ATYPICAL - KAUSI 4
Luoja: Robia Rashid
Pääosissa: Keir Gilchrist, Brigette Lundy-Paine, Jennifer Jason Leigh, Michael Rapaport, Fivel Stewart, Jenna Boyd, Nik Dodani, Graham Rogers, Allie Rae Treharne ja Amy Okuda
Genre: draama, komedia
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 26 minuuttia - 38 minuuttia- Yhteiskesto: noin 4 tuntia 56 minuuttia
Ikäraja: 13
Robia Rashidin luoma Netflix-sarja Atypical nousi nopeasti suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin elokuussa 2017, vaikka sarja sai myös kritiikkiä siitä, että autistisesta pojasta kertovasta tarinasta huolimatta mukana ei ollut autistisia näyttelijöitä ja tekijöitä. Tekijätiimiin lisättiinkin mukaan autistisia henkilöitä niin kameran eteen ja taakse, ja syyskuussa 2018 ilmestynyt toinen kausi ja marraskuussa 2019 ilmestynyt kolmas kausi saivat vielä parempaa palautetta. Alkuvuodesta 2020 Netflix ilmoitti, että sarjan tuleva neljäs kausi jäisi koko sarjan viimeiseksi. Kuvaukset käynnistyivät ja nyt Atypicalin viimeinen tuotantokausi on julkaistu Netflixissä. Itse olin jo parin vuoden ajan pohtinut sarjan katsomista, mutta ryhdyin tuumasta toimeen vasta viime vuoden lopulla, valmistautuakseni finaalikauteen. Pidin paljon näkemästäni ja odotin innolla Atypicalin huipennusta. Katsoinkin koko neljännen kauden heti julkaisupäivänä.
Sam Gardner alkaa haaveilla tutkimusretkestä Etelämantereelle, mutta se vaatisi suurta valmistautumista ja kovia ponnisteluja... ja että hänen äitinsä ja Paige suostuvat päästämään hänet matkalle. Casey ei ole enää täysin varma tulevaisuudestaan juoksijana ja alkaa pohtimaan uusiksi myös suhdettaan Izzien kanssa.
Atypicalin tutut näyttelijät palaavat viimeistä kertaa rooleihinsa ja jättämään jäähyväiset sarjalleen. Keir Gilchrist on yhtä loistava kuin aiemminkin autisminkirjolla olevan Sam-pojan roolissa. Samista löytyy samat sympaattiset puolensa kuin myös oikkunsa, joihin hahmossa on totuttu. Sarjan aikana hän on osoittanut enemmän itsenäistymistä ja nyt hän aikoo viedä tämän äärimmilleen ja lähteä hurjalle matkalle Etelämantereelle. Tästä perheen Elsa-äiti (Jennifer Jason Leigh) ei tietenkään ole mielissään ja yrittääkin keksiä keinoa pitää poika lähellä turvassa. Elsaa käy kaudella jopa hieman sääliksi, hahmon yrittäessä kovasti korjailla asioita - niin itse aiheuttamia kuin muiden ulkopuolisia vaikeuksia - ja Leigh on yhä erinomainen. Sen sijaan Doug-isästä (Michael Rapaport) on tällä kertaa kirjoitettu ärsyttävän tympeä tapaus, joka tiuskii ja tuhahtelee itse kullekin. On harmi, että aiemmin niin mukava hahmo on viety hieman turhaan tähän suuntaan näin loppupäässä sarjaa. Samin Casey-sisko (Brigette Lundy-Paine) yrittää tasapainotella oman elämänsä ongelmien kanssa. Aiemmin varmoilta vaikuttaneet ura juoksijana ja suhde Izzien (Fivel Stewart) kanssa alkavat näyttämään epävarmoilta. Lundy-Paine on jälleen erittäin mainio, kuten on myös Stewart, jonka hahmoa syvennetään oivallisesti.
Muutkin tutut hahmot tekevät paluun, joskin Caseyn ex-poikaystävän Evanin (Graham Rogers) ja erityisesti Samin ex-terapeutti Julian (Amy Okuda) roolit jäävät minimaalisiksi. Samin yli-innokas tyttöystävä Paige (Jenna Boyd) ei todellakaan riemastu Samin matkasuunnitelmista, mutta onneksi hahmosta on silti saatu taas pidettävä, Paigen ollessa jopa ärsyttävän energinen ja komenteleva kolmannella kaudella. Samin kaverille Zahidille (Nik Dodani) keksitään oma juonikuvionsa, jolla saadaan erilaista puolta esiin yleensä pervoilevasta hahmosta. Niin Dodani kuin Boyd suoriutuvat vielä viimeisen kerran hyvin osistaan.
