Arvostelu: Tiedän mitä teit viime kesänä (I Know What You Did Last Summer - 2025)

TIEDÄN MITÄ TEIT VIIME KESÄNÄ

I KNOW WHAT YOU DID LAST SUMMER

Ohjaus: Jennifer Kaytin Robinson

Pääosissa: Chase Sui Wonders, Madelyn Cline, Jonah Hauer-King, Sarah Pidgeon, Tyriq Withers, Freddie Prinze Jr., Jennifer Love Hewitt, Billy Campbell, Gabbriette Bechtel, Austin Nichols, Joshua Orpin ja Sarah Michelle Gellar

Genre: kauhu

Kesto: 1 tunti 51 minuuttia

Ikäraja: 16

Lois Duncanin kirjaan perustuva kauhuelokuva Tiedän mitä teit viime kesänä (I Know What You Did Last Summer - 1997) oli hitti, joten sille päätettiin tehdä jatkoa. Tiedän yhä mitä teit viime kesänä (I Know What You Did Last Summer - 1998) oli kohtalainen menestys, joten kolmannen osan suunnittelu alkoi heti. Tuotanto jäi kuitenkin erinäisistä syistä jumittamaan, jolloin vanhat näyttelijät jättivät elokuvan. Kaiken säädön jälkeen lopputuloksena oli suoraan DVD:llä julkaistu ja haukuttu Tiedän mitä teit viime kesänä 3 (I'll Always Know What You Did Last Summer - 2006). 2010-luvulla Mike Flanagan aikoi ohjata neljännen elokuvan, mutta projekti kaatui suunnitteluvaiheessa. Amazon yritti herättää franchisen takaisin eloon televisiosarjamuodossa, mutta Tiedän mitä teit viime kesänä -sarja (I Know What You Did Last Summer - 2021) otettiin niin huonosti vastaan, ettei sitä tehty yhtä kautta enempää. Vuonna 2022 Sony Pictures ilmoitti työstävänsä uutta elokuvaa aiheesta, aikeenaan tuoda alkuperäiset tähdet Jennifer Love Hewittin ja Freddie Prinze Jr:n takaisin. Kuvaukset käynnistyivät lokakuussa 2024 ja nyt uusi Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuva saapuu teattereihin. Itse pidän alkuperäisestä elokuvasta ja mielestäni kakkososakin on vielä ihan kiva. Kolmas elokuva on kuitenkin aivan kaamean surkea, enkä pitänyt Amazonin sarjasovituksestakaan. Odotukseni uutta leffaa kohtaan eivät olleet korkeat, mutta kävin silti uteliaana katsomassa uuden Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuvan sen lehdistönäytöksessä pari päivää ennen ensi-iltaa.

Aiheutettuaan vahingossa sivullisen kuoleman auto-onnettomuudessa, viisi ystävystä päättävät pysyä hiljaa tapahtuneesta. Kuitenkin seuraavana kesänä käy selväksi, että joku on saanut tietää ja päättänyt kostaa nuorille karmealla tavalla.

Chase Sui Wonders, Jonah Hauer-King, Madelyn Cline, Tyriq Withers ja Sarah Pidgeon nähdään Avana ja tämän entisenä poikaystävänä Milona, Danicana ja tämän kihlattuna Teddynä, sekä heidän entisenä kaverinaan Stevienä, jotka itsenäisyyspäivää juhliessaan aiheuttavat vahingossa auton syöksymisen mäeltä rotkoon, mikä koituu kohtalokkaaksi kuskille. Tuttuun Tiedän mitä teit viime kesänä -tyyliin viisikko päättää pitää suunsa kiinni tapahtuneesta, mutta vuotta myöhemmin teko palaa kummittelemaan. Wonders, Hauer-King, Cline, Withers ja Pidgeon ajavat asiansa rooleissaan, mutta ei kukaan heistä erityisemmin vakuuta. Ongelmaksi myös koituu se, että heidän hahmonsa ovat aika yhdentekeviä tyyppejä, joiden selviytymisestä ei lopulta huomaa juuri piittaavansa.

     Elokuvan isoin täky on toki se, että alkuperäisen elokuvan, sekä ensimmäisen jatko-osan Tiedän yhä mitä teit viime kesänä päätähdet Jennifer Love Hewitt ja Freddie Prinze Jr. palaavat rooleihinsa Julie Jamesiksi ja Ray Bronsoniksi, jotka onnistuivat lähes 30 vuotta sitten selviytymään kahdesti kalastajatakkisen murhaajan koukusta. Hewitt, joka on viime aikoina tehnyt lähinnä 9-1-1-sarjaa (2018-) ja Prinze Jr., jota ei ole aikoihin nähty juuri missään, palaavat uransa kenties tunnetuimpiin rooleihinsa selvästi hyvillä mielin, mutta varoitan jo nyt, että sarjan vannoutuneimmat fanit eivät välttämättä tykkää yhtään siitä, kuinka hahmoja leffassa kohdellaan.

