Half Man (2026) - sarja-arvostelu

HALF MAN

Luoja: Richard Gadd

Näyttelijät: Jamie Bell, Richard Gadd, Mitchell Robertson, Stuart Campbell, Neve McIntosh, Marianne McIvor, Charlie De Melo, Bilal Hasna, Anjli Mohindra, Tim Downie, Tom Andrews, Amy Manson, Charlotte Blackwood, Sandy Batchelor, Piers Ewart, Kate Robson-Stuart ja Stuart McQuarrie

Genre: draama

Jaksomäärä: 6

Jakson kesto: 54 minuuttia - 1 tunti 8 minuuttia - Yhteiskesto: noin 6 tuntia 8 minuuttia

Ikäraja: 16

Half Man on Baby Reindeerin (2024) tehneen Richard Gaddin uusi sarja. Gadd sai ideansa läpi BBC Onella ja muutamaa kuukautta myöhemmin myös HBO hyppäsi projektiin mukaan. Alun perin "Lions"-työnimellä kulkeneen sarjan kuvaukset käynnistyivät helmikuussa 2025 ja nyt Half Man on pyörinyt loppuun HBO Maxissa. Itse pidin valtavasti Baby Reindeerista ja kiinnostuin heti, kun luin Gaddin työstävän uutta sarjaa. Katsoinkin Half Manin jaksot läpi pian niiden ilmestyttyä.

Kahdella aikajanalla kulkeva tarina Niall Kennedyn ja hänen väkivaltaisen velipuolensa Rubenin haastavasta suhteesta.

Half Manin keskiössä ovat velipuolet Niall Kennedy, jota näyttelee teininä Mitchell Robertson ja aikuisena Jamie Bell, ja Ruben Pallister, jota esittää teininä Stuart Campbell ja aikuisena sarjan luoja Richard Gadd. Niall on erittäin epävarma mies, joka yrittää piilotella homoseksuaalisuuttaan, kun taas Ruben on alkoholisti-isänsä kautta väkivaltaan taipuva rikollinen. Kun tapaamme veljekset sarjassa ensi kertaa, Niall on menossa naimisiin, kun juuri vankilasta vapautunut Ruben saapuu kuokkimaan juhliin. Takaumien kautta näemme, mitä kaikkea onkaan tapahtunut tässä myrskyisässä suhteessa. Bell ja Gadd ovat erinomaisessa vedossa rooleissaan, enkä yhtään ihmettele, jos he kisaavat tulevissa gaaloissa palkinnoista, sillä etenkin sarjan päätösjaksossa erään keskustelukohtauksen aikana molemmat ovat aivan huikean hyviä. Eikä todellakaan pidä jättää huomioimatta Robertsonia ja Campbellia, jotka ovat yhtä lailla nappivalintoja hahmojen nuoremmiksi versioiksi. Campbell onnistuu jopa ajoittain olemaan arvaamattomampi ja sitä kautta hyytävämpi teini-Rubenina, kun taas Robertson tulkitsee vakuuttavasti Niallin seksuaalisen heräämisen ja erilaisuuden pelon vaikeita tunteita.

     Sarjassa nähdään myös muun muassa Neve McIntosh Niallin äitinä Lorina ja Marianne McIvor Rubenin äitinä Maurana, sekä Charlie De Melo Niallin kihlattuna Albyna. Sivunäyttelijätkin ovat hyviä rooleissaan.

Half Man ei ollut yhtä vangitseva ja säväyttävä sarja kuin Gaddin aiempi työ, miehen omiin kokemuksiin perustuva Baby Reindeer, mutta uutuus näytti, että Gadd on yksi tämän hetken kiinnostavimmista tekijöistä sarjojen saralla. Kyseessä on erittäin väkevä draama todella aaltoilevasta perhesuhteesta. Heti kättelyssä on selvää, että näiden miesten välejä hiertää pahasti jokin, sillä niin säikähtänyt Niall on, nähdessään Rubenin saapuvan yllättäen hänen hääjuhliinsa. Jo avausjakso osoittaa, mitä Niall niin velipuolessaan pelkää, mutta tästä ihmissuhteesta löytyy lopulta paljon enemmän kuin aluksi vaikuttaa. Jokainen jakso syventää näitä kahta hahmoja ja heidän välejään, eikä tilanne olekaan lopulta täysin mustavalkoinen.

