Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sendhil Ramamurthy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sendhil Ramamurthy. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. marraskuuta 2026

Heroes, kausi 2: Generations (2007) - sarja-arvostelu

HEROES - KAUSI 2: GENERATIONS



Luoja: Tim Kring
Näyttelijät: Hayden Panettiere, Milo Ventimiglia, Jack Coleman, Masi Oka, Greg Grunberg, Adrian Pasdar, Noah Gray-Cabey, Ali Larter, Sendhil Ramamurthy, Zachary Quinto, David Anders, Kristen Bell, Dania Ramirez, Dana Davis, James Kyson Lee, Jimmy Jean-Louis, Adair Tishler, Stephen Tobolowsky, Shalim Ortiz, Nicholas D'Agosto, Katie Carr, Eriko, Ashley Crow, Randall Bentley, Cristine Rose ja Dianna Agron
Genre: draama, jännitys, fantasia
Jaksomäärä: 11
Jakson kesto: 41 minuuttia - 52 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 57 minuuttia
Ikäraja: 16

Tim Kringin luoma sarja Heroes nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2006, joten jatkoa oli luvassa. Alun perin jatkokauden oli tarkoitus olla 24 jaksoa pitkä ja koostua kolmesta osasta. Kuitenkin kun Hollywoodin käsikirjoittajien lakko käynnistyi syksyllä 2007, suunnitelmat muuttuivat rajusti. Keskimmäinen osio muovattiin mahdolliseksi lisäosasarjaksi "Heroes: Origins", joka lopulta kuitenkin peruttiin kokonaan ja kolmas osio päätettiin jättää osaksi kolmatta tuotantokautta. Niinpä vain yhdestätoista jaksosta koostuva Heroesin toinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2007. Katsojaluvut laskivat ja kriitikotkin antoivat heikompaa palautetta. Itse en ollut aiemmin katsonut Heroesia, vaikka olin tiennyt sarjasta jo sen ilmestymisestä lähtien. Kun huomasin sarjan täyttävän nyt 20 vuotta, päätin vihdoin ja viimein juhlan kunniaksi katsoa sen läpi. Pidin valtavasti ensimmäisestä tuotantokaudesta, joten aloitin kakkoskauden katselun innokkain mielin.

Pelastettuaan New Yorkin räjähdykseltä ja päihitettyään Sylarin, sankarit palaavat omiin elämiinsä, mutta uudet uhkat nostelevat päitään ja joku tappaa Yhtiön alkuperäisiä jäseniä.




Aika lailla kaikki Heroesin avauskaudelta tutut hahmot tekevät paluun. Veljensä Peterin (Milo Ventimiglia) räjähdettyä, lentävä Nathan Petrelli (Adrian Pasdar) on jättänyt politiikan ja hän on alkoholisoitunut. Bennetin perhe on muuttanut toisaalle, yrittäen viettää hiljaiseloa, mutta kaikesta parantuva Claire (Hayden Panettiere) ei pidä salailusta ja piileskelystä. Hän ei tiedä, että hänen isänsä Noah (Jack Coleman) tekee yhteistyötä orvoksi jääneestä Molly-tytöstä (Adair Tishler) huolta pitävien Mohinder Sureshin (Sendhil Ramamurthy) ja ajatuksia lukevan Matt Parkmanin (Greg Grunberg) kanssa, kaataakseen Yhtiön lopullisesti. Perheeseensä keskittyvä Niki Sanders (Ali Larter) joutuu kauhukseen huomaamaan, että Jessica ei jäänyt ainoaksi hänen sisällään kyteneeksi lisäpersoonaksi. Hiro Nakamura (Masi Oka) taas teki aikamoisen aikahypyn ja hän hoksaa olevansa 1670-luvun Japanissa, jättäen kaverinsa Andon (James Kyson Lee) nykyhetkeen ihmettelemään. Vanhat tutut hahmot ovat pääasiassa yhä mainioita ja heitä syvennetään sujuvasti, mutta heidän juonikuvionsa ovat tällä kertaa paljon hajanaisempia. Näyttelijäkaarti kuitenkin jatkaa oivaa työtään.
     Uusina hahmoina kakkoskaudella esitellään Yhtiölle työskentelevä Bob (Stephen Tobolowsky), hänen sähkövoimainen tyttärensä Elle (Kristen Bell), Hiron idoli Takezo Kensei (David Anders), Nikin Micah-pojan (Noah Gray-Cabey) väkivahva serkku Monica (Dana Davis), Clairen uusi ihastus West (Nicholas D'Agosto), sekä Herreran sisarukset Maya (Dania Ramirez) ja Alejandro (Shalim Ortiz), jotka pakenevat Mayan kontrolloimattoman tappavan voiman takia. Uudet hahmot ovat pääasiassa kiinnostavia lisäyksiä, etenkin Herrerat Mayan hurjan kyvyn vuoksi.