Kun alkuperäinen Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuva tehtiin Screamin (1996) synnyttämän uuden slasherbuumin vanavedessä, on vain osuvaa, että vuoden 2025 Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuva on tehty vuoden 2022 Screamin perintöjatko-osabuumin vanavedessä. Kaikki perintöjatko-osien piirteet ovat mukana. On uusi hahmojoukko, joka joutuu tutun skenaarion keskelle ja tarvitsee apua alkuperäisleffan hahmoilta, jotka onnistuivat selviytymään vastaavasta pinteestä. Kohtauksia on kierrätetty, toisinaan pienten käänteiden kanssa, seassa on selviä silmäniskuja ja kuullaanpa se franchisen ikonisin repliikkikin varsin kornisti ja laiskasti mukaan ympättynä.

Suurimmaksi osaksi ajasta uusi Tiedän mitä teit viime kesänä on ihan kivaa slasherkauhuilua, joka kalpenee alkuperäisleffalle, mutta elokuva on kuitenkin valtava tasonnosto ripuliroska Tiedän mitä teit viime kesänä 3:n ja Amazonin kehnon sarjayrityksen jälkeen. Kauhukohtaukset ovat ihan jännittäviä, vaikka ne rakentuvatkin turhan paljon kovaäänisten bööpelottelujen varaan ja on toki kivaa arvuutella, kuka piileskeleekään tällä kertaa ikonisen kalastaja-asun alla. Valitettavasti elokuvan loppuhuipennus lässähtää lähes totaalisesti ja riippuukin katsojan suhteesta alkuperäisleffaan, että tykkääkö finaalin tietyistä rohkeista vedoista vai ei.

Elokuvan ohjauksesta vastaa Jennifer Kaytin Robinson, joka on myös käsikirjoittanut leffan yhdessä Sam Lanskyn kanssa. Robinsonin ohjaus ja tunnelmointi on menevää, mutta hänen ja Lanskyn teksti ei ole kummoinen, etenkään replikoinnin puolesta, joka on paikoitellen todella kökköä. Teknisiltä ansioiltaan uusi Tiedän mitä teit viime kesänä on hyvin tehty. Elokuva on osaavasti kuvattu, lavasteet ovat hienot, veriset maskeeraukset vakuuttavat ja tuttua kalastajatakkia myöten puvustus on kunnossa. Äänimaailma luottaa tosiaan turhan paljon kovaäänisiin pelotteluihin helppona kikkana ja Chanda Dancyn säveltämät musiikit ovat aika yhdentekevää taustameteliä.

Lopputekstien aikana nähdään vielä mahdollista jatko-osaa petaava kohtaus.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.7.2025

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

I Know What You Did Last Summer, 2025, Columbia Pictures, The South Australian Film Corporation, Original Film

Arvostelu: Tiedän yhä mitä teit viime kesänä (I Still Know What You Did Last Summer - 1998)

TIEDÄN YHÄ MITÄ TEIT VIIME KESÄNÄ

I STILL KNOW WHAT YOU DID LAST SUMMER

Ohjaus: Danny Cannon

Pääosissa: Jennifer Love Hewitt, Freddie Prinze Jr., Brandy, Mekhi Phifer, Matthew Settle, Bill Cobbs, Jeffrey Combs, Jennifer Esposito, John Hawkes, Benjamin Brown, Ellerine Harding, Jack Black ja Muse Watson

Genre: kauhu

Kesto: 1 tunti 40 minuuttia

Ikäraja: 16

Jennifer Love Hewittin ja Freddie Prinze Jr:n tähdittämä kauhuelokuva Tiedän mitä teit viime kesänä (I Know What You Did Last Summer - 1997) oli taloudellinen jättihitti, joten sille päätettiin tietty tehdä jatkoa. Mandalay Pictures pestasi Trey Callawayn ja Stephen Gaghanin kirjoittamaan omat käsikirjoituksensa jatko-osaa varten. Yhtiö piti Callawayn tekstistä enemmän ja sen pohjalta kuvaukset käynnistyivät keväällä 1998. Lopulta ovelasti nimetty Tiedän yhä mitä teit viime kesänä sai ensi-iltansa marraskuussa 1998. Elokuva ei kuitenkaan menestynyt läheskään yhtä hyvin kuin edeltäjänsä, jääden taloudelliseksi pettymykseksi, minkä lisäksi kriitikot lyttäsivät leffan. Itse en ole koskaan aiemmin katsonut Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuvia, vaikka olen tiennyt niistä jo pitkään. Nyt kun elokuvasarja on jälleen saamassa jatkoa, päätin odotellessa vihdoin katsoa aiemmat osat ja arvostella ne. Pidin ensimmäisestä leffasta ja pari kuukautta myöhemmin katsoin Tiedän yhä mitä teit viime kesänä.

