Arvostelu: Tiedän mitä teit viime kesänä 3 (I'll Always Know What You Did Last Summer - 2006)

TIEDÄN MITÄ TEIT VIIME KESÄNÄ 3

I'LL ALWAYS KNOW WHAT YOU DID LAST SUMMER

Ohjaus: Sylvain White

Pääosissa: Brooke Nevin, David Paetkau, Torrey DeVitto, Ben Easter, Seth Packard, KC Clyde, Clay Taylor, Michael Flynn, Brittanie Nicole Leary ja Don Shanks

Genre: kauhu

Kesto: 1 tunti 32 minuuttia

Ikäraja: 16

Kauhuelokuva Tiedän mitä teit viime kesänä (I Know What You Did Last Summer - 1997) oli taloudellinen hitti, joten sille päätettiin tietysti tehdä jatkoa. Tiedän yhä mitä teit viime kesänä (I Still Know What You Did Last Summer - 1998) menestyi myös hyvin, joten kolmannen elokuvan suunnittelu alkoi heti. Alun perin Jennifer Love Hewittin ja Freddie Prinze Jr:n oli tarkoitus palata rooleihinsa, mutta tuotanto jäi jumiin ja lopulta kumpikin näyttelijä jätti projektin. Kolmas elokuva päätettiin muovata kokonaan uusiksi ja Damon Santostefano palkattiin ohjaajaksi. Hänet kuitenkin potkittiin pihalle elokuvasta vain kaksi viikkoa ennen kuvausten alkua ja hänen tilalle otettiin kiireessä Sylvain White. Kuvaukset käynnistyivät ja lopulta I'll Always Know What You Did Last Summer, eli suomalaisittain vähän tylsemmin nimetty Tiedän mitä teit viime kesänä 3 julkaistiin suoraan DVD:llä elokuussa 2006, saaden täystyrmäyksen niin katsojilta kuin kriitikoilta. Itse en ollut aiemmin katsonut yhtäkään osaa elokuvasarjasta, vaikka olin tiennyt sen olemassaolosta jo vuosia. Kuitenkin nyt kun Hewitt ja Prinze Jr. ovat tekemässä paluun uudessa Tiedän mitä teit viime kesänä -elokuvassa (I Know What You Did Last Summer - 2025), päätin sitä odotellessa vihdoin ja viimein katsoa edelliset leffat läpi. Pidin alkuperäisestä elokuvasta ja kakkososakin vielä menetteli mielestäni, mutta aloitin kolmannen, suoraan DVD:llä julkaistun, halvalla ja kiirehtien tehdyn kolmososan varautunein fiiliksin.

Nuorten itsenäisyyspäivän jekku saa ikävän käänteen, kun yksi nuorista kuolee onnettomuudessa. Nuoret päättävät pitää tapahtuneen salassa, syyttäen myyttistä kalastajatakkista koukkumurhaajaa tapahtuneesta. Vuotta myöhemmin nuoret joutuvat kauhukseen huomaamaan, että joku on alkanut oikeasti vainoamaan heitä kalastaja-asussa ja koukun kanssa.

Tiedän mitä teit viime kesänä 3:n jouduttua tuotantohelvettiin, kahta edellistä elokuvaa tähdittäneet Jennifer Love Hewitt ja Freddie Prinze Jr. ymmärsivät jättää projektin ja niinpä kolmososa ei kerro enää Julie Jamesista ja Ray Bronsonista. Uusina hahmoina heidän tilalle nousee pienessä coloradolaiskaupungissa, Broken Ridgessä asuvat Amber (Brooke Nevin) ja hänen poikaystävänsä Colby (David Paetkau), sekä heidän ystävänsä Zoe (Torrey DeVitto), Lance (Ben Easter), Roger (Seth Packard) ja PJ (Clay Taylor), kuusi totaalisen tylsää tyyppiä, joiden kohtalot eivät jaksa kiinnostaa katsojaa tippaakaan. Hahmot jäävät todella ontoiksi ja ainoat syvyydentapaiset löytyvät Amberista ja Colbystä, jotka ovat hyvin geneeriset kiltti tyttö ja tämän poikaystävä, joka haluaisi päästä niin sanotusti näkemään maailmaa, ennen kuin asettuu aloilleen. Asiaa ei auta, ettei juuri yksikään näyttelijöistä ole hyvä. Jokainen on tönkkö roolissaan ja suurimman osan reaktiot kauhistuttaviin tapahtumiin tuntuvat laimeilta ja pakotetuilta.

     Elokuvassa nähdään myös Michael Flynn kaupungin seriffi Davisina, sekä KC Clyde tämän apulaisseriffi Hafnerina. Flynn ja Clyde sentään ajavat asiansa lyhyen ruutuaikansa sisällä.

