Supernatural, kausi 14 (2018-2019) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 14

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Alexander Calvert, Mark Pellegrino, Samantha Smith, Danneel Ackles, Ruth Connell, Katherine Evans, Jim Beaver, DJ Qualls, Dean Armstrong, Meganne Young, Kim Rhodes, Briana Buckmaster, Yadira Guevara-Prip, Genevieve Buechner, Felicia Day, Veronica Cartwright, Lisa Berry, Adam Beach, Rob Benedict ja Jeffrey Dean Morgan

Genre: fantasia, jännitys, draama

Jaksomäärä: 20

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 13 tuntia 36 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma televisiosarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä syksyllä 2005. Seuraavat kaudet pitivät suosiota yllä, joten sarjaa päätettiin jatkaa vielä pitkään alkuperäiseksi päätökseksi suunnitellun viidennen kauden jälkeen. Kuvaukset käynnistyivät heinäkuussa 2018 ja Supernaturalin neljännentoista tuotantokauden esitys alkoi jo muutamaa kuukautta myöhemmin, lokakuussa 2018. Kausi sai positiivista palautetta kriitikoilta, mutta sen katsojaluvut jäivät sarjan siihen mennessä alhaisimmiksi. Itse olin jo vuosia pohtinut sarjan katselua ja kun viime syksynä huomasin Supernaturalin täyttävän 20 vuotta, päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. Pidin sarjan ensimmäisistä kausista paljon, mutta sitten sarjan taso lähti laskuun, enkä paljoa pitänyt edellisestä kaudesta. Aloitinkin neljännentoista kauden katselun skeptisenä.

Arkkienkeli Mikaelin avulla Dean onnistui tappamaan Luciferin, mutta samalla Mikael valtasi Deanin kehon. Yrittäessään auttaa Deania, Sam ja Castiel etsivät samalla keinoa palauttaakseen Jackin voimat.

Supernaturalin tutut hahmot tekevät jälleen paluun, joidenkin, kuten Bobbyn (Jim Beaver), ollessa maailmanlopun maailman rinnakkaistodellisuusversioita. Edelliskauden päätteeksi Dean (Jensen Ackles) teki diilin Mikaelin (Christian Keyes) kanssa, jotta he saivat voitettua pahan Luciferin (Mark Pellegrino), mutta Mikael huiputti Winchesterejä ja otti Deanin kehon valtaansa. Samalla Luciferin poika Jack (Alexander Calvert) menetti voimansa. Deanin veli Sam (Jared Padalecki) ja Castiel-enkeli (Misha Collins) yrittävät parhaansa mukaan auttaa molempia. Ackles, Padalecki ja Collins hoitavat tonttinsa tuttuun tapaansa passelisti, joskin esittäen suuren osan jaksoista sellaisella perusvaihteella, mikä ei vaadi keneltäkään heistä juuri mitään enempää. Sarja ja hahmot ovat varmasti tärkeitä jokaiselle kolmikosta, mutta he jaksavat vain pari kertaa kauden aikana väläyttää aitoa paloa hommaa kohtaan. Calvert on kuitenkin mainio sinisilmäisenä Jackina ja Pellegrino pääsee uudella tavalla esille, esittäessään Nickiä, miestä, jonka kehon Lucifer valtasi vuosikymmen aiemmin ja joka joutuu nyt kohtaamaan paholaisen tekojen seuraukset elämässään.

     Myös muun muassa veljesten äiti Mary (Samantha Smith), noita Rowena (Ruth Connell), ihmissudeksi muutettu Garth (DJ Qualls), seriffi Jody (Kim Rhodes) ja hakkerinero Charlie (Felicia Day) ovat menossa mukana. Hahmoista ei saada paljoa kaivettua uutta irti, mutta näyttelijät ovat vähintään mukiinmeneviä osissaan.

Supernaturalin neljännentoista tuotantokauden katselu kävi jo työstä. Tässä kohtaa käy kyllä erittäin selväksi, että sarjaa on julkaistu yli kolmensadan jakson edestä. Päänäyttelijöistä on puhti loppu ja käsikirjoittajat lähinnä kierrättävät aiemmin nähtyjä juttuja. Mikaelin valtaama Dean tuntuu juonikuviona aika samalta kuin Kainin merkkiä kantanut Dean, tällä kertaa Jensen Ackles on vain puettu Peaky Blinders - gangsteriklaani -sarjan (Peaky Blinders - 2013-2022) fanipojaksi. Kun vielä tähän päälle aiemmin kuolleet hahmot tuodaan maailmanlopun maailman rinnakkaistodellisuusversioina takaisin kuvioihin, tuntuu paikoitellen siltä kuin aiemmilla uhrauksillakaan ei olisi ollut väliä.

