Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cress Williams. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cress Williams. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. syyskuuta 2026

The Flash, kausi 8 (2021-2022) - sarja-arvostelu

THE FLASH - KAUSI 8



Luojat: Greg Berlanti, Andrew Kreisberg ja Geoff Johns
Näyttelijät: Grant Gustin, Candice Patton, Danielle Panabaker, Danielle Nicolet, Kayla Compton, Brandon McKnight, Jesse L. Martin, Carmen Moore, Rachel Drance, Tony Curran, Stephanie Izsak, Agam Darshi, Tom Cavanagh, Andres Soto, Jon Cor, Jessica Parker Kennedy, Natalie Dreyfuss, Mika Abdalla, Kausar Mohammed, Cress Williams, David Ramsey, Brandon Routh, Javicia Leslie, Osric Chau, Neal McDonough, Courtney Ford, Katherine McNamara, Rick Cosnett, Jordan Fisher, Robbie Amell, Michelle Harrison, Matt Letscher ja John Wesley Shipp
Genre: toiminta, scifi
Jaksomäärä: 20
Jakson kesto: noin 42 minuuttia - Yhteiskesto: noin 14 tuntia
Ikäraja: 12

DC Comicsin sarjakuviin perustuva televisiosarja The Flash nousi suureen suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä syksyllä 2014, osana Arrowverse-saagaa. Toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs kausi pitivät suosiota tarpeeksi hyvin yllä, vaikka katsojaluvut lähtivätkin laskuun, että jatkoa päätettiin tehdä vielä lisää. Kuvaukset käynnistyivät elokuussa 2021 ja lopulta The Flashin kahdeksannen tuotantokauden esitys alkoi jo muutamaa kuukautta myöhemmin, marraskuussa 2021. Katsojaluvut laskivat jälleen, mutta kausi keräsi positiivista palautetta kriitikoilta ja faneilta. Itse ryhdyin katsomaan The Flashia vasta muutama vuosi sitten, kun Arrowversen käynnistänyt Arrow-sarja (2012-2020) täytti kymmenen vuotta. Pidin muutamasta ensimmäisestä kaudesta, mutta niiden jälkeen sarjan taso kääntyi laskuun. Aloitinkin The Flashin kahdeksannen kauden skeptisin mielin.

Barry "Flash" Allen on vihdoin saanut nopeusvoimansa takaisin, kun tulevaisuudesta saapuu mies nimeltä Despero, joka haluaa tappaa Barryn, koska tämä aiheuttaa maailmanlopun.




Monet The Flashin tutuista hahmoista tekevät jälleen paluun, joskin osa pienemmissä rooleissa kuin aiemmin. Itse Flash, eli Barry Allen (Grant Gustin) tuntuu pitkin tuotantokautta jäävän sivuhahmoksi, kun muut hahmot nousevat esille. Pääsankarin sijaan Flash alkaakin muistuttamaan enemmän seuraavien sankarien mentoria. Vaikka seitsemän kauden jälkeen siirtymä voisi toisaalta olla loogista, on Gustin yhä turhankin lapsenkasvoinen, jotta häntä voisi ottaa tosissaan sinä iäkkäämpänä, vanhana Flashina, joka näyttää muille suuntaa - etenkin kun hän itse tarvitsee vähän väliä neuvoja esimerkiksi Joe Westiltä (Jesse L. Martin) ja toisen ulottuvuuden Flashilta, Jay Garrickilta (John Wesley Shipp). Gustin näyttää jälleen kyllästymisen merkkejä, eikä hänessä ole samaa paloa sarjaa tai hahmoaan kohtaan ruudulla kuin aiemmin.
     Myös Barryn vaimo Iris (Candice Patton), Caitlin (Danielle Panabaker) ja nykyään Caitlinista irrallinen Frost (myöskin Panabaker), Joen vaimo Cecile (Danielle Nicolet), supervoimainen Allegra (Kayla Compton), sekä Ciscon (Carlos Valdes) korvannut Chester (Brandon McKnight) ovat menossa mukana. Vastaansa hahmot saavat muun muassa Desperon (Tony Curran), joka saapuu tulevaisuudesta kertomaan, että Flash on aiheuttanut maailmanlopun ja ainoa keino estää tämä hirvittävä tapahtuma on tappaa Flash, sekä totta kai vanhan kunnon Eobard Thawnen, eli Reverse-Flashin (Tom Cavanagh ja Matt Letscher), joka on taas keksinyt uuden keinon palata härnäämään Flashia. Osasta sivunäyttelijöistäkin näkyy jo tylsää rutiininomaisuutta roolitöissä vailla sen kummempaa intoa. McKnight on edelleen vaivaannuttavan heikko Chesterinä, jota seuratessa tulee kyllä ikävä Ciscoa.