Sarja on vahva kuvaus niin monimutkikkaista ja usein epäterveistä ihmissuhteista, jotka ovat myrkkyä niin suhteen osapuolille kuin lopulta kaikille muillekin heidän ympärillään, sekä toksisesta maskuliinisuudesta ja sen erilaisista ilmentymistä. Ruben on toki selvä esimerkki jälkimmäisestä, sillä väärä kommentti hänen seurassaan voi saada hänet näkemään punaista välittömästi, eikä lopputulos ole järin kaunis näky. Mutta myös Niallista paljastuu sarjan edetessä puolia, joiden myötä hänkään ei ole mikään puhdas pulmunen tässä tapahtumaketjussa. Nämä kuusi jaksoa tarjoavat monenlaisia koukkuja, yllätyksiä, runsaasti ahdistavia tilanteita, mutta myös omituisen kauniita hetkiä, johtaen huipennukseen, joka jättää tuijottamaan finaalijakson lopputekstejä täysin hiljaisena.

Sarjan ohjaajakaksikko Alexandra Brodski ja Eshref Reybrouck onnistuvat epämukavan tunnelman kanssa, sekä saavat näyttelijät irrottelemaan hienosti. Richard Gaddin käsikirjoitus on todella vahva, sen kulkiessa sulavasti ajassa edestakaisin ja pyöritellen pakettia monisävyisemmäksi. Half Man on myös osaavasti kuvattu ja pätevästi leikattu. Lavastus- ja puvustustiimit pääsevät leikittelemään eri aikakausilla ja maskeeraajat pääsevät vauhtiin silloin, kun Ruben päättää antaa nyrkkiensä puhua puolestaan. Äänimaailmakin on hyvin rakennettu Evgueni ja Sacha Galperinen säveltämiä musiikkeja myöten.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.6.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.impawards.com

Half Man, Iso-Britannia, 2026, BBC Scotland, BBC Studios, Mam Tor Productions, Screen Scotland, The Forge Entertainment, Thistledown Pictures

Hyviä enteitä, kausi 3 (Good Omens - 2026) - sarja-arvostelu

HYVIÄ ENTEITÄ - KAUSI 3

GOOD OMENS

Luoja: Neil Gaiman

Näyttelijät: Michael Sheen, David Tennant, Bilal Hasna, Mark Addy, Sean Pertwee, Paul Chahidi, Gloria Obianyo, Liz Carr, Quelin Sepulveda, Derek Jacobi, Tanya Moodie, Toby Jones, Crystal Yu, Andrew O'Neill ja Poppy Lee Friar

Genre: fantasia

Jaksomäärä: 1

Jakson kesto: 1 tunti 38 minuuttia

Ikäraja: 13

Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin kirjaan Hyviä enteitä: Noita Agnes Nutterin hienot ja oikeat ennustukset (Good Omens: The Nice and Accurate Prophecies of Agnes Nutter, Witch - 1990) perustuva televisiosarja Hyviä enteitä nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Amazon Prime Videossa toukokuussa 2019, joten sarjalle päätettiin tehdä jatkoa, vaikka jo ykköskausi käsitteli koko lähdemateriaalina toimineen kirjan. Heinäkuussa 2023 julkaistu toinen kausi piti suosiota yllä, joten tekijät ilmoittivat työstävänsä vielä kolmannen tuotantokauden. Kuitenkin kun syksyllä 2024 useat naiset syyttivät sarjassa showrunnerina työskentelevää kirjailija Gaimania seksuaalisesta ahdistelusta, tuotanto pistettiin jäihin. Gaiman jätti projektin ja lopulta Amazonilla päätettiin tehdä kuuden jakson sijaan yksi ainoa pidempi jakso, joka veisi tarinan päätökseensä. Kuvaukset käynnistyivät tammikuussa 2025 ja nyt Hyvien enteiden kolmas ja samalla viimeinen, sekä vain yhdestä ainoasta jaksosta koostuva tuotantokausi on saapunut Amazon Prime Videoon. Itse pidin sarjan avauskaudesta aika paljonkin, mutta mielestäni kakkoskausi oli pettymys ja siitä huomasi, että lähdemateriaali oli jo koluttu. Tuotannon sekoilut laskivat odotukseni finaalia kohtaan pohjamutiin, mutta katsoin silti Hyvien enteiden kolmannen kauden pari päivää sen ilmestymisen jälkeen.

Taivaassa valmistaudutaan toisen tulemisen alkamiseen, mutta kun Jumalan kirjuri Metatron, Elämän kirja ja itse Jeesus mystisesti katoavat, ylin arkkienkeli Aziraphale tarvitsee demoni Crowleyn apua korjatakseen tilanteen.

