Näytetään tekstit, joissa on tunniste Garry Shandling. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Garry Shandling. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. huhtikuuta 2026

Yli aidan (Over the Hedge - 2006) - elokuva-arvostelu

YLI AIDAN

OVER THE HEDGE



Ohjaus: Tim Johnson ja Karey Kirkpatrick
Näyttelijät: Bruce Willis, Garry Shandling, Steve Carell, Allison Janney, Wanda Sykes, Thomas Haden Church, William Shatner, Avril Lavigne, Eugene Levy, Catherine O'Hara, Shane Baumel, Sami Kirkpatrick, Madison Davenport, Omid Djalili ja Nick Nolte
Genre: animaatio, komedia
Kesto: 1 tunti 23 minuuttia
Ikäraja: 7

Over the Hedge, eli suomalaisittain Yli aidan perustuu Michael Fryn ja T. Lewisin samannimiseen sarjakuvaan, jota julkaistiin vuodesta 1995 alkaen. Alun perin elokuvasovitusta ryhtyi työstämään Fox Animation Studios, studiopomo Chris Meledandrin tykästyttyä sarjakuvaan ja hankittua sen elokuvaoikeudet. Yhtiön Titan A.E. -animaatioelokuvan (2000) oltua jättimäinen floppi, yhtiö jouduttiin lopettamaan ja Fryn ja Lewisin sarjakuvan elokuvaoikeudet kaupattiin eteenpäin. Oikeuksiin tarttui DreamWorks-yhtiö, joka aloitti leffan teon. Ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä, animaattorit kävivät töihin ja lopulta Yli aidan sai maailmanensi-iltansa 22. huhtikuuta 2006 - tasan 20 vuotta sitten! Elokuva sai kriitikoilta ja katsojilta positiivista palautetta, minkä lisäksi se menestyi hyvin lippuluukuilla. Itse en yhtään osaa sanoa, näinkö Yli aidan ensi kertaa jo teatterissa, vai vasta myöhemmin vuokralta. Pidin elokuvasta kuitenkin lapsena paljon ja olen nähnyt sen muutamankin kerran uudestaan, joskin edellisestä katselusta on kulunut jo ainakin vuosikymmen. Kun huomasin Yli aidan -elokuvan täyttävän nyt 20 vuotta, päätin pitkästä aikaa katsoa elokuvan ja samalla arvostella sen.

Juonitteleva pesukarhu RJ huiputtaa joukon eläimiä auttamaan häntä varastamaan ruokaa lähiöstä, maksaakseen velkansa hurjalle karhulle.




Päärooliin pesukarhu RJ:ksi kaavailtiin aluksi Bill Murrayta ja sitten rooliin oli ehditty jo hetkellisesti kiinnittää Jim Carrey, mutta lopulta hahmoa päätyi ääninäyttelemään Die Hard -elokuvista (1988-2013) tuttu Bruce Willis. RJ on viekas ja juonitteleva tyyppi, joka ajaa vain omaa etuaan ja on hyvä puhumaan itsensä ulos erilaisista pinteistä. Hän päätyy elämänsä pahimpaan pinteeseen, kun hän hetken mielijohteesta yrittää varastaa talviunia nukkuvan Vincent-karhun (Nick Nolte) ruokavaraston, vain tuhotakseen sen vahingossa. Jottei RJ joudu itse Vincentin kitaan, hän saa viikon aikaa kerätä ruoat takaisin. RJ on vekkuli päähahmo, vaikka toimiikin ison osan ajasta kyseenalaisesti ja Vincent on onnistunut uhka, etenkin Nolten vaikuttavan äänen ansiosta.
     Avukseen ruoan keräykseen RJ huiputtaa metsästä löytämänsä eläinperheen, johon kuuluvat joukkoa johtava ja ylivarovainen kilpikonna Verne (Garry Shandling), ylivilkas orava Hammy (Steve Carell), temperamenttinen haisunäätä Stella (Wanda Sykes), pelokas opossumi Ozzie (William Shatner) ja tämän tytär Heather (Avril Lavigne), sekä lempeät piikkisikavanhemmat Lou (Eugene Levy) ja Penny (Catherine O'Hara) ja heidän innokkaat lapsensa Spike (Shane Baumel), Bucky (Sami Kirkpatrick) ja Quillo (Madison Davenport). Ihmishahmojakin leffasta löytyy pari, tuoreen lähiön tiukka asukasyhdistyksen puheenjohtaja Gladys Sharp (Allison Janney), sekä eksentrinen tuholaistorjuja Dwayne LaFontant (Thomas Haden Church). Hahmokattaus on läpikotaisin täynnä hupaisia persoonia, joista eri katsojat voivat löytää omat suosikkinsa. Lapsena toki energiaa pursuava Hammy oli lempparini, joskin näin aikuisiällä huomasin tykästyväni kaikkea epäilevään Verneen.