Heroesin avauskausi oli suorastaan erinomainen ja kiehtovan omalaatuinen tarina supervoimaisista ihmisistä pelastamassa maailmaa. Valitettavasti toinen tuotantokausi ei jatka läheskään yhtä vahvalla linjalla. Vaikkei kausi ole huono, käsikirjoittajien lakon vaikutukset käyvät kyllä selväksi. Paikoitellen myös tuntuu siltä, että jatkokautta lähdettiin tekemään liian nopeasti, rakentamatta sitä samanlaisella huolella kuin edeltäjäänsä. Kummatkin kaudet sisältävät monia hahmoja ja kertovat useita limittäin kulkevia juonikuvioita, mutta siinä missä avauskausi rakensi näistä eri palasista hissuksiin vakuuttavaa kokonaisuutta, kakkoskausi jää enemmän muutamaksi irralliselta tuntuvaksi kuvioksi. Ykköskaudella oli selvä päämäärä Sylarin pysäyttämiseksi, mutta kakkoskaudella on hieman liikaa meneillään. Tämä ei toki olisi sinänsä ongelma, jos Heroesin kakkoskausi saisi hengittää samalla tavalla kuin ykköskausi. On varmaan sanomattakin selvää, että kun materiaalia on enemmän kuin ykköskaudella, mutta jaksoja on puolet vähemmän, lopputulos on väkisinkin kiirehditympi. 

Haluan silti painottaa uudelleen, että Heroesin toinen tuotantokausi ei ole huono. Se on selvä tasonpudotus, mutta silti mainio. Heikkouksistaan huolimatta pidin kauden eri juonikuvioista - osasta toki enemmän ja osasta vähemmän. Bennetin perheen kuviot ovat erittäin kiinnostavaa seurattavaa jälleen, sillä perhedynamiikka on yhä niin mainio. On kiinnostavaa nähdä Noahin, Mattin ja Mohinderin salaista yhteistyötä ja on erityisen mielenkiintoista matkata Hiron kanssa ajassa taaksepäin vuoden 1671 Japaniin. Mukana on paljon jännittäviä tilanteita, tehokkaita uusia koukkuja tähän tarinaan ja jaksoja tuijottaa helposti useamman putkeen. Se, mitä kausi on kuitenkin kaipaa, on yksinkertaisesti tilaa hengittää. Jos jaksoja olisi tälläkin kertaa ollut päälle 20, uskoisin Heroesin kakkoskauden olevan lähempänä hienon avauskauden tasoa. Kakkoskauden tuottama pienoinen pettymys ei kuitenkaan missään nimessä tappanut mielenkiintoani sarjaa kohtaan ja odotankin, mitä kolmas kausi tuo tullessaan.




Tuotantokauden ohjaajat rakentavat tunnelmaa taitavasti, samalla kun Tim Kringin johtama käsikirjoitustiimi yrittää jongleerata lukuisten hahmojen ja heidän juonikuvioidensa kanssa. Teknisesti Heroes pitää menevän tasonsa. Kakkoskausi on hyvin kuvattu, lavasteet ovat mainiot, puvustus oivallista ja maskeerauksetkin hyvät. Tietokonetehosteista kuitenkin paistaa pienehkö televisiobudjetti ja värimäärittelyllä kuva on ajoittain hieman ylivalottunut. Äänimaailma on osaavasti työstetty ja Wendy Melvoinin ja Lisa Colemanin säveltämät musiikit tunnelmoivat tuttuun, jopa vähän satumaiseen tapaansa taustalla.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 17.12.2025
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org
Heroes, Yhdysvallat, 2006-2010, Tailwind Productions, NBC Universal Television


perjantai 25. syyskuuta 2026

Heroes, kausi 1: Genesis (2006-2007) - sarja-arvostelu

HEROES - KAUSI 1: GENESIS



Luoja: Tim Kring
Näyttelijät: Sendhil Ramamurthy, Milo Ventimiglia, Hayden Panettiere, Masi Oka, Ali Larter, Adrian Pasdar, Jack Coleman, Greg Grunberg, Santiago Cabrera, Tawny Cypress, James Kyson Lee, Noah Gray-Cabey, Zachary Quinto, Leonard Roberts, Ashley Crow, Thomas Dekker, Lisa Lackey, Jimmy Jean-Louis, Christine Rose, Christopher Eccleston, Randall Bentley, Eric Roberts ja Malcolm McDowell
Genre: draama, jännitys, fantasia
Jaksomäärä: 23
Jakson kesto: 42 minuuttia - 53 minuuttia - Yhteiskesto: noin 16 tuntia 40 minuuttia
Ikäraja: 16

Heroes on Tim Kringin luoma supersankarisarja. Kring sai idean erilaisesta supersankaritarinasta ja kertoi siitä NBC-kanavalle, missä innostuttiin valtavasti. Kuvaukset käynnistyivät loppukeväästä 2006 ja lopulta Heroesin ensimmäinen tuotantokausi, lisänimeltään Genesis alkoi pyöriä televisioissa 25. syyskuuta 2006 - tasan 20 vuotta sitten! Sarja nousi nopeasti suureen suosioon, keräsi kehuja kriitikoilta ja sai parhaan draamasarjan ja miessivuosan Golden Globe -ehdokkuudet, sekä parhaan draamasarjan, ohjauksen, miessivuosan, lavastuksen, leikkauksen, äänityksen, stunt-työskentelyn ja erikoistehosteiden Emmy-ehdokkuudet. Itse olen tiennyt Heroesista siitä asti, kun sen esitys alkoi Suomen televisioissa ja lapsena halusin todella paljon nähdä sarjan, mutta jostain syystä en ole koskaan aiemmin katsonut kohtaustakaan sarjasta. Kuitenkin nyt kun huomasin sarjan viettävän 20-vuotisjuhlaansa, päätin sen kunniaksi vihdoin ja viimein katsoa Heroesin läpi ja samalla arvostella sarjan.

Ihmiset ympäri maailman hoksaavat omaavansa erikoisia voimia lentämisestä näkymättömyyteen ja ajatusten lukemisesta ajan hallitsemiseen. Pian he joutuvat myös huomaamaan, että eri tahot jahtaavat heitä näiden kykyjen takia.




Heroes kertoo toisilleen pääasiassa tuntemattomista ihmisistä, jotka huomaavat omaavansa erilaisia voimia, mitkä muuttavat heidän elämänsä pysyvästi. Hahmoja ovat muun muassa newyorkilainen senaattori Nathan Petrelli (Adrian Pasdar), joka osaa lentää, hänen veljensä Peter (Milo Ventimiglia), joka pystyy käyttämään lähellään olevien yli-ihmisten voimia, huumeaddikti Isaac Mendez (Santiago Cabrera), joka pystyy näkemään tulevaisuuteen, high schoolia käyvä huutosakkilainen Claire Bennet (viime kuussa menehtynyt Hayden Panettiere), jonka saamat ruhjeet ja vammat paranevat samantien itsestään, poliisi Matt Parkman (Greg Grunberg), joka pystyy lukemaan muiden ajatuksia, yksinhuoltajaäiti Niki Sanders (Ali Larter), jonka sisällä piilee hänen paha versionsa Jessica, sekä oma suosikkini, japanilaismies Hiro Nakamura (Emmy- ja Golden Globe -ehdokkuudet saanut Masi Oka), joka pystyy kontrolloimaan aikaa ja avaruutta ja kokeekin kohtalonsa olevan supersankaruus.
     Muita hahmoja sarjassa ovat tutkija Mohinder (Sendhil Ramamurthy), jonka isä (Erick Avari) etsi näitä supervoimaisia yksilöitä ja joka jatkaa isänsä jalanjäljissä, kun tämä murhataan, Clairen vanhemmat Noah (Jack Coleman) ja Sandra (Ashley Crow), Isaacin tyttöystävä Simone (Tawny Cypress), Mattin vaimo Janice (Lisa Lackey), Nikin poika Micah (Noah Gray-Cabey), Hiron paras kaveri Ando (James Kyson Lee), supervoimaisia jahtaava Sylar (Zachary Quinto), sekä mysteerinen herra Linderman (Malcolm McDowell), jolla vaikuttaisi olevan näppinsä pelissä vähän kaikessa. Hahmogalleria on läpikotaisin mainio ja jokaista syvennetään onnistuneesti läpi kauden. Näyttelijäkaarti tekee hyvää työtä ja Okan vilpitön into sarjaa kohtaan tarttuu katsojaan joka kerta, kun totaalisen sympaattinen mies on ruudulla.




Heroes liittyy Lostin (2004-2010), Paon (Prison Break - 2005-2017) ja Supernaturalin (2005-2020) joukkoon 2000-luvun alkupään sarjoista, joista en voi olla soimaamatta itseäni siitä, etten ollut älynnyt katsoa niitä aiemmin. Kaikkien näiden avauskaudet ovat erinomaisia ja toivon toki, ettei Heroesille käy sama kuin niille, eli että myöhemmillä kausilla taso tippuisi kuin lehmän häntä. Minä olen tässä viimeisten parin vuosikymmenen aikana ehtinyt nähdä jos jonkinlaista supersankaritarinaa, mutta silti Heroes pääsi yllättämään edelleen raikkaalta tuntuvalla lähestymistavallaan. Sarja saattaa olla täynnä supervoimaisia yli-ihmisiä, mutta nämä tyypit eivät ole järin kiinnostuneita auttamaan viattomia voimillaan, vaan he yrittävät lähinnä itse pärjätä kummallisen tilanteensa kanssa.

Sarjasta kyllä huomaa, että sen luoja Tim Kring kyseli neuvoa Lostia työstäneeltä ystävältään Damon Lindelofilta, sillä vaikka konseptit ovatkin täysin erilaiset, Lostin vaikutus näkyy Heroesissa. Kyseisen sarjan tapaan myös tässä on yllä vahva mysteerihenki, joka nappaa välittömästi koukkuunsa. Mistä ihmeestä nämä hahmot yhtäkkiä saivat voimansa? Kuka kumma on herra Linderman? Miksi Sylar jahtaa näitä superihmisiä? Ja miksi Clairen isä on niin hemmetin epäilyttävä? Enpä olekaan hetkeen katsonut näin vangitsevaa sarjaa, jonka vajaan kolmen vartin mittaiset jaksot tuntuvat kulkevan kuin siivillä ja jonka joka jakson päätteeksi on pakko päästä näkemään, mitä näille hahmoille seuraavaksi tapahtuu.




Avauskauden 23 jaksoa ovat poikkeuksellisen hyvin hyödynnetyt, eikä sekaan oikeastaan mahdu turhempaa tyhjäkäyntiä lainkaan. On erittäin mielenkiintoista seurata näitä kaikkia hahmoja ja kuinka he suhtautuvat tilanteeseensa eri tavoin. Pikkuhiljaa käy selväksi, että heitä kaikkia yhdistää muukin kuin yliluonnolliset kyvyt ja vähitellen nämä lukuisat risteilevät juonikuviot alkavat sulautua selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Jaksojen varrelta ei tosiaankaan koukkuja ja käänteitä puutu ja jännitekin pidetään vähän väliä korkealla. Se, mistä intoilin paljon, oli kauden tietty haikeus ja filosofisuus, joka loi mukaan omanlaistaan mystiikkaa. Kausi vie tietyllä tavalla tarinansa päätökseen, mutta jättää samalla oven auki uusille seikkailuille, enkä malta odottaa näkeväni, kuinka Heroes tästä jatkuu. Aivan fantastinen startti!

Tuotantokauden ohjaajat rakentavat ilmapiiriä vakuuttavasti ja pitävät pakkaa taitavasti kasassa. Useat juonikuviot toteutettiin niin, että jokainen käsikirjoittaja sai työstettäväkseen jonkun hahmon tarinan, jotka sitten joku heistä sai tehtäväkseen yhdistää koherentiksi jaksoksi. Toteutustapa toimii ja juonikuviot kulkevat sulavasti lomittain, vain parin jakson keskittyessä yhteen ainoaan kertomukseen. Heroes on myös hyvin kuvattu ja leikattu, sekä sen voimakkaassa värimäärittelyssä on oma viehätyksensä. Lavasteet ovat oivalliset, puvustus mainiota ja maskeerauksetkin näyttävät hyviltä. Tietokonetehosteista kuitenkin paistaa läpi pienehkö televisiobudjetti ja parit siisteiksi tarkoitetut jutut näyttävät näin 20 vuotta myöhemmin aika kököiltä. Äänityöskentely on pääasiassa oivallista ja Wendy Melvoinin ja Lisa Colemanin säveltämät musiikit tuovat vahvan lisänsä tunnelmaan.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 14.10.2025 - Muokattu 16.8.2026
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org
Heroes, Yhdysvallat, 2006-2010, Tailwind Productions, NBC Universal Television