Alkuperäinen Tiedän mitä teit viime kesänä ei ole yhtä nerokas slasherleffa kuin saman käsikirjoittajan, Kevin Williamsin kynäilemä Scream (1996), mutta se oli silti varsin toimiva tapaus, enkä mieltänyt jatko-osaa Tiedän yhä mitä teit viime kesänä niin kehnoksi kuin moni muu. Ja nyt kun olen nähnyt Tiedän mitä teit viime kesänä 3:n, sanonpahan vain, että kaikkien, jotka ovat haukkuneet kahta edellistä leffaa huonoiksi, pitäisi katsoa tämä kolmososa, sillä kaksi aiempaa elokuvaahan ovat Oscarin arvoisia suorituksia tähän verrattuna. Tiedän mitä teit viime kesänä 3:ssa ei toimi mikään. Ei yhtään mikään. Se on kehnosti näytelty, huonosti ohjattu, surkeasti käsikirjoitettu ja kaikin puolin kökösti kasaan pistetty yritys rahastaa parin kauhuhitin nimellä.

Jo elokuvan lähtökohdat ovat naurettavan tyhmät. Alkuperäisessä elokuvassa oli erittäin kiinnostava asetelma, kun joukko juhlivia nuoria ajoi vahingossa miehen yli ja he päättivät hankkiutua todisteista eroon ja vaieta iäksi, mutta heidän tekonsa palasikin kummittelemaan. Tässä kolmosessa nuoret päättävät järjestää pilan itsenäisyyspäivänä, mutta se meneekin pieleen syystä, jota ei koskaan selitetä ja nyt nämä nuoret joutuvat hyssyttelemään tapahtuneesta. Mutta tietenkin tasan vuotta myöhemmin hahmot alkavat saada tuttuja viestejä, että "tiedän mitä teit viime kesänä" ja näkemään varjoissa lymyilevän, kalastajan takkiin ja hattuun sonnustautuneen hyypän, joka heiluttelee koukkua uhkaavan oloisesti. Kuka tämä kalastaja on tällä kertaa ja miksi hän jahtaa näitä nuoria? Vastaukset tulevat taatusti saamaan katsojan pyörittelemään silmiään.

Sen lisäksi, että elokuva tuntuu vaivaannuttavan väkinäiseltä jo muutenkin, asiaa vain pahentaa se, että leffa ei pelota, ei tippaakaan. Tiedän mitä teit viime kesänä 3 on itse asiassa jopa varsin tylsä leffa. Kestoa on vain puolitoista tuntia, mutta se tuntuu yli kaksituntiselta, kun mitään mielenkiintoista ei oikeastaan tapahdu. Hahmojen kohtaloista ei välitä, eikä mysteerinkään tuntua saada rakennettua. Ja sitten kun hahmot vihdoin ja viimein kohtaavat koukkukalastajan, ovat kohtaukset pökerryttävän kömpelösti, välillä jopa tahattoman koomisesti toteutettuja.

Kolmososan ohjauksesta vastasi lopulta Sylvain White, joka hyppäsi mukaan tuotantoon vain kaksi viikkoa ennen kuvauksia, alkuperäisen ohjaaja Damon Santostefanon saatua potkut. Whiten puolustukseksi voisi sanoa, että hänet on pakotettu kiirehtimään, mutta eipä se silti tee lopputuloksesta hyvää. White ei saa luotua minkäänlaista jännitettä, vaan luottaa kauhuosastolla vain typeriin, kovaäänisiin äkkisäikäytyksiin. Teknisissäkään puolissa ei ole hurraamista. Kameratyöskentely näyttää amatöörimäiseltä ja usein suorastaan rumalta, mitä ei auta tylsän ankea värimäärittely. Leikkaus on ajoittain pöyristyttävän huonoa, mitä vain pahentaa lisään heitetyt, todella halvat efektit. Lavastus ja puvustus sentään menettelevät ja parit veriset maskeeraukset näyttävät hyviltä. Sääli, että muutaman lahjakkaan tekijän panos menee hukkaan muuten niin paskassa leffassa.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 29.8.2024

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

I'll Always Know What You Did Last Summer, 2006, Destination Films, Original Film, Screen Gems, Sony Pictures Releasing

Arvostelu: Halloween 5 (Halloween 5: The Revenge of Michael Myers - 1989)

HALLOWEEN 5

HALLOWEEN 5: THE REVENGE OF MICHAEL MYERS

Ohjaus: Dominique Othenin-Girard
Pääosissa: Danielle Harris, Donald Pleasence, Ellie Cornell, Beau Starr, Wendy Kaplan, Tamara Glynn, Jonathan Chapin, Matthew Walker, Jeffrey Landman ja Don Shanks
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 36 minuuttia
Ikäraja: 18