Vaikka Yli aidan tuottikin teatterikierroksellaan lähes 350 miljoonaa dollaria ja se sai positiivista palautetta niin katsojilta kuin kriitikoilta, DreamWorks -yhtiö näki tuloksen silti pienoisena pettymyksenä ja perui suunnitelmansa jatko-osasta. Samalla elokuva tuntuu jääneen vuosien varrella unholaan, eikä moni mainitse sitä ensimmäisten joukossa, kun ryhdytään listaamaan DreamWorksin parhaita animaatioita. Vaikken olekaan katsonut Yli aidan -elokuvaa yli kymmeneen vuoteen ja vaikkei elokuva lukeudukaan sinne yhtiön huipputeoksiin Shrekin (2001), Kung Fu Pandan (2008) ja Näin koulutat lohikäärmeesi (How to Train Your Dragon - 2010) seuraan, pidän leffasta edelleen. Toisaalta taas yhtiön mielestä leffan heikko menestys johti siihen, ettei hommaa pilattu tarpeettomilla jatko-osilla ja Yli aidan onkin selvästi parempi kuin osa Shrekin ja Kung Fu Pandan jatko-osista.

Yli aidan sisältää hupaisan premissin ja on hauskaa seurata, kuinka RJ yrittää saada huiputettua hyväuskoiset eläimet auttamaan häntä, jotta hän ei päädy karhun kitaan. Nämä hahmot ovat niin mainioita, että heidän parissa viihtyy mukavasti ja luvassa onkin runsaasti hauskoja tilanteita. Tuohon aikaan en muista nähneeni lastenleffoissa tarinoita ryöstäjistä ja leffasta löytyykin viittauksia esimerkiksi pankkiryöstöelokuviin, kun RJ:n johdolla eläimet suunnittelevat tapaa tyhjentää lähiön jääkaapit. Mutta koska kyseessä on lastenleffa, elokuva jaksaa osoittaa, ettei rikos kannata ja aluksi itsekeskeinen RJ:kin alkaa tietty lämmetä uusille eläintovereilleen. Dwayne-tuholaistorjuja ja Vincent-karhu taas tarjoavat eri lailla vaaratilanteita hahmoille. Siinä, missä Dwayne on yliampuvuudessaan aika koominen, Vincent taas voi helposti aiheuttaa painajaisia perheen pienimmille siinä missä RJ:llekin.




Visuaalisesti Yli aidan on kestänyt hyvin aikaa, vaikka leffa ei toki näytä yhtä vaikuttavalta kuin nykypäivän animaatiot, teknologian kehityttyä roimasti viimeisten 20 vuoden aikana. Eläinhahmot ovat myös ulkoisesti hupaisia ja liikkuvat sulavasti, samalla kun niin metsä kuin sen myyttisen aidan toiselta puolelta löytyvä lähiöalue näyttävät hyviltä. Ongelmana ovat oikeastaan ihmishahmot, jotka onneksi ovat tosiaan pienemmässä roolissa. Värien käyttö on myös miellyttävää pitkin leffan. Äänimaailma on oivallisesti rakennettu ja Rupert Gregson-Williamsin säveltämät musiikit tunnelmoivat kivasti taustalla.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.2.2025
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Over the Hedge, Yhdysvallat, 2006, DreamWorks Animation


lauantai 20. elokuuta 2016

Arvostelu: Iron Man 2 (2010)