On kulunut vuosi siitä, kun Julie ja Ray selvisivät murhaaja Ben Willisin koukusta. Pariskunta yrittää jatkaa elämäänsä normaalisti, mutta vuosipäivän koittaessa on selvää, että joku haluaa viimeistellä hommat ja yrittää pistää Julien ja Rayn hengiltä.

Jennifer Love Hewitt ja Freddie Prinze Jr. palaavat rooleihinsa Julie Jamesiksi ja Ray Bronsoniksi, jotka yrittävät toipua ensimmäisen elokuvan koettelemuksistaan ja ystäviensä Helenin ja Barryn murhista. Julie ja Ray pitävät parhaansa mukaan suhdettaan yllä, mutta kun heidän toipumisensa ovat niin eri malleilla, rakkauskin alkaa rakoilla. Hewitt on tälläkin kertaa oivallinen roolissaan, tulkiten hyvin hahmonsa jatkuvaa vainoharhaisuutta siitä, että häntä vainotaan edelleen. Hahmo näkee kaiken aikaa painajaisia koukkumurhaajasta, millä selitetään ykkösleffan lopun suihkukohtaus. Jostain syystä Prinze Jr. jätetään tälläkin kertaa hieman sivuun, eikä Ray pahemmin pääse vieläkään oikeuksiinsa.

     Elokuvassa nähdään myös Brandy Julien collegekämppiksenä Karlana ja Mekhi Phifer tämän poikaystävänä Tyrellinä, Matthew Settle Julieen ihastuneena Willinä, sekä Jeffrey Combs, Bill Cobbs, Jennifer Esposito, John Hawkes, Benjamin Brown ja tuolloin vielä lähes tuntematon Jack Black Bahaman paratiisisaarella sijaitsevan hotellin työntekijöinä, jotka hahmot kohtaavat, voitettuaan radio-ohjelmasta ilmaisen lomamatkan. Uudet näyttelijät lähinnä ajavat asiansa, eivätkä hahmot juuri voita puolelleen. Nykyään tuttuun tyyliinsä Black ampuu vekkulisti yli pilviveikko Titus Telescona, joka hädintuskin tuntuu edes kuuluvan koko leffaan ja joka oudosti vastaa ainakin puolesta leffan äkillisistä böö-pelotteluista.

Ensimmäinen Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuva ei ollut mikään erityisen ihmeellinen tapaus, mutta silti varsin passeli teinislasher. Jatko-osan Tiedän yhä mitä teit viime kesänä saamat negatiiviset arviot epäilyttivät etukäteen, mutta positiiviseksi yllätyksekseni luvassa olikin toinen ihan kiva kauhuilu. Ei kakkosleffa ole yhtä toimiva kuin edeltäjänsä, mutta se menee ihan mukiinmenevänä viihteenä alkuperäisen perässä katsottuna, tarjoten ajoittain jopa hieman jännittävää menoa. Hahmojen kohtaloista ei juuri jaksa piitata ja jo alussa on aika helppoa arvata kenelle käy mitäkin.

Siirtyminen pienestä kalastajakylästä Bahaman paratiisisaarelle on kelpo maisemanvaihdos, sillä pelkäsin, että elokuva sijoittuisi turhan kliseisen geneerisesti collegeen. On toki hassua, ettei koko saarella vaikuta olevan ketään muuta kuin tuntemamme teiniporukka ja hotellin työntekijät, mutta samalla asetelma herättää tunteen siitä, ettei pakopääsyä ole ja että hahmot ovat täysin oman onnensa ja selviytymiskykyjensä varassa. Lomamatka tarjoaa joitain kelpo kauhunhetkiä, joitain todella tyhmiä hetkiä, tuttuakin tutumpia genrekliseitä, sekä runsaasti kiljumista ja kirkumista. Vähän päälle puolentoista tunnin mitta on toisaalta sopivan napakka, mutta samalla tuntuu, että kaiken olisi voinut saada kerrottua vielä lyhyemmässäkin ajassa. Pitkään suuri osa kauhukohtauksista kohdistuu hotellin työntekijöihin, jotta leffaan saataisiin edes hieman verenvuodatusta ripoteltua, sen sijaan että koukkumurhaaja jahtaisi suoraan päähahmoja.