John Carpenterin kauhuelokuva Halloween - naamioiden yö (Halloween - 1978) nousi jo ilmestyessään suureen suosioon ja nykyään sitä pidetään yhtenä lajityyppinsä parhaimpana teoksena. Suosion vuoksi sarjaa päätettiin tietty jatkaa. Halloween II - tappajan paluu -leffassa (Halloween II - 1981) tekijät aikoivat alun perin viedä murhaaja Michael Myersin tarinan päätökseensä ja Halloween III - pahuuden yö (Halloween III: Season of the Witch - 1982) keskittyikin täysin uuteen tarinaan. Kolmososan erilainen konsepti oli kuitenkin luotaantyöntävä niin sarjan faneille kuin kriitikoille, joten Michael Myers päätettiin tuoda takaisin elokuvassa Halloween 4 (Halloween 4: The Return of Michael Myers - 1988). Vaikka leffa saikin kehnot arviot, oli se lippuluukuilla hitti ja viidennen filmin teko lähti heti liikkeelle. Kuvaukset alkoivat toukokuussa 1989 ja lopulta Halloween 5 (monissa maissa lisänimellä The Revenge of Michael Myers) ilmestyi teattereihin saman vuoden lokakuussa. Tämäkin elokuva menestyi taloudellisesti, mutta jätti taas kriitikot kylmiksi. Itse tutustuin Halloween-sarjaan alun perin lähes kymmenen vuotta sitten, kun katsoin Rob Zombien ohjaaman uudelleenfilmatisoinnin Halloween vuodelta 2007. Alkuperäisen Halloween - naamioiden yön katsoin vasta kesällä 2017 ja pidin sitä huikeana teoksena. Päätinkin arvostella leffan sen vuoden halloweeniksi ja siitä asti olen päättänyt pitää perinnettä yllä, missä katson ja arvostelen joka vuosi seuraavan osan elokuvasarjasta. Nyt olemme päässeet jo sarjan viidenteen osaan...

Nuori Jamie-tyttö on joutunut hoitolaan hirvittävän tekonsa ja kokemansa traumansa vuoksi. Seuraavana halloweenina hengissä selvinnyt Michael Myers palaa takaisin Haddonfieldiin ja tohtori Loomikselle selviää, että Jamien ja Michaelin välille on muodostunut psyykkinen yhteys.

Danielle Harris palaa Laurie Stroden (Jamie Lee Curtis) tyttären, eli Michael Myersin siskonlapsen Jamien rooliin. Halloween 4 loppui aikamoiseen shokkiin, kun pieni Jamie päätyi kaiken kokemansa jälkeen tappamaan äitipuolensa. Nyt Jamie onkin ollut hoidettavana vuoden ajan, mutta silti hän on traumansa vuoksi syvästi järkyttynyt, eikä puhu sanaakaan. Harris vain parantaa tasoaan tässä leffassa, tarjoten aidosti vahvan roolityön. Hän välittää todellista kauhun tunnetta ja katsojasta tuntuu epämiellyttävältä, kun Jamie saa kohtauksia, kun hänen ja Michaelin mielten välinen yhteys alkaa vaikuttamaan.

     Paluun tekevät myös tohtori Loomis (Donald Pleasence), Jamien siskopuoli Rachel (Ellie Cornell), sheriffi Meeker (Beau Starr), sekä tietysti itse Michael Myers (Don Shanks), jota ei vain millään saa hengiltä. Michaelin naamio on onneksi laadukkaampi kuin viime leffassa, tehden hahmosta visuaalisesti uhkaavamman. Silti hahmo ei enää saa aikaiseksi samaa hyytävyyttä kuin alkuperäisessä leffassa. Kun Michaelin uhrit ovat toinen toistaan tylsempiä, ärsyttävämpiä ja mitäänsanomattomampia, sitä enemmän katsoja jopa huomaa olevansa tunteettoman tappajan puolella. Cornell ja Starr suoriutuvat osistaan kelvollisesti, mutta valitettavasti aiemmin karismaattinen Pleasence antaa vihdoin periksi. Täysin samojen repliikkien hokeminen ja yhä vain yliampuvammin käyttäytyvän tohtori Loomiksen esittäminen alkaa päivänselvästi kyllästyttämään Pleasencea ja hän näyttää toivovan, että päätyisi vihdoin itse uhriksi. Kun tohtori Loomis selittää miljoonatta kertaa tyhjyydestä Michaelin silmissä, itseäni jopa nauratti tuijottaa tyhjyyttä Pleasencen silmissä.

