SCREAM - KAUSI 3: RESURRECTION
Luojat: Jill Blotevogel, Dan Dworkin, Jay Beattie ja Brett Matthews
Pääosissa: RJ Cyler, Jessica Sula, Giorgia Whigham, Keke Palmer, C. J. Wallace, Tyga, Tyler Posey, Gideon Emery, Giullian Yao Gioiello, Mary J. Blige, Diesel Madkins, Patrick Johnson, Tony Todd ja Roger L. Jackson
Genre: kauhu
Jaksomäärä: 6
Jakson kesto: noin 42 minuuttia - Yhteiskesto: noin 4 tuntia 12 minuuttia
Ikäraja: 18
Wes Cravenin Scream-elokuviin (1996-) pohjautuva televisiosarja Scream nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin kesällä 2015. Toinen kausi piti suosiota yllä ja sarjaa päätettiin jatkaa kolmannelle kaudelle. Sarjaa tekevä MTV päätti kuitenkin vaihtaa tekijätiimin ja saatuaan tekijänoikeudet Ghostface-naamioon, MTV päätti myös aloittaa täysin uuden tarinan, mistä seurasi suurta raivoa sarjan fanien keskuudessa, jotka olisivat halunneet nähdä jatkoa vanhalle kertomukselle. MTV kuitenkin pysyi päätöksessään ja kuvaukset käynnistyivät syyskuussa 2017. Screamin kolmas tuotantokausi, joka sai lisänimen Resurrection, alkoi pyöriä televisioissa kesällä 2019. Kausi sai huonommin katsojia kuin edeltäjänsä, minkä lisäksi niin sarjan fanit kuin kriitikotkin lyttäsivät tuotantokauden, mikä johti MTV:n päätökseen lopettaa sarjan teon. Itse katsoin innoissani sarjan kaksi ensimmäistä kautta, joten myös minä suutuin, kun MTV ilmoitti aloittavansa uuden tarinan, vanhan ollessa vielä kesken. En siis katsonut kolmatta kautta, kunnes päätin ennen uutta Scream-elokuvaa (2022) katsoa aiemmat leffat ja sarjan uudestaan. Muutama kuukausi Screamin kakkoskauden katselun jälkeen päätin vihdoin antaa Scream: Resurrectionille mahdollisuuden.
Teinijoukko Deion, Olivia, Beth, Kym, Manny, Amir, Jay ja Shane joutuvat taistelemaan hengestään, kun Ghostface-naamiota käyttävä murhaaja ryhtyy jahtaamaan heitä.
Pääosissa: RJ Cyler, Jessica Sula, Giorgia Whigham, Keke Palmer, C. J. Wallace, Tyga, Tyler Posey, Gideon Emery, Giullian Yao Gioiello, Mary J. Blige, Diesel Madkins, Patrick Johnson, Tony Todd ja Roger L. Jackson
Genre: kauhu
Jaksomäärä: 6
Jakson kesto: noin 42 minuuttia - Yhteiskesto: noin 4 tuntia 12 minuuttia
Ikäraja: 18
Wes Cravenin Scream-elokuviin (1996-) pohjautuva televisiosarja Scream nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin kesällä 2015. Toinen kausi piti suosiota yllä ja sarjaa päätettiin jatkaa kolmannelle kaudelle. Sarjaa tekevä MTV päätti kuitenkin vaihtaa tekijätiimin ja saatuaan tekijänoikeudet Ghostface-naamioon, MTV päätti myös aloittaa täysin uuden tarinan, mistä seurasi suurta raivoa sarjan fanien keskuudessa, jotka olisivat halunneet nähdä jatkoa vanhalle kertomukselle. MTV kuitenkin pysyi päätöksessään ja kuvaukset käynnistyivät syyskuussa 2017. Screamin kolmas tuotantokausi, joka sai lisänimen Resurrection, alkoi pyöriä televisioissa kesällä 2019. Kausi sai huonommin katsojia kuin edeltäjänsä, minkä lisäksi niin sarjan fanit kuin kriitikotkin lyttäsivät tuotantokauden, mikä johti MTV:n päätökseen lopettaa sarjan teon. Itse katsoin innoissani sarjan kaksi ensimmäistä kautta, joten myös minä suutuin, kun MTV ilmoitti aloittavansa uuden tarinan, vanhan ollessa vielä kesken. En siis katsonut kolmatta kautta, kunnes päätin ennen uutta Scream-elokuvaa (2022) katsoa aiemmat leffat ja sarjan uudestaan. Muutama kuukausi Screamin kakkoskauden katselun jälkeen päätin vihdoin antaa Scream: Resurrectionille mahdollisuuden.
Teinijoukko Deion, Olivia, Beth, Kym, Manny, Amir, Jay ja Shane joutuvat taistelemaan hengestään, kun Ghostface-naamiota käyttävä murhaaja ryhtyy jahtaamaan heitä.