Jim Gillespie ei jatkanut enää leffasarjan ohjaksissa, vaan hänen tilalla toimii ohjaaja Danny Cannon, jonka filmografian tunnetuin tapaus taitaa olla Sylvester Stallonen tähdittämä Judge Dredd -leffa (1995). Cannon hoitaa tonttinsa vähän siihen suuntaan, mutta onnistuu työstämään tarpeeksi menevää ajanvietettä. Idean isä Kevin Williams ei ole työstänyt kakkosleffan käsikirjoitusta, vaan tarinan kynäili Trey Callaway, joka vie leffasarjaa hieman enemmän Screamin (1996) suuntaan (josta Williams myös vastasi). Tiedän yhä mitä teit viime kesänä on passelisti kuvattu ja pääasiassa hyvin valaistu niin, että öisistäkin kohtauksista saa selvää. Seasta tosin löytyy muutama otos, jotka ovat kiusallisen selvästi kuvattu päiväsaikaan ja yritetty jälkikäteen muuttaa yöksi sinifilttereillä. Lavasteet ovat oivat ja maskeeraus- ja efektitiimit tekevät kelpo työtä tappojen kanssa, joskin leffa olisi voinut uskaltaa olla aavistuksen verran raaempi. Äänimaailma luottaa lähinnä kovaäänisiin säikyttelyihin, mutta John Frizzellin säveltämät musiikit tunnelmoivat ihan kivasti taustalla.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 15.7.2024

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

I Still Know What You Did Last Summer, 1998, Columbia Pictures, Mandalay Entertainment, Estudios Churubusco Azteca S.A., Summer Knowledge LLC, Global Entertainment Productions, Original Film

Arvostelu: Tiedän mitä teit viime kesänä (I Know What You Did Last Summer - 1997)

TIEDÄN MITÄ TEIT VIIME KESÄNÄ

I KNOW WHAT YOU DID LAST SUMMER

Ohjaus: Jim Gillespie

Pääosissa: Jennifer Love Hewitt, Sarah Michelle Gellar, Ryan Philippe, Freddie Prinze Jr., Johnny Galecki, Bridgette Wilson, Anne Heche, Stuart Green ja Muse Watson

Genre: kauhu

Kesto: 1 tunti 41 minuuttia

Ikäraja: 16

I Know What You Did Last Summer, eli suomalaisittain Tiedän mitä teit viime kesänä perustuu löyhästi Lois Duncanin samannimiseen kirjaan vuodelta 1973. Elokuvan työstäminen käynnistyi jo 1980-luvulla, kun tuottaja Erik Feig sai Mandalay Entertainment -yhtiön hankkimaan kirjan elokuvaoikeudet ja pestasi Kevin Williamsin työstämään käsikirjoituksen. Tuotanto käynnistyi kuitenkin tosissaan vasta, kun Williamsin käsikirjoittama Scream (1996) nousi kehutuksi jättihitiksi. Kuvaukset alkoivat maaliskuussa 1997 ja lopulta Tiedän mitä teit viime kesänä sai ensi-iltansa jo muutamaa kuukautta myöhemmin, lokakuussa 1997. Elokuva ei voittanut kriitikoita puolelleen, mutta siitä muodostui menestys lippuluukuilla. Itse en ole koskaan aiemmin katsonut Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuvia ja olen lähinnä tiennyt leffoista Scary Movie -parodian (2000) kautta. Nyt kun elokuvasarja on saamassa jatkoa, päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen ja katsoin Tiedän mitä teit viime kesänä eräänä kesäisenä iltana. 

Juhliessaan itsenäisyyspäivää, pienen kalastajakaupungin neljä nuorta ajavat vahingossa ihmisen yli, tappaen tämän. Nuoret vannovat pitävänsä tapahtuneen salassa, mutta joku on saanut vihiä kuolemasta, sillä vuotta myöhemmin joku ryhtyy vainoamaan nuoria.

Jennifer Love Hewitt ja Freddie Prinze Jr. näyttelevät rakastavaisia Julieta ja Rayta, Ryan Philippen ja tuohon aikaan juuri kuuluisaksi Buffy, vampyyrintappaja -sarjasta (Buffy the Vampire Slayer - 1997-2003) nousseen Sarah Michelle Gellarin esittäessä näiden ystäväpariskuntaa Barrya ja Heleniä. Julie on hieman vaisumpi tapaus, Helenin ollessa kuuluisuutta havitteleva ja juuri paikallisen missikisan, Kalakuningatar-tittelin voittaja. Samalla lailla Ray on maltillisempi tyyppi, kun taas Barry on huomattavasti äkkipikaisempi, haastaen riitaa minkä ehtii. Nämä neljä nuorta ovat tarpeeksi erilaiset persoonat ja he muodostavat ihan menevän poppoon, jonka edesottamuksia ryhtyy seuraamaan kiinnostuneena. Kun eräänä itsenäisyyspäivänä nuoret vahingossa ajavat tuntemattoman miehen päältä, on tapahtuneella erilaiset vaikutukset jokaiseen heistä. Hewitt, Prinze Jr., Philippe ja Gellar ajavat kaikki oivallisesti asiansa rooleissaan, etenkin Hewitt ja Gellar, jotka muovautuvat eniten tapahtumaketjun aikana.