Michael Sheen ja David Tennant palaavat kolmatta ja näillä näkymin viimeistä kertaa rooleihinsa enkeli Aziraphaleksi ja demoni Crowleyksi, jotka pelaavat periaatteessa eri tiimeissä, mutta jotka ovat olleet salaa ystäviä jo vuosisatojen ajan. Kaksikon välillä tosin saattaa olla muutakin kuin pelkkää ystävyyttä. Aziraphale on noussut ylimmäksi arkkienkeliksi, jonka vastuulle on asetettu toisen tulemisen, eli Jeesuksen paluun ja samalla maailmanlopun toteutus... joskin Aziraphale toivoisi kovasti, että homman voisi hoitaa niin, että kaikilla olisi kivaa. Crowley sen sijaan pyörii ihmisten maailmassa, kyllästyttyään Taivaan ja Helvetin väliseen kinasteluun. Sheen ja Tennant ovat loppuun asti mainiot rooleissaan ja sarjan selvä valopilkku siinä kohtaa, kun itse tarina alkoi jättää kylmäksi. He ja heidän hahmonsa ovat mahtavassa kontrastissa keskenään ja Aziraphalen ja Crowleyn välistä kanssakäymistä on aina mukava seurata.

     Lisäksi kaudella nähdään vanhat tutut enkelit Uriel (Gloria Obianyo), Saraqael (Liz Carr), Sandalphon (Paul Chahidi) ja Muriel (Quelin Sepulveda), sekä Jumalan kirjuri Metatron (Derek Jacobi), kun taas uusina hahmoina esitellään itse Jeesus Kristus (Bilal Hasna), sekä taikuri Harry Fisu (Mark Addy), jonka seuraan Jeesus liittyy matkatessaan ihmettelemään nykymaailmaa. Sivunäyttelijät ovat kelvollisia osissaan ja parasta antia tarjoaa Addy parhaat päivänsä nähneenä taikatemppujen tekijänä, jonka korttitemput saavat kuitenkin itse Jeesuksen hämmästymään.

Hyvien enteiden finaalista on hassua puhua televisiosarjan tuotantokautena, koska kyse on tosiaan yhdestä ainoasta jaksosta. Jakso on vieläpä pikkaisen päälle puolitoista tuntia pitkä, joten enemmänkin tekisi mieli käyttää termiä "elokuva". Valitettavasti tämä pitkä jakso ei mene myöskään elokuvasta, vaan se tuntuu vain liian myöhään tehdyltä epilogilta sarjalle, joka ei osannut päättyä ajoissa. Sheen ja Tennant ovat tosiaan edelleen mainiossa vedossa ja ääripäähahmojen välistä kinastelua kuuntelee taas huvittuneena, minkä lisäksi oman kiinnostavan vivahteensa tuo modernia maailmaa ihmettelevä ylösnousemuksen tehnyt Jeesus.

Lopputulos ei kuitenkaan pääse eroon niistä kahdesta faktasta, että kolmas kausi jatkaa kakkoskauden linjalla, keksien omaa tarinaansa lähdemateriaalin päätyttyä ja että sen oli tarkoitus olla huomattavasti pidempi kuin millainen siitä lopulta tuli. Tuotantokausi... tai siis jakso käynnistyy vielä ihan menevästi, mutta kun varsinainen etsintäretki käynnistyy, loppuaika tunnutaan kiirehtivän maaliin. Vaikka kyse on maailmanlopun estämisyrityksestä, josta ei kieltämättä vauhtia puutu, on kertomus silti aika vaisu ja jännityksetön. Sarjan vannoutuneimmille faneille lopetus on todennäköisesti liikuttava, mutta minut tämä koko kausi tai jakso tai mikälie jätti aika kylmäksi.

Sarjan aiemmat jaksot ohjannut Douglas Mackinnon ei enää palannut kolmannelle kaudelle, vaan päätösjakson on ohjannut Rachel Talalay, jonka työtä ei auta tuotannon ongelmat ja niiden myötä Neil Gaimanin aloittama ja Michael Marshall Greenin ja Peter Atkinsin loppuun viemä ailahteleva käsikirjoitus. Teknisesti Hyviä enteitä jatkaa hieman halvalla linjallaan. Kameratyöskentely on kelvollista, lavasteet oivalliset ja puvustus mainiota, mutta tehosteista korostuu pienehkö budjetti ja liika digitaalisuus. Äänimaailma on kuitenkin hyvin rakennettu ja David Arnoldin säveltämät musiikit tunnelmoivat miellyttävästi taustalla.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 15.5.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste ja kuvat / poster and still images of Good Omens season 3 www.press.amazonmgmstudios.com

Copyright material used under fair use for review and educational purposes.