IRON MAN 2



Ohjaus: Jon Favreau
Pääosissa: Robert Downey Jr, Gwyneth Paltrow, Don Cheadle, Scarlett Johansson, Sam Rockwell, Mickey Rourke, Samuel L. Jackson, Clark Gregg, Jon Favreau, Garry Shandling ja Paul Bettany
Genre: supersankarielokuva, toiminta
Kesto: 2 tuntia 4 minuuttia
Ikäraja: 12

Iron Man 2 oli ensimmäinen Marvel Studiosin elokuva, jonka pääsin katsomaan elokuvateatterissa. Olin tietysti innoissani, sillä pidin aiemmista Marvel Cinematic Universen (2008-) elokuvista paljon, eli Iron Manista (2008) ja The Incredible Hulkista (2008). Vielä vuonna 2010, kun minulle toimi helposti kaikki supersankarielokuvat, pidin Iron Man 2:sta paljon, mutta lähes jokaisen uudelleenkatsomisen jälkeen olen ollut eri mieltä kuin aiemmin. MCU:n uusin tuotos, Doctor Strange (2016), ilmestyy parin kuukauden päästä, joten ennen sitä oli hyvä palata taaksepäin katsomaan koko sarja läpi ja arvostella jokainen elokuva.

HUOM! Tämä arvostelu sisältää mahdollisia SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä elokuvia Iron Man ja The Incredible Hulk!

Tony Starkia hengissä pitävä laite on alkanut hitaasti myrkyttää hänen vertaan. Ongelmat lisääntyvät, kun Iron Man saa vastaansa uuden vihollisen, Ivan Vankon.

Robert Downey Jr on edelleen loistava Tony Starkina/Iron Manina. Stark on löytänyt taas vanhan hupailutyylinsä, mutta saa sen sopimaan hyvin mukaan vakavampiinkin asioihin. Tällä kertaa Stark ei kuitenkaan ole hauska vain ollakseen näsäviisas idiootti, vaan koska hän yrittää lähinnä esittää asioidensa olevan hyvin.
     Gwyneth Paltrow ei erityisemmin vakuuta Starkin avustaja Pepper Pottsina, eikä häntä nähdä kovin paljoa elokuvassa. Pepper joutuu jälleen lähinnä seuraamaan sivusta, kun Stark joko tekee hölmöyksiä tai joutuu ongelmiin Iron Manina.
     Kun Marvel Studios rikkoi sopimusta edellisessä elokuvassa nähdyn Terrence Howardin kanssa, vähentäessään hänen palkastaan monta miljoonaa, Howard käveli pois projektista, jolloin hänet täytyi korvata eri näyttelijällä. Tässä Starkin ystävä everstiluutnantti James Rhodesina nähdään Don Cheadle. Ja olenkin tyytyväinen siihen, että roolissa nähdään Cheadle, sillä hän sopii mielestäni osaan paremmin kuin Howard. Pitkällä tähtäimellä se oli myös hyvä ratkaisu, sillä Cheadle pääsi esittämään hahmoa vielä useasti uudestaan.