     Elokuvassa nähdään myös myöhemmin Rillit huurussa -sarjan (The Big Bang Theory - 2007-2019) myötä kuuluisuuteen noussut Johnny Galecki Julieen ihastuneena Maxina, Bridgette Wilson Helenin siskona Elsana ja Anne Heche kuolleen miehen siskona Missynä. Sivunäyttelijätkin ovat vähintään kelvollisia osissaan, joskin kukaan ei tee mitään erityistä vaikutusta.

Tiedän mitä teit viime kesänä oli ilmestyessään kassamagneetti, mutta kriitikoilta se sai huomattavasti nuivemman vastaanoton kuin Kevin Williamsin kynäilemä kauhuleffa Scream vuotta aiemmin. Monet kritisoivat Williamsin työtä tässä, osa aiheellisesti ja toiset hieman kömpelösti. Osa mielsi Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuvan tylsäksi kopioksi Screamista, mitä itse en voi allekirjoittaa. Vaikka kummatkin ovat slasher-leffoja, ovat ne lopulta varsin erilaisia toisistaan, Screamista löytyvien huumorin ja itseironisten metatasojen kautta. Jotkut kriitikot sitten taas nimenomaan kritisoivat, että Tiedän mitä teit viime kesänä tuntuu hassusti juuri sellaiselta elokuvalta, jollaisia Williams parodioi Screamissa. Tästä olen samaa mieltä, mutta sitten pitää kuitenkin muistaa, että Williams oli kirjoittanut tämän leffan kauan ennen Screamia.

Omasta mielestäni Tiedän mitä teit viime kesänä jää toki kauas Screamin nerokkuudesta, mutta pidin sitä silti oikein toimivana teinikauhurainana. Se on oivallisen jännittävä ja seasta löytyy pari erittäin toimivaa takaa-ajoa koukkukätisen murhaajan kanssa. Finaali on muuten tehokkaan tiivistunnelmainen, mutta erään hahmon jatkuva typerä kirkuminen käy kieltämättä hermoille. On myös mielenkiintoista ryhtyä selvittämään mysteeriä, että kuka oikein onkaan teinien perässä? Elokuvan vahvinta antia on lopulta sen moraalinen dilemma. Teinit syyllistyivät tappoon, joten onko heitä jahtaava tyyppi oikeutettu tekoihinsa? Katsoja pistetäänkin pohtimaan, kenen puolella tässä oikeasti pitäisi olla ja juuri tämä pohdinta nostaa Tiedän mitä teit viime kesänä -leffaa monien muiden vastaavien slashereiden yläpuolelle.

Elokuvan ohjaajaksi valikoitui Kevin Williamsin toiveesta Jim Gillespie, joka teki leffassa debyyttinsä pitkän elokuvan ohjaajana. Gillespie rakentaa ilmapiiriä oivallisesti, tehden elokuvasta jännittävän ja mysteerisen, mitä vain tehostaa John Debneyn musiikki. Teknisiltä ansioiltaan Tiedän mitä teit viime kesänä on myös kelvollinen. Se on ihan hyvin kuvattu ja leikattu kasaan niin, ettei vajaan tunnin ja kolmen vartin kesto tuntu missään kohtaa liialliselta. Lavasteet ovat oivat, puvustus mainiota ja maskeeraukset toimivat hyvin. Äänimaailma on menevästi rakennettu, eikä se luota liikaa pelkkiin kovaäänisiin böö-pelotteluihin.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 4.6.2024

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

I Know What You Did Last Summer, 1997, Mandalay Entertainment, Original Film, Summer Knowledge LLC

Arvostelu: Karvinen 2 (Garfield: A Tail of Two Kitties - 2006)

KARVINEN 2

GARFIELD: A TAIL OF TWO KITTIES

Ohjaus: Tim Hill

Pääosissa: Bill Murray, Breckin Meyer, Jennifer Love Hewitt, Billy Connolly, Tim Curry, Bob Hoskins, Ian Abercrombie, Lucy Davis, Roger Rees, Jane Carr, Oliver Muirhead, Rhys Ifans, Vinnie Jones, Joe Pasquale, Greg Ellis ja Richard E. Grant