Good Omens, Iso-Britannia, Yhdysvallat, 2019-2026, Amazon Studios, BBC Studios, BBC Worldwide, Narrativia, Salt River Studios, The Blank Corporation

Arvostelu: Taru sormusten herrasta: Rohirrimin sota (The Lord of the Rings: The War of the Rohirrim - 2024)

TARU SORMUSTEN HERRASTA: ROHIRRIMIN SOTA

THE LORD OF THE RINGS: THE WAR OF THE ROHIRRIM

Ohjaus: Kenji Kamiyama

Pääosissa: Gaia Wise, Brian Cox, Luke Pasqualino, Lorraine Ashbourne, Yazdan Qafouri, Benjamin Wainwright, Laurence Ubong Williams, Bilal Hasna, Shaun Dooley, Michael Wildman, Janine Duvitski, Miranda Otto, Dominic Monaghan, Billy Boyd ja Christopher Lee

Genre: anime, toiminta, fantasia

Kesto: 2 tuntia 14 minuuttia

Ikäraja: 12

The Lord of the Rings: The War of the Rohirrim, eli suomalaisittain Taru sormusten herrasta: Rohirrimin sota perustuu J. R. R. Tolkienin fantasiakirjoihin Keski-Maasta. Vuonna 2021 New Line Cinema -yhtiö ilmoitti työstävänsä anime-elokuvaa, joka sijoittuisi aikaan parisataa vuotta ennen Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogiaa (The Lord of the Rings - 2001-2003). Ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä ja animaattorit kävivät töihin. Nyt Taru sormusten herrasta: Rohirrimin sota saapuu elokuvateattereihin ja itse en ollut pahemmin kiinnostunut leffasta. Minut hyvin tuntevat tietävät, että Taru sormusten herrasta -trilogia on ehdoton suosikkini. Koin kuitenkin Rohirrimin sodan ajatuksen tasolla lähinnä turhaksi rahastukseksi, eikä odotuksiani nostanut se, ettei leffan ympärille syntynyt minkäänlaista pöhinää ensi-illan lähestyessä. Kävin katsomassa Taru sormusten herrasta: Rohirrimin sodan sen kutsuvierasnäytöksessä pari päivää ennen ensi-iltaa.

200 vuotta ennen kuin Bilbo Reppuli sai Sormuksen haltuunsa, Rohanin kuningas Helm Vasarakoura perheineen puolustaa kansaansa katkeran Wulfin johtamalta armeijalta, Helmin tapettua Wulfin isän.

Taru sormusten herrasta: Rohirrimin sota keskittyy hevoskansan asuttaman Rohanin hallitsijaperheeseen, kuningas Helm Vasarakouraan (äänenä Brian Cox) ja tämän lapsiin, poikiin Hamaan (Yazdan Qafouri) ja Halethiin (Benjamin Wainwright), sekä erityisesti tyttäreen Héraan (Gaia Wise), joka oli Tolkienin teksteissä jäänyt täysin vaille nimeä, mutta joka on nostettu tämän elokuvan päähenkilöksi. Héra on hieman Éowyniä (Miranda Otto, joka toimii elokuvassa kertojaäänenä) muistuttava hahmo, joka ei suostu tyytymään naisille tyypillisiin rooleihin, vaan hän janoaa seikkailua ja haluaa tehdä osansa Rohanin puolustamiseksi. Héran isä Helm Vasarakoura on jylhä kuningas, jolle ei todellakaan kannata ryttyillä ja Coxin mahtipontinen ääni sopii miehelle kuin valettu. Veljet Hama ja Haleth jäävät kuitenkin pienemmälle huomiolle, elokuvan keskittyessä Helmin ja Héran vaikeaan isä-tytär-suhteeseen.

     Muita hahmoja elokuvassa ovat Helmin sisarenpoika Fréaláf (Laurence Ubong Williams), Héran kamarineito Olwyn (Lorraine Ashborne), Helmille uskollinen Lief (Bilal Hasna), mustainmaalaisia johtanut Freca (Shaun Dooley), tämän poika Wulf (Luke Pasqualino), joka isänsä kuoleman jälkeen vannoo tappavansa Helmin ja tämän perijät, sekä Wulfia seuraava kenraali Targg (Michael Wildman). Wulf on kelpo antagonisti tarinaan ja katsoja voi tavallaan ymmärtää, miksi tämä lähtee niin vimmaiselle sotajalalle Helmin sukua vastaan.