Halloween 5 lähtee suoraan liikkeelle siitä, mihin Halloween 4 päättyi, mutta näyttääkin lopetuksen Michael Myersin vinkkelistä ja kuinka hän selvisi jälleen hengissä. Siitä tapahtuu sitten vuoden aikahyppy (koska pitäähän näiden leffojen tapahtua aina juurikin halloweenina) ja sama meno jatkuu taas. Tekijät eivät halua tuhlata aikaa sen kummempiin pohjustuksiin, vaan Michael päästetään heti murhareissulleen. Jamien ja Michaelin outoa psyykkistä yhteyttä lukuun ottamatta Halloween 5 ei tuo mitään uutta pöytään. Kyseessä on aika laiska kopio edellisistä osista (paitsi tietty kamalasta Halloween III:sta), joka jaksaa vain paikoitellen viihdyttää ja jännittää. Erityistä kauhun tunnetta ei ole enää mukana, eivätkä tapotkaan ole kovin luovia. Lopulta kauheinta leffassa taitavat olla poliisikaksikko Ross ja Farrah (Frank Como ja David Ursin), jotka yrittävät tuoda mukaan pientä komediallista kevennystä, mutta epäonnistuvat täysin - etenkin taustalla nopeasti soivien musiikkien ja ääniefektien vuoksi.

Halloween 4:n tavoin myös viides elokuva käyttää ensimmäisen tuntinsa tylsien sivuhahmojen jahtaamiseen ja lahtaamiseen, kunnes se vihdoin päättyy jokseenkin kiinnostavaan loppuhuipennukseen. Viimeinen puolituntinen toimii tarpeeksi menevästi ja tarjoaa edes jonkinlaista jännitettä. Ohjaaja Dominique Othenin-Girard yrittää kovasti kopioida John Carpenterin aikaansaannosta, muttei hoksaa, mikä Carpenterin työssä oli niin piinaavaa. Ihan lopussa leffa yrittää tietty vetäistä maton katsojan jalkojen alta. Tämänkertainen "shokkifinaali" on kuitenkin täysin laimea, eikä jätä katsojalle samanlaista pakottavaa tunnetta katsoa seuraava osa kuin Halloween 4:n loppu teki. Ei Halloween 5 erityisen huono teos ole, mutta se on välittömästi unohdettava ja mitäänsanomaton väliosa.

Sen lisäksi, että ohjaaja yrittää kopioida Carpenteria, myös muutkin tekijät varastavat tuttuja kikkoja. Niitä ei kuitenkaan hyödynnetä mitenkään uusin tai kekseliäin keinoin, vaan häpeilemätön kopiointi on riittänyt tekijöille. Kirjoittajat ovat tainneet sanasta sanaan kopioida lähes kaikki tohtori Loomisin repliikit edellisistä filmeistä, kun taas kuvaajat yrittävät kikkailla samanlaisia otoksia. Leikkauksesta löytyy outoja hyppäyksiä. Yhdessä kuvassa Michael esimerkiksi murtautuu ovesta sisään ja seuraavassa kuvassa hän on jo uhrinsa luona toisella puolella huonetta. Lavasteet ja maskeeraukset ovat kuitenkin toimivat ja poliisien outoja juttuja lukuun ottamatta äänimaailmakin on kelvollinen. Säveltäjä Alan Howarth kierrättää Carpenterin alkuperäistä Halloween-tunnusmusiikkia, mutta sentään pimputtelee sitä eri soittimilla pitkin leffan, eikä vain täysin hyödynnä samaa ääniraitaa.

Yhteenveto: Halloween 5 on laimea kauhuraina, jota seuratessa katsoja alkaa todella tuntea tohtori Loomisin kuvaileman tyhjyyden silmissään. Michael Myersin maski on tällä kertaa onneksi saatu näyttämään paremmalta, mutta hahmosta alkaa kadota kaikki uhkaavuus. Potentiaaliset uhrit ovat vieläpä toinen toistaan rasittavampia tyyppejä, että katsoja huomaakin nopeasti olevansa murhaajan puolella. Tapot ovat kuitenkin harmillisen tylsiä, eikä leffa millään nappaa mukaansa tai jännitä. Oikeastaan vain Jamien ja Michaelin mielten välille muodostuva psyykkinen yhteys jaksaa kiinnostaa. Danielle Harris tekee oikein hyvää työtä pienen Jamie-tytön roolissa. Sen sijaan Donald Pleasence näyttää tosissaan menettäneen mielenkiintonsa elokuvasarjaa kohtaan. Halloween 5:ä voi suositella vain leffasarjan kovimmille faneille ja muille, jotka haluavat välttämättä nähdä Michaelin kaikki tapposeikkailut. 

Hyvää halloweenia kaikille lukijoille ja palataan ensi vuonna sarjan pariin elokuvalla Halloween: The Curse of Michael Myers (1995)!

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 31.10.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Halloween 5: The Revenge of Michael Myers, 1989, Magnum Pictures Inc., Return of Myers, Trancas International Films