Elokuvassa tärkeimpänä uutena hahmona esitellään Natalie Rushman, joka on oikeasti Natasha Romanoff, eli Black Widow, jota näyttelee Scarlett Johansson. Vaikka hahmo on tyylikäs, etenkin lopussa mätkiessään turvamiehiä turpaan, on Johanssonin suoritus erittäin ontto. Hän ei erityisemmin näytä tunteita elokuvan aikana. Toisaalta se voi olla myös tarkoituksena, hahmon ollessa peitetehtävissä oleva agentti.
     Starkin uutena kilpailijana nähdään asetehtailija Justin Hammer, jota esittää Sam Rockwell. Hammer on äärimmäisen ärsyttävä hahmo ja tiedän, ettei se johdu täysin Rockwellistä, sillä olen nähnyt häneltä hyvänkin suorituksen. Hahmo on vain kirjoitettu todella rasittavaksi, eikä häntä jaksa katsoa. Alkupuolella hän on ihan siedettävä, mutta muuttuu nopeasti yhä vain ärsyttävämmäksi. Ainoa hyvä kohta Hammerilla on, kun hän esittelee Rhodesille huipputeknologisen "Ex-vaimo" -ohjuksensa.
     Elokuvan pahista, Ivan Vankoa, näyttelee Mickey Rourke. Rourkella on sama juttu kuin Rockwellillä, eli tiedän häneltä löytyvän taitoa, mutta Ivan-hahmo on lähinnä vain aika lattea yritys olla hyvä vastus Iron Manille. Parasta hahmossa on aksentti, sekä vankilassa kuultavat, mainiot repliikit.
     Uutena hahmona esitellään myös pienessä roolissa oleva senaattori Stern (Garry Shandling), joka ei tunnu pitävän Tony Starkista yhtään. Ensimmäisessa osassa nähdyt agentti Coulson (Clark Gregg) ja SHIELD:n johtaja Nick Fury (Samuel L. Jackson) esiintyvät myös tässä. Tällä kertaa Jackson pääsee olemaan esillä enemmän ja on aika pitkälti vain oma tuttu itsensä. Onneksi hän tekee sen hyvin, jolloin Furyn voi ottaa tosissaan. Starkin avustaja Happy Hogan (ohjaaja Jon Favreau) ja tekoälytietokone Jarvis (Paul Bettany) ovat myös mukana.

Elokuvan alussa kuullaan edellisen osan lopussa kuultu Starkin puhe, jossa hän paljastaa olevansa Iron Man. Ivanin isä, Anton Vanko (Eugene Lazarev), kuolee ja Ivan päättää hyödyntää samaa teknologiaa, jota Tony käyttää Iron Man -puvussaan, kostaakseen Tonylle, miten tämän isä Howard kohteli Antonia aikoinaan. Toisaalla Tony Stark on avannut uudestaan Stark Expon isänsä muistolle. Stark yrittää kaikin puolin näyttää maailmalle, että hän on täysissä voimissaan, eikä kukaan koskaan pärjäisi Iron Manille, mutta todellisuudessa hän tekee kuolemaa. Laite, joka on aiemmin pitänyt Tonyn hengissä, aiheuttaa hänelle hitaasti verenmyrkytyksen. Samalla kun hän yrittää pitää itsensä hengissä, hän joutuu sekä kohtaamaan Ivanin, että yrittää pitää Iron Man -puvun itsellään, jota armeija yrittää saada omaan käyttöönsä. Ei ehkä ollutkaan maailman paras idea paljastaa olevansa supersankari...




Iron Man 2:n alkupuoli on oikein hyvä. Siinä pohjustetaan hahmoja toimivasti ja ei kestä kauaa, kun päästään jo taisteluun, jossa Iron Man kohtaa Ivanin kilpa-autoradalla Monacossa. Siellä Starkilla on erittäin kekseliäs matkaversio asustaan, jonka saa kätevästi muutettua matkalaukun näköiseksi. Valitettavasti elokuvan taso alkaa laskea taistelun jälkeen. Elokuvan toiset puoli tuntia ovat aika hidastempoista katsottavaa ja katsojaa alkaa ärsyttää, kun Hammer ja Ivan hokevat toisilleen sanaa "lintu", yrittäessään päästä yhteisymmärrykseen. Ja vaikka pidän ideasta, että laite joka pitää Starkia hengissä, koituu pian hänen kuolemakseen ja Stark joutuu etsimään selviytymiskeinoa, niin ratkaisu on tehty todella hölmöllä ja lattealla tavalla. Ensimmäisen puolituntisen jälkeen nähdään tunnin verran aika mitäänsanomatonta kerrontaa, josta tosin löytyy yksi viihdyttävä tappelukohtaus. Onneksi lopputaistelu toimii pääosin, vaikka ihan viimeinen osuus taistelusta onkin aika heikko ja liian nopea.