Hobitti-trilogian päätyttyä vuonna 2014, moni taisi olettaa, että seikkailut Keski-Maassa olisivat olleet siinä. Silmarillionin (1977) filmatisointioikeuksiin ei kenelläkään tuntunut olevan asiaa ja kenenkään ei oletettu olevan niin hullu, että yrittäisi tehdä uudelleenfilmatisoinnit Taru sormusten herrasta -trilogiasta. Mutta samalla lailla kuin periaatteessa kaikki muutkin joskus isot jutut, myös Keski-Maan tarinat on päätetty nyt franchisettaa oikein kunnolla. Amazon Prime Videossa pyörii parhaillaan vaihtelevaa palautetta saanut esiosasarja Taru sormusten herrasta: Mahtisormukset (The Lord of the Rings: The Rings of Power - 2022-), työn alla on uusi elokuva Klonkusta (joka sai myös oman, naurunalaiseksi joutuneen videopelinsä) ja nyt teattereihin saapuu ensimmäinen anime-elokuva Tolkienin maailmasta.

Uutuusanimaatiossa on selvät plussansa ja miinuksensa, miinuspuolten syntyessä pääasiassa käsikirjoituksesta. Juoni on periaatteessa toimiva, mutta silti hieman liian ohut vähän päälle parituntiseen elokuvaan. Jos koit, että muutamasatasivuisen Hobitti-kirjan jakaminen kolmeksi elokuvaksi oli venyttämistä, voi olla, ettet lämpene muutamasta appendices-lauseesta rakennettuun Rohirrimin sotaan. Periaatteessa elokuva vain vastaa kysymykseen, jota tuskin kukaan oli sen kummemmin pohtinut: miksi Ämyrilinnan aluetta alettiin kutsua Helmin syvänteeksi? Voisiko olla, että sillä on jotain tekemistä Helm-nimisen tyypin kanssa? Loppupäässä leffaa käsikirjoitustiimi syyllistyy myös vaivaannuttaviin fanipalveluksiin, lähtien tuttujen repliikkien laiskasta kierrättämisestä.

Elokuva ei pahemmin tuo mitään uutta katsojalle, vaikka tarina tapahtuukin parisataa vuotta ennen Sormuksen kiikuttamista Tuomiovuoreen ja siinä olisi ollut rahkeet syventää tätä maailmaa elokuvien puolella entisestään. Héran tarina kierrättää paljon Éowyniltä ja kun suuri osa elokuvasta keskittyy taisteluun Helmin syvänteessä, meno alkaa nopeasti tuntua kierrätykseltä Taru sormusten herrasta: Kahdessa tornissa (The Lord of the Rings: The Two Towers - 2002) käydyistä sotakohtauksista. Aluksi Rohirrimin sodan taistelukohtaukset, varsinkin hyökkäys Rohanin pääkaupunki Edorasiin, ovat vangitsevia, mutta loppua kohti jatkuva mäiske alkaa käydä pitkäveteiseksi.

Jos jotain ei kuitenkaan voi moittia, niin elokuvan vaikuttavaa audiovisuaalista toteutusta. Olin aluksi epäileväinen siitä, kuinka anime ja Keski-Maa kohtaisivat, mutta lopputulos on kertakaikkisen komea. Piirrosjälki on tyylikästä, tarkkaa ja yksityiskohtaista, ja miljöö on kopioitu onnistuneesti Peter Jacksonin elokuvista, eikä vaikkapa Helmin syvännettä ole lähdetty suunnittelemaan lokaationa uusiksi. Värin, valojen ja varjojen käyttö on myös mainiota. Äänimaailma on hyvin rakennettu ja ilahduin toki siitä, että elokuva hyödyntää Howard Shoren musiikkeja, etenkin Rohaniin liittyviä melodioita alkuperäistrilogiasta. Uusista musiikeista vastaava Stephen Gallagher kanavoi Shoren töitä mallikkaasti ja kahden säveltäjän aikaansaannokset sulautuvat onnistuneesti oivaksi kokonaisuudeksi.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 12.12.2024

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

The Lord of the Rings: The War of the Rohirrim, 2024, New Line Cinema, Warner Bros. Animation, WingNut Films, Sola Entertainment