Genre: komedia, seikkailu

Kesto: 1 tunti 17 minuuttia

Ikäraja: 7

Jim Davisin sarjakuviin perustuva elokuva Karvinen (Garfield: The Movie - 2004) oli kriitikoiden haukuista huolimatta taloudellinen menestys, jolle ryhdyttiin heti työstämään jatkoa. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2005 ja lopulta Garfield: A Tail of Two Kitties, eli suomalaisittain Karvinen 2 sai ensi-iltansa kesäkuussa 2006. Tämäkin elokuva menestyi hyvin lippuluukuilla, mutta se sai lähinnä negatiivista palautetta kriitikoilta ja aikuiskatsojilta, minkä lisäksi leffa sai huonoimman jatko-osan ja huonoimman perhe-elokuvan Razzie-ehdokkuudet. Itse kävin katsomassa Karvinen 2:n äitini kanssa elokuvateatterissa, kun se julkaistiin. Olen nähnyt leffan pari kertaa uudestaan, mutta viime katselusta on vierähtänyt ainakin vuosikymmen. Nyt kun on tulossa uusi Karvinen-elokuva (The Garfield Movie - 2024), päätin odotellessa katsoa nämä kaksi aiempaa leffaa uudestaan ja samalla arvostella ne.

Karvinen joutuu kansainväliseen selkkaukseen, kun Englannin matkalla hänet sekoitetaan rikkaan lady Carlylen hemmoteltuun kissaan, Prinssiin, joka näyttää täysin Karviselta.

Siitä huolimatta, että Bill Murray täysin julkisesti haukkui ensimmäisen Karvinen-elokuvan lyttyyn, hän päätti silti palata ikonisen oranssin kissan rooliin jatko-osassa. Murrayn ääni istuu edelleen täydellisesti sarkastiselle katille, joskin välillä hänen puheestaan voi kuulla, ettei mies ollut yhtä täysillä menossa mukana kuin edellisellä kerralla. Karvinen on periaatteessa vanha tuttu, aina nälkäinen ja laiskotteleva kissa... tai niin hän väittää, sillä vähän väliä Karvinen nähdään hyvin epäkarvismaisissa puuhissa tanssimassa ja juoksentelemassa.

     Paluun ensimmäisestä elokuvasta tekevät myös Karvisen omistaja Esko (Breckin Meyer), tämän tyttöystävä Lissu (Jennifer Love Hewitt), sekä tietty koira Osku, jolle Karvinen on alkanut lämmetä ykkösosan jälkeen. Tuttu kolmikko jää varsin tylsäksi, vaikka Eskolle onkin kirjoitettu sivujuoni, jossa hän yrittää kosia Lissua, mutta jatkuvasti yritys tyssähtää johonkin. Meyer ja Hewitt suoriutuvat tälläkin kertaa kelvollisesti osistaan.

     Uusina hahmoina elokuvassa esitellään rikkaan lady Carlylen kissa Prinssi XII (äänenä Tim Curry), joka muistuttaa ulkoisesti hämmästyttävän paljon Karvista, Prinssin uskollinen neuvonantajabulldoggi Winston (Bob Hoskins), Carlylen linnan hovimestari Smithee (Ian Abercrombie), sekä lady Carlylen vallanahne sukulaispoika Dargis (Billy Connolly), joka yrittää saada Carlylen linnan itselleen, kun iäkäs lady menehtyy ja jättää omaisuutensa perinnöksi rakkaalle kissalleen. Uudet hahmot toimivat passelisti. Prinssistä löytyy hieman samoja piirteitä kuin Karvisesta, mutta tämä on huomattavasti hienostuneempi kisu. Lordi Dargis sopii passelisti tämänkertaiseksi pahikseksi.

Ei ensimmäinen Karvinen-elokuva kummoinen ollut, mutta ei se mielestäni ollut myöskään niin huono kuin monet antavat ymmärtää. Karvinen 2 on sen sijaan todella laimea koko perheen raina, jota edes useammat päällekkäiset nostalgialasitkaan eivät onnistu nostamaan plussan puolelle. Ei tämäkään leffa surkea ole, lähinnä vain heikko ja laiska. Perheen pienimpiä elokuvan luulisi viihdyttävän, mutta itse huomasin jopa tylsistyväni sen parissa - ja kestoahan leffalla on vain tunti ja vartti.