Useassa kohtaa tuntuu siltä, että studio on pakottanut kirjoittaja Justin Therouxin tekemään käsikirjoituksen mahdollisimman nopeasti, jotta elokuva saataisiin ulos niin pian kuin on mahdollista. Niin se on varmaan ollutkin. Tai sitten ohjaaja Jon Favreaulta on loppunut visio kesken, mitä vaihtoehtoa en kuitenkaan usko. Silti Iron Man 2:ssa on viihdyttäviä osuuksia, jolloin elokuvan jaksaa katsoa uudestaan. Kovin ihmeellistä tuotosta ei kannata kuitenkaan odottaa. Iron Man 2 on kuvattu ja leikattu hyvin. Myös sekä visuaaliset tehosteet, että äänitehosteet toimivat, joten ongelmat eivät löydy teknisistä asioista. Musiikin sävellyksestä vastaa John Debney, mutta valitettavasti elokuvaa varten sävelletty musiikki ei jää erityisemmin mieleen. Elokuvassa kuullaan myös mm. AC/DC:n kappaleet "Shoot to Thrill" ja "Highway to Hell", sekä Queenin kappale "Another One Bites the Dust".




Elokuvassa nähdään tietysti "easter eggejä", eli viittauksia muihin elokuviin, hahmoihin, asioihin jne. Jälleen on Captain American kilpi näkyvissä ja tällä kertaa todella selvästi. Tony löytää isänsä tavaroiden joukosta alkuperäisen Captain America -sarjakuvan. The Incredible Hulkissa nähty uutiskuva yliopiston taistelun jälkeen pyörii loppupuolella nopeasti pienellä ruudulla. Stan Lee tekee tietty cameonsa ja elokuvassa viitataan edellistä selkeämmin The Avengers -elokuvaan (2012), sekä myös Thoriin (2011), joka ilmestyi tämän jälkeen.

Blu-rayn kuvanlaatu on oikein mainio. Lisämateriaalit tosin eivät ole mainiota nähneetkään. Niillä voi katsoa elokuvan kolmella eri tavalla; ohjaaja Favreaun kommenttiraidan kanssa, "SHIELD Data Vaultin" tietoiskujen kanssa, sekä siten että samaan aikaan näkyy välillä varhaisia versioita visuaalisista tehosteista. Mitään ei ole elokuvan teosta, eikä edes poistettuja kohtauksia löydy.

Yhteenveto: Iron Man 2 on ihan katsottava pätkä, mutta jää selkeästi ensimmäisen osan jalkoihin. Alku toimii hyvin, mutta sen jälkeinen tunti on enemmän tai vähemmän heikompaa. Onneksi edes lopputaistelu toimii suurimmaksi osaksi. Robert Downey Jr on tietysti loistava roolissaan ja Don Cheadle on hyvä roolitus uudeksi Rhodesiksi. Toimintakohtaukset ovat ihan viihdyttäviä ja loistavaa dialogia löytyy jälleen. Jos piditte ensimmäisestä Iron Manista, niin vilkaiskaa tämäkin, vaikkei se ole yhtä hieno. Fanit ovat tämän mitä luultavimmin jo nähneet. Ensi kerralla, kun katsotte tämän, laskekaa, kuinka monta kertaa sana "lintu" kuullaan. Muistakaa myös, ettei levyä saa ottaa pois, kun lopputekstit alkavat, sillä niiden jälkeen nähdään vielä lyhyt kohtaus.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.8.2016
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.forbes.com
Iron Man 2, 2010, Marvel Studios, Marvel Entertainment, Paramount Pictures, Fairview Entertainment