Kuten alussa kerroin, Screamin kolmas tuotantokausi ei jatka kahdelta ensimmäiseltä kaudelta tuttujen Lakewoodin pikkukaupungin hahmojen tarinaa, vaan esittelee täysin uuden teinijoukon, joka yrittää selviytyä naamioituneen murhaajan hyökkäyksiltä. Tämän tuotantokauden hahmoja ovat amerikkalaista jalkapalloa menestyksekkäästi pelaava Deion (RJ Cyler), tämän veli Jay (Tyga), huutosakkilainen Olivia (Jessica Sula), gootti Beth (Giorgia Whigham), hyvätapainen Amir (C. J. Wallace), aktivistihommia tekevä Kym (Keke Palmer), tämän paras kaveri Manny (Giullian Yao Gioiello) ja huumediileri Shane (Tyler Posey). Hahmoista on kirjoitettu varsin erilaiset persoonat toisistaan, jotta vähän jokaisenlaista nuorta olisi edustettuna. Joihinkin on saatu kirjoitettua useampia puolia, kun taas toiset jäävät lähinnä tylsiksi stereotypioiksi. Deionia lukuun ottamatta hahmot eivät kuitenkaan ole kovin mielenkiintoisia. Näyttelijät suoriutuvat tarpeeksi kelvollisesti osistaan, mutta eipä yksikään mitään vaikutusta tee.
Isoin syy siihen, että kolmoskaudella pistettiin koko homma uusiksi, oli se, että tekijät saivat vihdoin käyttöönsä Cravenin elokuvista tutun Ghostface-naamion. Lisäksi leffoissa Ghostfacen äänenä toiminut Roger L. Jackson palaa rooliin. Vaikka onkin kiva nähdä ikonisen murhaajan paluu karmaiseviin puuhiinsa, olisin silti mieluummin jatkanut Brandon James -maskisen tappajan kertomuksen loppuun ensin. Harmillisesti Ghostfacesta ei saada yhtä hyytävää tapausta kuin elokuvissa, mutta sentään tekijät ovat pitäneet murhaajalle ominaisen piirteen, että hänet voi vaikkapa tönäistä kumoon siinä missä uhritkin.
Muistan hyvin sen päivän, kun MTV ilmoitti jättävänsä kahden ensimmäisen kauden tarinan kesken, aloittaakseen uuden kauhukertomuksen kolmoskaudella. Muistan, kuinka suuttunut olin ja kuinka ihan päätin, etten protestin omaisesti katso sarjaa pidemmälle. Valtaosa oli samaa mieltä kanssani, eikä siis ihme, että kolmoskauden ilmestyessä se sai täystyrmäyksen. Nyt minulla on kuitenkin ollut useampi vuosi aikaa hyväksyä se tosiasia, etten enää näkisi Emma Duvalin (Willa Fitzgerald) ja kumppaneiden koettelemusten jatkoa ja yritin antaa reilun mahdollisuuden Screamin kolmannelle tuotantokaudelle. Tai no äh, en haluaisi kutsua tätä Screamin kolmanneksi kaudeksi, sillä se saa tämän tuntumaan siltä kuin se olisi jatkoa kahdelle ensimmäiselle kaudelle. Loppuarvostelun kutsun tätä Scream: Resurrectioniksi.
Reilusta mahdollisuudesta huolimatta Scream: Resurrection osoittautui aikamoiseksi pökäleeksi. Ghostfacen paluu ei saanut minua innostumaan lähes lainkaan, sillä jokin kauhuikonin esittämisessä tökkii. Ghostface ei jää ainoaksi asiaksi, mikä Resurrectionissa ei toimi. Näyttelijät ja heidän hahmonsa eivät pahemmin vakuuta, eikä kenenkään kohtalo jaksa kiinnostaa. Tappokohtaukset ovat varsin laimeita. Jännitys uupuu, eikä kuolemia ole edes kummoisesti tai luovasti tehty. Mysteeri murhaajan identiteetin ympärillä ei jaksa kiinnostaa, mutta sentään hommasta ei ole tehty ennalta-arvattavaa. Aina kun katsoja luulee hoksanneensa, kuka on naamarin takana, Resurrection repii takamuksestaan uusia, toinen toistaan hölmömpiä käänteitä sekoittamaan pakkaa.
Reilusta mahdollisuudesta huolimatta Scream: Resurrection osoittautui aikamoiseksi pökäleeksi. Ghostfacen paluu ei saanut minua innostumaan lähes lainkaan, sillä jokin kauhuikonin esittämisessä tökkii. Ghostface ei jää ainoaksi asiaksi, mikä Resurrectionissa ei toimi. Näyttelijät ja heidän hahmonsa eivät pahemmin vakuuta, eikä kenenkään kohtalo jaksa kiinnostaa. Tappokohtaukset ovat varsin laimeita. Jännitys uupuu, eikä kuolemia ole edes kummoisesti tai luovasti tehty. Mysteeri murhaajan identiteetin ympärillä ei jaksa kiinnostaa, mutta sentään hommasta ei ole tehty ennalta-arvattavaa. Aina kun katsoja luulee hoksanneensa, kuka on naamarin takana, Resurrection repii takamuksestaan uusia, toinen toistaan hölmömpiä käänteitä sekoittamaan pakkaa.