Elokuvan tarinasta löytyy ainekset oivaan seikkailuun. Mark Twainin Prinssi ja kerjäläispoika -klassikkokirjan (The Prince and the Pauper - 1881) juonta lainaava kertomus Karvisesta, joka vaihtaa paikkaa aateliskissan kanssa ja joutuu keskelle vallankaappausjuonittelua, on paperilla toimiva, mutta lopputulos ontuu. Ensimmäisestä Karvinen-leffasta paluun tekevän käsikirjoitusduo Joel Cohenin ja Alec Sokolow'n teksti jää monin puolin latteaksi. Tämänkertainen ohjaaja Tim Hill ei saa paljoa aikaiseksi tekstin pohjalta, vaan hänen työnsä on aika ponnetonta. Ruudulla tapahtuu jatkuvasti jotain, mutta sekoilusta ja hölmöilystä puuttuu täysin aito into ja riemu. Lapset pääsevät nauramaan, mutta aikuisille leffa ei tarjoa juuri yhtään mitään. Välillä lähinnä vain hävettää ja sitten taas kummastuttaa, että miten näin lyhyt elokuva voikin tuntua näin pitkältä?

Tekniseltä puoleltaan tämäkin Karvinen-leffa ajaa asiansa. Se on ihan hyvin kuvattu, Carlylen linnan lavasteet näyttävät hienoilta ja niin puvustus- kuin maskeeraustiimi hoitavat tonttinsa passelisti. Itse Karvinen näyttää tälläkin kertaa mielestäni tarpeeksi hyvältä. Kissan digitaalisuuden huomaa, mutta toisaalta tällainen sarjakuvamaisempi tietokonekatti on lopulta parempi kuin jos Karvinen olisi toteutettu muiden eläinten tapaan aitona kissana, jonka suuta liikutettaisiin erikoistehosteilla. Äänimaailma on kelvollisesti rakennettu ja Christophe Beckin säveltämät musiikit ovat omiaan lisäämään leffan tylsän tekopirteää ilmapiiriä.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.3.2024

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Garfield: A Tail of Two Kitties, 2006, Twentieth Century Fox, Davis Entertainment, Dune Entertainment, Major Studio Partners, Ingenious Film Partners

Arvostelu: Karvinen (Garfield: The Movie - 2004)

KARVINEN

GARFIELD: THE MOVIE

Ohjaus: Peter Hewitt

Pääosissa: Bill Murray, Breckin Meyer, Jennifer Love Hewitt, Stephen Tobolowsky, Evan Arnold, Brad Garrett, David Eigenberg, Nick Cannon, Alan Cumming, Mark Christopher Lawrence, Richard Kind, Debra Messing, Eve Brent ja Jimmy Kimmel

Genre: komedia, seikkailu

Kesto: 1 tunti 20 minuuttia

Ikäraja: 7

Garfield: The Movie, eli suomalaisittain Karvinen perustuu Jim Davisin samannimisiin sarjakuviin, joita on julkaistu vuodesta 1976 lähtien. Sarjakuvien pohjalta oli pitkään suunnitteilla elokuva ja 20th Century Fox sai hankittua elokuvaoikeudet. Kuvaukset käynnistyivät maaliskuussa 2003 ja lopulta Karvinen sai ensi-iltansa kesäkuussa 2004. Elokuva oli taloudellinen hitti, mutta se keräsi paljon negatiivista palautetta kriitikoilta. Jopa itse Karvista ääninäyttelevä Bill Murray on jälkikäteen haukkunut leffan useampaan otteeseen. Minä itse näin Karvisen joskus lapsena luultavasti vuokralta ja pidin elokuvasta. Olen nähnyt sen muutamankin kerran, mutta viime katselusta on vierähtänyt ainakin vuosikymmen. Nyt kun elokuvan julkaisusta on kulunut noin 20 vuotta ja uusi Karvinen-elokuva (The Garfield Movie - 2024) on tekeillä, päätin odotellessa katsoa tämän vanhan Karvisen uudestaan ja arvostella sen.

Lihava ja laiska oranssi kissa Karvinen loikoilee ja syö päivät pitkät onnessaan. Karvisen luksuselämä saa kuitenkin takapakkia, kun hänen omistajansa Esko hankkii koiran, Oskun.

Kenties kaikkien aikojen tunnetuimman kissan, Karvisen ääneksi oli ehdolla vain Jack Nicholson ja Bill Murray, joista jälkimmäinen nappasi lopulta roolin. Murray on jälkikäteen sanonut, että otti roolin vastaan, luettuaan käsikirjoittaja Joel Cohenin nimen vahingossa väärin Joel Coenina, haluttuaan pitkään työskennellä Coenin veljesten kanssa. Murray on myös jälkikäteen kritisoinut elokuvaa ja kertonut, että äänityssessio oli yhtä tuskaa, sillä hän väitteli jatkuvasti tekijöiden kanssa repliikeistä ja yritti parhaansa mukaan muuttaa niitä sellaisiksi, jotka hän koki sopivan paremmin Karviselle. Niin tai näin, on pakko todeta, ettei tämän kyynisen, sarkastisen ja narsistisen kissan rooliin sovi oikein kukaan muu kuin Murray. Hän on nappivalinta Karviseksi ja hänen äänensä istuu täydellisesti laiskalle katille. Selvistä persoonallisuusvioistaan huolimatta Karvinen on aina ollut lystikäs hahmo ja kissa on pääasiassa hyvin siirretty elokuvamuotoon. Vaikka aluksi sarjakuvamainen digikissa pistää silmään oikeiden eläinten rinnalla, on minun lopulta vaikea kuvitella, että Karvista olisi voitu toteuttaa tämän paremmin näytellyssä elokuvassa.