Aiempia kausia pari jaksoa lyhyempi neljästoista kausi ei onnistunut missään kohtaa nappaamaan mukaansa. Päätarinoista Mikael-kuvio on tylsä ja muutenkin kömpelösti hoidettu. Jackiin liittyvä tarina toimii paremmin, joskin sekin aaltoilee tasonsa puolesta pitkin kautta. Sekaan mahtuu myös yksittäisiä "viikon hirviö" -jaksoja, mutta niissä ei ollut oikeastaan ainuttakaan sellaista, joka olisi säväyttänyt tai jäänyt mieleen. Viihdearvokin on kadoksissa, koska suuri osa kaudesta käytetään murjottamiseen ja mököttämiseen. Omalla kohdallani mielenkiinto heräsi oikeastaan vasta viimeisillä minuuteilla, kun sarja ryhtyy pohjustamaan viidettätoista ja samalla (onneksi) viimeistä tuotantokauttaan. Heikkenevästä tasosta huolimatta on pakko myöntää, että odotan kyllä näkeväni, miten Winchesterin veljesten (turhan pitkäksi venytetty) saaga viedään päätökseensä.

Tuotantokauden ohjaajat eivät saa tuotua enää juuri minkäänlaista potkua sarjaan, minkä lisäksi jännitys jää tällä kaudella hyvin vähäiseksi. Liikuttaviksi tarkoitetut hetketkin tuntuvat aika halvoilta. Käsikirjoittajatiimin työ huutaa jo sitä, että sarja olisi pitänyt osata lopettaa aiemmin. Teknisesti Supernatural sentään pitää tasonsa, niin hyvässä kuin huonossa. Neljästoista kausi on kelvollisesti kuvattu ja mukaan mahtuu hyviä lavasteita, asuja, sekä maskeerauksia. Tietokonetehosteista paistaa kuitenkin pieni budjetti. Äänimaailma on ihan menevästi rakennettu ja Christopher Lennertzin ja Jay Gruskan säveltämät musiikit toimivat kivasti taustalla.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 15.10.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 13 (2017-2018) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 13

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Alexander Calvert, Mark Pellegrino, Samantha Smith, Ruth Connell, Kim Rhodes, Briana Buckmaster, Kathryn Newton, Jeffrey Vincent Parise, Osric Chau, Yadira Guevara-Prip, Christian Keyes, Courtney Ford, Danneel Ackles, Richard Speight Jr., Felicia Day, Loretta Devine ja Jim Beaver

Genre: fantasia, jännitys

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 36 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma fantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Jatkokaudet pitivät suosiota niin hyvin yllä, että sarjaa päätettiin jatkaa pitkään vielä alkuperäiseksi finaaliksi tarkoitetun viidennen kauden jälkeen. Kuvaukset käynnistyivät heinäkuussa 2017 ja lopulta Supernaturalin kolmannentoista kauden esitys alkoi lokakuussa 2017. Kausi sai hyvät katsojaluvut, sekä positiivista palautetta kriitikoilta. Itse olin ollut kiinnostunut Supernaturalista jo joitain vuosia ja kun viime syksynä huomasin sarjan täyttävän 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi katsoa ja arvostella koko sarjan läpi. Pidin paljon alkuperäisistä viidestä kaudesta, mutta niiden jälkeen sarjan taso lähti mielestäni laskuun. Odotukseni jo kolmattatoista kautta kohtaan eivät olleet järin korkeat, sarjan taannuttua tasapaksuksi jo usean kauden ajaksi.

Sam ja Dean yrittävät keksiä mitä tehdä Luciferin pojan Jackin kanssa, samalla kun he etsivät keinoa matkata maailmanlopun maailmaan, pelastaakseen siellä Luciferin kanssa loukussa olevan Mary-äidin.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles palaavat jälleen rooleihinsa Sam ja Dean Winchesteriksi, jotka saivat edelliskaudella äitinsä Maryn (Samantha Smith) takaisin, vain menettääkseen hänet uudelleen, Maryn ja Luciferin (Mark Pellegrino) ajauduttua rinnakkaistodellisuuteen, maailmanlopun maailmaan. Nyt heillä on uusi pulma ratkottavanaan, nimittäin Luciferin poika Jack (Alexander Calvert), joka on kasvanut nuoreksi mieheksi heti synnyttyään ja omaa arvaamattomia voimia. Jack tuo veljeksille uuden dilemman ja riidanaiheen, Samin tuumiessa että nuorukaisessa olisi isästään huolimatta aineksia kunnolliseksi miehenaluksi, kun taas Dean on vakuuttunut, että Jack pitää saada hengiltä mahdollisimman pian. Padalecki ja Ackles jatkavat tuttua perushyvää suorittamistaan, mutta todellista paloa heiltä tuntuu löytyvän vain yhdestä jaksosta... mutta palataan siihen myöhemmin. Smith ja Pellegrinokin ovat oivallisia rooleissaan ja Calvert on nappivalinta paikkaansa maailmassa pohtivaksi Jackiksi.