Valitettavasti The Flash jatkaa tutun latteaksi jämähtäneellä linjallaan, eikä kahdeksannen kauden katsomista auta yhtään, että itse nimikkohahmoa sysätään syrjään tylsempien hahmojen tieltä ja että päätähti näyttää vähän väliä siltä kuin hän haluaisi olla jossain muualla kuin tutuissa punaisissa trikoissaan. Kahdeksas kausi starttaa Arrowverse-saagan viimeisellä crossover-tapahtumalla, Armageddonilla, jonka tapahtumia ei tosin ole jaettu tutulla tavalla eri sarjoihin, vaan crossoverin kaikki viisi jaksoa nähdään The Flashissa. Siinä Flashin täytyy yhdistää voimansa muun muassa Atomin (Brandon Routh), Black Lightningin (Cress Williams) ja uuden Batwomanin (Javicia Leslie) kanssa päihittääkseen Desperon. On kuitenkin tylsää, että idea on periaatteessa sama kuin Superman & Lois -sarjan (2021-2024) juuri esitetyllä ykköskaudella, missä muuan hahmo jahtasi Supermania, uskoessaan tämän aiheuttavan maailmanlopun. Superman & Lois vieläpä hoiti tämän juonikuvion paljon paremmin.

Harmillisesti tämä viiden jakson Armageddon jää The Flashin kasikauden parhaaksi anniksi ja loppukausi onkin aivan totaalisen ponnetonta ja yhdentekevää supersankarointia. Reverse-Flashin paluu saa sarjan kiertämään kehää ja välillä hahmot pohtivat itsekin, että eikös tämä kaikki ole jo nähty ennenkin. Toimintakohtaukset eivät ole vain jännityksettömiä, vaan niistä puuttuu viihdearvo kokonaan, eikä huumoriosasto saa herätettyä ilmoille edes hymähdyksiä. Kaiken kaikkiaan on päivänselvää, että tässä kohtaa The Flash puskee väkisin eteenpäin viimeisillä höyryillään ja olen enemmän kuin iloinen, että seuraava, eli yhdeksäs kausi toimii sarjan finaalina.




Edes teknisiltä ansioiltaan The Flashin kahdeksas kausi ei ole kaksinen. Se on kelpuutettavasti kuvattu ja leikattu, mutta näissäkin aspekteissa huomaa, että tuotantokautta on tehty kiireessä ja vähän siihen suuntaan. Lavasteet ja asut näyttävät jälleen varsin halvoilta ja etenkin tietokonetehosteista paistaa läpi, että pienentyneiden katsojalukujen takia tuotantokustannuksia on laskettu. Äänimaailma on sentään yhä toimiva ja Blake Neelyn ja Nathaniel Blumen säveltämät musiikit ovat oivalliset.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 9.4.2025
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.twitter.com
The Flash, Yhdysvallat, 2014-2023, DC Entertainment, Warner Bros. Television, Berlanti Productions


torstai 26. maaliskuuta 2026

Black Lightning, kausi 4 (2021) - sarja-arvostelu

BLACK LIGHTNING - KAUSI 4



Luoja: Salim Akil
Pääosissa: Cress Williams, China Anne McClain, Nafessa Williams, Christine Adams, Marvin "Krondon" Jones III, Jordan Calloway, James Remar, Chantal Thuy, William Catlett, Melissa De Sousa, Rafael Castillo, Todd Anthony, Wallace Smith ja Christopher A'mmanuel
Genre: toiminta, scifi
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: noin 43 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 14 minuuttia
Ikäraja: 12

DC:n sarjakuviin perustuva supersankarisarja Black Lightning nousi pienimuotoiseen suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa tammikuussa 2018. Toisen ja kolmannen kauden aikana katsojaluvut laskivat, joten The CW -kanava päätti, että sarjan neljäs kausi tulisi jäämään sarjan viimeiseksi. Kuvaukset käynnistyivät lokakuussa 2020 ja lopulta Black Lightningin neljännen ja samalla viimeisen tuotantokauden esitys alkoi helmikuussa 2021. Tämäkin kausi sai posiitivista palautetta kriitikoilta, mutta katsojaluvut laskivat pohjalukemiin. Itse ryhdyin katsomaan Black Lightningia parisen vuotta sitten, osana isompaa Arrowverse-kokonaisuutta. Pidin ykköskaudesta, mutta sen jälkeen taso lähti laskuun, joten aloitin neljännen ja samalla viimeisen kauden katselun skeptisin odotuksin.