     Leffassa nähdään myös Breckin Meyer Karvisen omistajana Eskona, Jennifer Love Hewitt tämän ihastuksenkohteensa Liisana, sekä Stephen Tobolowsky katkerana televisiojuontajana, Onni Onnisena, joka etsii itselleen taitavaa eläintä, joka nostaisi hänet kuuluisaksi. Äänirooleissa eri eläiminä kuullaan muun muassa Alan Cumming, Brad Garrett ja Jimmy Kimmel, josta oli elokuvan ilmestymisen aikoihin, juuri vuotta aiemmin tullut oman, jättisuosiota nykyään nauttivan ohjelmansa juontaja. Meyer istuu kelvollisesti vässykän Eskon osaan, mutta Hewitt on turhan kiltti Liisan roolissa. Tobolowskyn esittämä Onni toimii tarpeeksi menevästi elokuvan pahiksena.

Moni varmasti tietää, että on toisinaan jopa pelottavaa palata vuosien jälkeen aikuisiällä katsomaan elokuvia, joista piti lapsena. Monet elokuvat toimivat vahvasti myös täysikäisenä, kuten vaikkapa Disneyn Leijonakuningas (The Lion King - 1994), joka on säilyttänyt asemansa suosikkileffojeni joukossa lapsuudesta tähän päivään asti. Karvisen kohdalla minua todella jännitti, että noinkohan elokuva toimisi enää nykyään ja nopeastihan sen huomasi, ettei leffa iskenyt samalla lailla nyt kuin lapsena. Odotin kuitenkin ehkä jopa pahempaa, etenkin kun luin, kuinka nuivan vastaanoton elokuva sai jo ilmestyessään. Karvinen ei ole kovin hyvä elokuva, mutta ei se onneksi ole kovin huonokaan. Se on lähinnä keskinkertainen, mutta ihan katsottava lastenleffa.

Monet tämän oranssin kissan faneista eivät lämmenneet elokuvan ratkaisuille, joihin kuului seikkailua suurkaupungissa ja energisempää menoa. Vaikka toisaalta nämä eivät olekaan erityisen karvismaisia juttuja, on pakko todeta, että käsikirjoittajien oli pakko keksiä edes jotain, jotta muutamien ruutujen mittaiset sarjakuvat saisi käännettyä elokuvamuotoon. Elokuvan tarina toimii pääasiassa hyvin. On huvittavaa seurata, kun huushollin kuninkaana itseään pitävä Karvinen joutuu sivuun Osku-koiran tieltä ja kun kissa keplottelee tavan hankkia koirasta eroon. Mutta tietystihän se omatunto alkaa soimaamaan ja sitten Oskua pitää lähteä etsimään. Tarinasta löytyy kelpo teemoja ja elokuvan kestokin on passelin lyhyt vain vähän päälle tunnin ja vartin mitassa. Lapsia leffa viihdyttää takuulla ja löytyy seasta hauskoja hetkiä aikuisillekin, lähinnä Karvisen sarkastisten kommenttien kautta.

Elokuvan ohjauksesta vastaa Billin ja Tedin maailmankin (Bill & Ted's Bogus Journey - 1991) ohjannut Peter Hewitt. Hewitt pitää kepeää tunnelmaa menevästi yllä ja yhdessä Murrayn improvisaation kanssa pelastaa Joel Cohenin ja Alec Sokolow'n käsikirjoitusta. Karvinen on kelvollisesti kuvattu ja ihan hyvin leikattu kasaan. Itse Karvisen digitaalisuus on nähtävissä, mutta vuoden 2004 elokuvaksi kissa näyttää yllättävänkin pätevältä. Lavasteet ja asut ovat oivat ja äänimaailmakin toimivasti rakennettu. Christophe Beckin säveltämät musiikit tunnelmoivat kivasti taustalla.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.12.2023

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Garfield: The Movie, 2004, Twentieth Century Fox, Twentieth Century Fox Animation, Davis Entertainment