     Crowleyta näytellyt Mark A. Sheppard ilmoitti kahdennentoista kauden päätteeksi jättävän sarjan ja kyseessä onkin pitkästä aikaa ensimmäinen Supernaturalin kausi, jossa häntä ei nähdä. Crowleyn Rowena-äiti (Ruth Connell) on kuitenkin mukana, tarpeen vaatiessa joko aiheuttamassa ongelmia tai auttamassa Winchesterejä. Myös esimerkiksi sheriffit Jody (Kim Rhodes) ja Donna (Briana Buckmaster), sekä metsästäjäksi ryhtynyt nuori Claire (Kathryn Newton) tekevät paluun ja saavatpa he oman jaksonsa, jonka myötä tekijät yrittivät saada sarjalle naisvetoisen lisäosasarjan "Wayward Sistersin". Fanikunnan reaktio ei kuitenkaan tainnut olla tarpeeksi positiivinen, joten tämäkin yritys laajentaa Supernaturalin maailmaa hylättiin.

Supernaturalin kolmastoista kausi taitaa olla tähän mennessä sarjan epätasaisin. Jack-poika on hyvä lisäys sarjaan, joka on turhankin taantunut samojen naamojen kierrättämiseen, siitäkin huolimatta että hahmot ovat jo kuolleet joskus aiemmin - osa useampaankin kertaan. Marvel-mainen konsepti rinnakkaistodellisuuksista vaihtoehtoisine versioineen tutuista hahmoista tuo myös jotain uutta sarjan tavanomaisen hirviöjahdin ja liian pitkäksi venytetyn Taivaan ja Helvetin välisen sodan keskelle. Esimerkiksi tämänkertainen vihulainen, Helvetin prinssi Asmodeus (Jeffrey Vincent Parise) jätti minut totaalisen kylmäksi. Kausi sisältää aiempaa enemmän pakotettua kiertelyä ja kaartelua, täytejaksoja, sekä Samin ja Deanin turhauttavaa riitelyä. Paljon kiinnostavammaksi mielsin maailmanlopun maailman tapahtumat, kun Mary ja Lucifer joutuvat tekemään yhteistyötä omituisessa ulottuvuudessa.

Kaiken tämän motkotuksen keskeltä minun on kuitenkin nostettava esiin yksi parhaista jaksoista, joita Supernatural on muutamaan tuotantokauteen tarjonnut. Keskellä kautta on nimittäin täysin irrallinen jakso, jossa Sam ja Dean päätyvät television kautta osaksi Scooby-Doo -mysteeriä. Kyllä, luitte oikein. Ja kyllä, jakso on vieläpä lähes kokonaan animoitu. Osa faneista saattaa pyöritellä jaksolle silmiään, mutta itselleni se oli mahtava piristysruiske. Sen lisäksi, että on hauska nähdä näiden hyvin erilaisten hirviönmetsästäjien lyöttäytyvän yhteen, oli kyse sitten Deanin ja Scooby-Doon syömiskilpailusta tai Samin ja Velman väittelystä mörköjen todellisuudesta, jakso on myös pitkästä aikaa aidosti onnistunut kunnon kummitustalojakso. Jakso taitaa olla myös kauden ainoa, jossa veljeksillä käy aitoja hymyjä huulilla ja etenkin Ackles on vaikuttanut olleen onnesta soikeana jaksoa työstäessään.

Tuotantokauden ohjaajien ja käsikirjoittajien työ on vaihtelevaa ja siinä, missä osa saa hetkittäin mukaan potkua ja jännitettä, monien aikaansaannokset tuntuvat todella keskinkertaiselta. Teknisesti Supernatural pitää halvahkon tasonsa. Kameratyöskentely on kelvollista, lavasteet, asut ja maskeeraukset näyttävät pääasiassa hyviltä, mutta tietokonetehosteista paistaa läpi pienehköt budjetit. Visuaalisestikin parasta on Scooby-Doo -erityisjakso. Äänityöskentely ajaa asiansa ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin säveltämät musiikit toimivat taustalla kuten ennenkin.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.8.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films