On kulunut vuosi Freelandin konfliktista Markovian kanssa. Jefferson Pierce on jättänyt Black Lightningin taakseen, mutta joutuu palaamaan sankarihommiin, kun Tobias Whale yrittää vielä viimeisen kerran saada kaupungin haltuunsa.




Black Lightningin tutut hahmot tekevät paluun ja lähes kaikki näillä näkymin viimeistä kertaa, neljännen tuotantokauden jäätyä sarjan viimeiseksi. Kolmannen kauden päätyttyä ja apulaispoliisipäällikkö Hendersonin (Damon Gupton) kuoltua, Cress Williamsin näyttelemä Jefferson Pierce päätti jättää supersankaroinnin taakseen jälleen kerran ja ripusti Black Lightningin kuteet takaisin naulakkoon, antaen tyttäriensä Jenniferin, eli Lightningin (China Anne McClain) ja Anissan, eli Thunderin (Nafessa Williams) hoitaa Freelandin suojelun. Mutta koska pitäähän Black Lightning -sarjassa Black Lightning olla, Jefferson pyörtää päätöksensä ennen pitkää ja palaa taas kerran eläkkeeltään. Williams hoitaa tonttinsa finaalikaudella hieman väsähtäneesti, löytäen potkua vain silloin tällöin. Paremmassa vedossa ovat tyttäriä esittävät McClain ja Nafessa Williams, sekä lasten äitiä, Lynniä näyttelevä Christine Adams.
     Menossa mukana ovat myös supersankareita auttava Peter Gambi (James Remar), Jenniferin ex-poikaystävä Khalil "Painkiller" Payne (Jordan Calloway), koomassa makaava Anissan tyttöystävä Grace "Wylde" Choi (Chantal Thuy) ja vastaansa hahmot saavat jälleen Tobias Whalen (Marvin "Krondon" Jones III), joka on kehitellyt varsin ovelan juonen päästäkseen hallitsemaan Freelandia ja hankkiutumaan vihamiehistään eroon. Sivunäyttelijöiden suoritukset vaihtelevat tasoltaan, Remarin tarjotessa parasta antia Gambina.




Kuten alussa kerroin, pidin Black Lightningin ensimmäistä tuotantokautta kelpo supersankariviihteenä, mutta jo toinen kausi oli mielestäni varsin keskinkertainen. Kolmas kausi oli suorastaan heikko, Freelandin ja Markovian konfliktin vaatiessa sellaista uskonloikkaa katsojaltaan, mihin en kyennyt yhtään. Neljäs ja samalla viimeinen tuotantokausi on onneksi pieni tasonnosto, jo ihan vain siitä syystä, että koko kökkö Markovia-kuvio on saatu taputeltua pois alta. Kausi palaa takaisin tuttuun välienselvittelyyn nimikkosankarin ja Tobias Whalen välillä ja tietyssä yksinkertaisuudessaan ja pienimuotoisuudessaan edelliskauteen verrattuna homma toimii taas paremmin.

Mistään erityisen mojovasta tasonnostosta ei kuitenkaan ole kyse, vaan Black Lightning lähinnä vain palaa takaisin siihen keskinkertaisuuteen, mitä sarjan kakkoskausi edusti. Kaudelta löytyy parit ihan viihdyttävät hetkensä, kuten Black Lightningin ja Tobias Whalen viimeinen yhteenotto finaalijaksossa, mutta pääasiassa meno on varsin yhdentekevää. Tiettyä syvyyttä menoon tuodaan sarjan kannanotoilla rasismista ja poliisiväkivallasta. George Floydin kuolemasta poliisien käsissä nousseet mielenosoitukset olivat käynnistyneet vain muutama kuukausi ennen neloskauden kuvauksia ja tämä on tietty haluttu ottaa mukaan osaksi tuotantokautta.




Myös teknisesti Black Lightning pitää menettelevän tasonsa. Finaalikausi on kelvollisesti kuvattu, lavasteet näyttävät ihan hyviltä, puvustus on tarpeeksi oivallista ja maskeerauksetkin toimivat. Tietokonetehosteet eivät kuitenkaan päätä huimaa, vaan niistä korostuu paikoitellen jopa todella ikävästi pieni televisiobudjetti. Äänimaailma on ihan pätevästi pistetty kasaan ja säveltäjä Kurt Farquhar tunnelmoi musiikeillaan loppuun asti kivasti.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 4.2.2025
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
Black Lightning, 2018-2021, Yhdysvallat, Warner Bros. Television, DC Entertainment, Berlanti Productions