Atypicalin neljäs tuotantokausi jatkaa kolmannen kauden astetta heikommalla linjalla, mutta vie sarjan silti oikein hyvin päätökseen. Välillä tuotantokautta katsoessa voi tuntua siltä, että tekijöille kerrottiin vasta käsikirjoittamisen loppusuoralla, että kyseessä olisi viimeinen kausi, jolloin loppu on pitänyt hätäisesti työstää sellaiseksi, että siihen voi päättää koko homman. Silti toteutus ajaa asiansa. Hieman olen silti sitä mieltä, että näistä hahmoista ja heidän tarinastaan olisi riittänyt materiaalia vielä lisää, mutta tällaisena neljän kauden pakettinakin Atypical toimii vallan mainiosti. Juonikuvioiden langanpäät solmitaan vähintään kelvollisesti parin viimeisen jakson aikana ja lähes jokainen hahmo saa ansaitsemansa finaalin.
Ennen finaalia ehditään kuitenkin nähdä monenlaista draamaa ja puolessa välissä kautta ehdin jo pelästyä, että noinkohan tätä kaikkea saadaan ratkottua enää puolikkaan kauden aikana. Atypical on avauskautensa jälkeen siirtynyt komediasta enemmän draaman puolelle ja vaikka tältä kaudelta löytyy omat lystikkäät hetkensä, naurut jäävät aika vähiin. Perheen sisäiset konfliktit, kuten myös muutkin vaikeudet pitävät tuotantokautta vallassaan ja tavallaan sarja lopetetaan aika haikeissa tunnelmissa. Osa juonikuvioista on erittäin hyvin työstettyjä, mutta seasta löytyy pari hieman hutiloitua osuutta. Doug-isän muuttaminen tympeäksi ärrimurriksi on tosiaan outo veto, minkä lisäksi kolmoskaudelta tuttu Gretchen (Allie Rae Treharne) käy hieman ylimääräisenä sekoittamassa pakkaa jälleen kerran. Kausi jää lopulta sarjan heikoimmaksi, mutta silti haluan painottaa, että se on heikkouksineenkin hyvä ja tunteikas finaali. Lähinnä tämä vain kertoo siitä, kuinka kovalta tasolta sarja lähti liikkeelle.
Ohjaajien rakentama tunnelma toimii oivallisesti, vaikka paikoitellen jäinkin kaipaamaan sarjan alun kepeyttä. Draama on päällisin puolin hyvin hoidettu niin ohjauksen kuin käsikirjoituksen puolelta. Myös teknisiltä ansioiltaan Atypicalin neljäs kausi toimii. Kuvaus on oikein passelia ja sitä tukee sujuva leikkaus. Noin puolituntiset jaksot kulkevat nopeasti ja koko kauden katsoo helposti saman päivän aikana alusta loppuun. Lavasteet ja asut ovat tutut ja mainiot, eikä ihme, jos niin tekijätiimillä kuin katsojalla jää niitäkin ikävä viimeisen jakson päätyttyä. Ääniefektit toimivat hyvin ja Dan Romer tunnelmoi miellyttävästi musiikeillaan. Jälleen harmittelen, ettei ilahduttavaa alkutekstipätkää nähdä kuin kauden ensimmäisen jakson alussa ja viimeisen jakson lopussa.
Yhteenveto: Atypicalin neljäs tuotantokausi vie erittäin hyvän draamakomediasarjan toimivasti päätökseen, vaikka välillä saattaisikin tuntua siltä, että tekijöille kerrottiin sarjan päättymisestä vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa. Juonikuviot viedään vähintäänkin kelvollisin tavoin finaaleihinsa ja hahmot saavat ansaitsemansa loput. Kaikenlaista draamaa ja konfliktia on tälläkin kaudella runsaasti, mutta huumoria on mukana jopa harmillisen vähän. Draamapuoli on kuitenkin pääasiassa toimivasti rakennettua ja vain pari juonikuviota ovat hätäisesti rustattuja. Näyttelijät tekevät vielä viimeisen kerran loistotyötä näissä rooleissa ja on pakko myöntää, että Samia ja hänen perhettä jää hieman ikävä. Vaikka neljäs kausi onkin oiva huipennus, Atypicalissa olisi ollut potentiaalia jatkua vielä pidempäänkin. Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan ja nyt oli tämän sarjan vuoro loppua. Mutta ken tietää, nykyään tehdään niin paljon erilaisia lisäosia kaikelle mahdolliselle, että ehkä tämä ei olekaan viimeinen kerta, kun kuulemme Gardnerin perheestä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 9.7.2021
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.twitter.com
Atypical, Yhdysvallat, 2017-2021, Exhibit A, Sony Pictures Television
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti