa siitä syntyy fantastisesta ajankuvan toteutuksesta. Perry Mason jopa ihan tuntuu usein siltä kuin se olisi tehty vuosikymmeniä sitten. Jo sarjan logo fontteineen ja alla lukevine teksteineen huokuu 1930-luvun henkeä. Iso tekijä ajankuvaan on loistokas musiikki, mistä vastaa Terence Blanchard. Hän maalailee soinnuillaan herkän surumielisesti ja sitten taas innostuttaa tyylitellyillä rummutuksilla. Lopputuloksena taitavat olla vuoden parhaat musiikit televisiosarjojen maailmassa! Myös käsikirjoitus on huippulaatua. Niin hahmot kuin tarinakin on kynäilty kasaan erittäin taidokkaasti. Kirjoittajat paljastavat asioita vähitellen (niin tapauksesta kuin Perrystä itsestäänkin) ja saavat katsojan jatkuvasti pitämään sarjasta yhä enemmän. He eivät onneksi kulje helpoimpia reittejä ja loppuratkaisu varmasti yllättää sillä, kuinka tapaus viedään päätökseensä.
Myös tekninen toteutus on läpikotaisin lahjakasta. Perry Mason on visuaalisesti vahva sarja ja se on tyylikkäästi kuvattu ja valaistu - etenkin yökohtauksissa, joissa ainoa valonlähde saattaa olla taskulamppu tai vain tähtien keskellä möllöttävä kuu. Oivaa kuvausta tukee yhtä oivallinen leikkaus. Lavasteet ja asutkin ovat tarkasti ja vaikuttavasti toteutetut. Musiikkien ohessa muukin äänimaailma on mainiosti rakennettu ja sen lisäksi, että innostuin kovasti jaksojen alussa ilmestyvästä logosta, pidin todella paljon myös lopputekstien taustalle työstetyistä kuvista, jotka heijastavat jaksojen tapahtumia, paikkoja ja tunnelmia.
Yhteenveto: Perry Masonin ensimmäinen tuotantokausi yhdistää kiehtovaa murhamysteeriä koukuttavaan oikeussalidraamaan, mistä muodostuu loistokas paketti. Sarja nappaa välittömästi mukaansa ja se suostuu päästämään irti vasta, kun tapaus on saatu ratkaistua. Meno muuttuu kaiken aikaa vangitsevammaksi ja katsojan on aivan pakko saada tietää, mistä kaikessa onkaan kyse. Ei siis ihme, jos koko tuotantokauden ahmii samana päivänä. Tunnelma on huikean hyvin luotu ja ajankuvan erinomainen toteutus menee niinkin pitkälle, että sarja tuntuu vuosikymmeniä sitten tehdyltä. Upeat lavasteet ja asut, sekä erityisesti Terence Blanchardin mahtavat musiikit luovat todella hyvän hengen, mitä vahvistaa mainio ohjaus. Hahmotkin ovat hyviä ja vaikka jotkut vannoutuneet fanit eivät välttämättä pidä ajatuksesta Perry Masonista yksityisetsivänä, itse pidin paljon siitä, kuinka hänestä muovautuu asianajaja tuotantokauden myötä. Lisäksi Matthew Rhys on niin nappivalinta rooliin, että Perry voisi olla vaikkapa roskakuski ja katsoisin hahmon tarinaa mielelläni. Kaikin puolin Perry Masonin ensimmäinen kausi on erinomainen, enkä malta odottaa jo ilmoitettua kakkoskautta. Toisaalta homma toimisi hyvin minisarjana, mikä vain kertoo Perryn matkan asianajajaksi, mutta kyllä minua kiinnostaa nähdä toinen kausi, missä hahmo todella pääsee vauhtiin tuomarin ja valamiehistön edessä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.8.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.impawards.com
Perry Mason, Yhdysvallat, 2020-, HBO, Team Downey
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti