Elokuvan taikaa: TV-sarja: The Handmaid's Tale - Orjattaresi, kausi 4 (The Handmaid's Tale

TV-sarja: The Handmaid's Tale - Orjattaresi, kausi 4 (The Handmaid's Tale - 2021)

THE HANDMAID'S TALE - ORJATTARESI - KAUSI 4

THE HANDMAID'S TALE

Luoja: Bruce Miller

Pääosissa: Elisabeth Moss, Madeline Brewer, Joseph Fiennes, Yvonne Strahovski, Ann Dowd, Samira Wiley, O. T. Fagbenle, Max Minghella, Alexis Bledel, Amanda Brugel, Bradley Whitford, Sam Jaeger ja Mckenna Grace

Genre: draama, jännitys

Jaksomäärä: 10

Jakson kesto: 41 minuuttia - 1 tunti - Yhteiskesto: noin 8 tuntia 18 minuuttia

Ikäraja: 16

"By His hand."

Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjaan (The Handmaid's Tale - 1985) perustuva televisiosarja The Handmaid's Tale - Orjattaresi nousi suureen suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin keväällä 2017. Toinen ja kolmas kausi vain jatkoivat suosiota, vaikka kolmas kausi ei enää ollut yhtä kehuttu. Neljännen kauden kuvaukset lähtivät liikkeelle maaliskuussa 2020, mutta ne jouduttiin keskeyttämään jo parin viikon jälkeen, alkaneen koronaviruspandemian takia. Kuvaukset saatiin käynnistettyä taas syyskuussa ja vihdoin parin vuoden odotuksen jälkeen The Handmaid's Tale - Orjattaresi -sarjan neljäs tuotantokausi on nyt julkaistu kokonaan. Itse aloitin sarjan katselun vasta viime vuonna, valmistautumisena juurikin tähän neljänteen kauteen. Ensimmäinen kausi oli mielestäni upea ja toinen kausi jatkoi hyvin lähes samalla tasolla, mutta kolmas kausi alkoi junnailemaan paikoillaan ja tuntui jo siksi tasonpudotukselta. Aloitinkin varautunein mielin neljännen kauden katselun, toivoen sarjan palaavan takaisin lähelle alkuperäistä laadukkuuttaan.

Ammuttu June on karkumatkalla muiden orjattarien kanssa, yrittäen keksiä turvallista reittiä pois Gileadista. Samalla June yrittää keksiä keinoa saadakseen tyttärensä Hannahin takaisin.

Elisabeth Moss nähdään neljättä kertaa June Osbornin roolissa, mutta tällä kertaa Moss ei tyydy vain näyttelijän hommiin, vaan hän on myös ohjannut kolme jaksoa tuotantokaudelta! Moss hoitaa hommansa tutulla varmuudella ja lujalla asenteella kameran molemmin puolin. Kausien varrella Junen teot ovat levinneet ihmisten tietoisuuteen niin Gileadissa kuin muualla maailmassa ja Junesta on alkanut muodostua esikuva orjattarille, monien uskoessa hänen johtavan punakaapuiset orjattaret vapauteen ja kapinaan. Onkin kiinnostavaa seurata, kun June ryhtyy tarttumaan tähän asemaansa johtohenkilönä.

Monet muutkin näyttelijät ja heidän hahmonsa tekevät paluun. Silmälappuinen orjatar Janine (Madeline Brewer) seuraa uskollisesti Junea. Komentaja Fred Waterford (Joseph Fiennes) ja hänen vaimonsa Serena (Yvonne Strahovski) ovat vankeina Kanadassa, missä Junen mies Luke (O. T. Fagbenle) ja Moira (Samira Wiley) miettivät yhä, kuinka saisivat Junen turvaan. Gileadissa Lydia-täti (aina yhtä fantastinen Ann Dowd) yrittää korjata asemaansa, mitä tekee myös komentaja Lawrence (Bradley Whitford), samalla kun Nick Blainesta (Max Minghella) ei oikein osaa sanoa, kenen puolelle hänen todellinen uskollisuutensa kuuluu. Läpikotaisin näyttelijät jatkavat vahvalla linjallaan ja on kiinnostavaa seurata, kun monien juonikuvioita aletaan tosissaan kuljettamaan eteenpäin.

Siinä on muutenkin yksi merkittävimmistä syistä, miksi The Handmaid's Tale - Orjattaresi -sarjan neljäs tuotantokausi toimii todella hyvin: se ryhtyy oikeasti viemään tarinaa eteenpäin. Vielä toisella kaudella annoin anteeksi sen, että tekijät lähinnä toistivat ensimmäisellä kaudella nähtyä, sillä siitä löytyi sentään omat selvät koukkunsa, joilla sekoitettiin pakkaa. Kolmas kausi tuntui aivan liikaa vanhan kierrättämiseltä ja siltä, etteivät tekijät uskalla viedä tarinaa pidemmälle, sillä lähdemateriaalina toimiva Atwoodin kirja huipentui samaan kohtaan kuin sarjan ensimmäinen tuotantokausi. Onneksi neljännellä kaudella tekijät uskaltavat vihdoin siirtyä oikein reippaasti eteenpäin tarinassa ja lähtevät kuljettamaan sarjaa uudenlaisiin, kiinnostaviin suuntiin. Ihan ei vieläkään päästä sarjan kahden ensimmäisen kauden tasolle, mutta on tämäkin jo selvä parannus.

Tarinan eteenpäin viemisen lisäksi tekijöillä on muitakin ässiä hihassaan, jotta tuotantokausi vie tasoa takaisin kohti entistä. Toisella ja kolmannella kaudella jaksoja oli jopa kolmetoista per kausi, mutta tästä löytyy vain kymmenen. Tiivistämisellä kausi ei pääse liikaa jaarittelemaan ja jarruttelemaan, vaan se voi pitää reippaampaa tahtia yllä ja samalla myös jännitteen kasassa. Kaudelta löytyy paljon tiivistunnelmaisia hetkiä ja parhaimmillaan jaksot ovat todella koukuttavia. Ensimmäisten jaksojen aikana erityisesti Junen ja muiden orjattarien karkumatka pitää tiukasti katsojaa mukanaan. Takaiskuja on tietysti luvassa ja niillä nostetaan tunnelmaa entisestään. Loppupää kaudesta ei ole samalla lailla jännittävä, mutta sen onnistuneesti rakennettu poliittinen lataus, ajankohtaisuus ja vähitellen tulevaa kapinaa aloittava kipinä pitävät menon silti hyvänä loppuun saakka ja saavat odottamaan jo ilmoitettua viidettä kautta.

Elisabeth Mossin tavoin muutkin ohjaajat hoitavat hommansa taidokkaasti ja on hienoa, että käsikirjoitustiimi lähtee paria edellistä kautta rohkeammin viemään sarjaa uuteen suuntaan. Toivottavasti kirjoittajat jatkavat tällä linjalla, eikä seuraavasta kaudesta tule taas samanlaista haahuilua kuin edellisestä. Tekninen toteutus ja visuaalinen ilme pysyvät hyvin samanlaisina. Mukana on jälleen paljon seilailevaa käsivarakuvaa, sekä tiukkoja lähiotoksia hahmojen kasvoista taustan ollessa sumea (sentään kausi ei ole pullollaan Junea tuijottamassa suuttuneena kohti kameraa). Kikkailu toimii edelleen varsin mainiosti. Lavasteet, asut ja maskeeraukset ovat jälleen oivallisesti toteutettuja ja äänimaisemakin hyvin rakennettu. Adam Taylorin säveltämiä musiikkeja käytetään paikoitellen todella voimakkaasti hyödyksi.

Yhteenveto: The Handmaid's Tale - Orjattaresi -sarjan neljäs tuotantokausi ryhtyy vihdoin viemään jo paikoilleen junnaamaan jäänyttä tarinaa eteenpäin, herättäen toivoa sarjan paluusta takaisin vahvalle aloitustasolleen. Kausi on jo selvä harppaus parempaan suuntaan, saaden koukutettua katsojan uudestaan seuraamaan tätä painajaismaisesti maalailevaa tulevaisuudenkuvaa. Erityisesti kauden alkupään jaksot ovat todella tiivistunnelmaisia ja jännitettä rakennetaan muutenkin hyvin. Loppupää toimii taas eri syistä ja finaali jättää odottamaan sarjan tulevia tapahtumia. Elisabeth Moss on jälleen kerran erinomainen Junen roolissa, joka todella ryhtyy tarttumaan paikkaansa kapinasta unelmoivien orjattarien johtohahmona ja esikuvana. Muutkin näyttelijät jatkavat hyvää työtään. Parasta on, että käsikirjoittajat uskaltavat vihdoin ryhtyä kuljettamaan kertomusta uuteen suuntaan ja toivon sarjan tason jatkavan uutta nousuaan.