Resurrectionissa on toki pidetty mukana Scream-elokuville ominainen itsetietoisuus. Hahmot puhuvat usein kauhuelokuvista ja mitä sääntöjä heidän pitäisi noudattaa selvitäkseen elävinä loppuun asti. Kauhuleffoihin löytyy muutenkin viittauksia; parhaimpana Candyman-tähti Tony Toddin esittämä koukkukätinen erakkomies. Ihan hauskana juttuna sekaan heitetään se, että kauhugenreä on viime vuosikymmenen aikana ryhdytty mullistamaan. Esimerkiksi Get Outin (2017) kaltaisten teosten jälkeen vanhat slasher-säännöt eivät välttämättä enää pidä paikkansa. Välillä pilkka kuitenkin osuu omaan nilkkaan, kun hahmot kritisoivat sitä, kuinka tyhmiä ratkaisuja kauhuleffoissa tehdään, mutta sitten Resurrection päättää puskea mukaan omat tyhmät ratkaisunsa. Sentään kauhukertomus kestää vain kuuden jakson ajan. Jo se tuntuu liialta. Siinä, missä Scream-sarjan kaksi tuotantokautta pitävät hyvin mukanaan ja saavat katsojan ahmimaan jaksoja peräkkäin, jaksoin katsoa Resurrectionia jakson tai kaksi päivässä.
Ohjaajat eivät hoida hommaansa tunnelman rakentamisessa kovinkaan kaksisesti ja pelottavaksi tarkoitettu kausi on välillä aika pitkäveteinen. Tämä johtuu suuresti käsikirjoittajien vaikeudesta luoda uusia, kiinnostavia hahmoja sarjassa aiemmin esiteltyjen tilalle. Kirjoittajien laatimat käänteet ovat myös pahimmillaan kiusallisen huonoja. Scream: Resurrection ei ole edes teknisiltä ansioiltaan kummoinen. Kuvaus on kelvollista, mutta leikkaus on paikoitellen töksähtelevää ja kömpelöä. Lavasteet, asut ja maskeeraukset ajavat asiansa, mutta efekteistä huomaa pienemmän televisiobudjetin. Äänimaailma painottuu pitkälti äkkisäikäytysten varaan. Säveltäjä Jeremy Zuckermanin musiikit ovat yhä mainiot, joskin on kummallista kuulla kahden ensimmäisen kauden tunnussävelmä välillä Resurrectionissa.
Ohjaajat eivät hoida hommaansa tunnelman rakentamisessa kovinkaan kaksisesti ja pelottavaksi tarkoitettu kausi on välillä aika pitkäveteinen. Tämä johtuu suuresti käsikirjoittajien vaikeudesta luoda uusia, kiinnostavia hahmoja sarjassa aiemmin esiteltyjen tilalle. Kirjoittajien laatimat käänteet ovat myös pahimmillaan kiusallisen huonoja. Scream: Resurrection ei ole edes teknisiltä ansioiltaan kummoinen. Kuvaus on kelvollista, mutta leikkaus on paikoitellen töksähtelevää ja kömpelöä. Lavasteet, asut ja maskeeraukset ajavat asiansa, mutta efekteistä huomaa pienemmän televisiobudjetin. Äänimaailma painottuu pitkälti äkkisäikäytysten varaan. Säveltäjä Jeremy Zuckermanin musiikit ovat yhä mainiot, joskin on kummallista kuulla kahden ensimmäisen kauden tunnussävelmä välillä Resurrectionissa.
Yhteenveto: Scream: Resurrection on harmillisen kehno yritys tuoda ikoninen Ghostface takaisin. Tuotantokausi tuntuu vain kömpelöltä yritykseltä rahastaa tutulla maskilla ja on yhä vaikea uskoa, että jonkun mielestä tämä oli parempi päätös kuin jatkaa sarjan aiempaa tarinaa. Deionia lukuun ottamatta uudet hahmot ovat toinen toistaan tylsempiä ja yksiulotteisempia stereotypioita, joiden selviytyminen ei jaksa kiinnostaa. Niinpä jännite puuttuu ja olen yllättynyt, kuinka tylsiä Ghostface-kohtaukset ovat. Onneksi tuotantokausi pitää sisällään vain kuusi jaksoa, mutta silloinkin homma tuntuu liian pitkältä. Sentään Resurrection onnistuu huiputtamaan katsojaa jatkuvilla käänteillään, jolloin murhaajan henkilöllisyyttä ei pääse arvaamaan ennen finaalia. Scream: Resurrection pitää sisällään paljon huonoja ideoita ja on harmi, että MTV meni mokaamaan potentiaalisen kauhusarjansa täysin. On varmaan turha toivo, että yhtiö päättäisi koskaan enää palata takaisin viedäkseen vanhan kertomuksen loppuun.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 23.3.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.scream.fandom.com
Scream, 2015-2019, Yhdysvallat, MTV, Netflix, DiGa Studios, Dimension Films, Dimension Television, Lantern Entertainment
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti