Arvostelu: Paranormal Activity: The Marked Ones / Paranormal Activity: Merkityt (2014)

PARANORMAL ACTIVITY: THE MARKED ONES (2014)

PARANORMAL ACTIVITY: MERKITYT

Ohjaus: Christopher Landon
Pääosissa: Andrew Jacobs, Jorge Diaz, Gabrielle Walsh, Renee Victor, Carlos Pratts, Molly Ephraim, Katie Featherston ja Micah Sloat
Genre: kauhu, jännitys
Kesto: 1 tunti 24 minuuttia / Unrated: 1 tunti 41 minuuttia
Ikäraja: 16

Paranormal Activity (2007-2015) on yksi suosituimmista kauhuelokuvasarjoista 2000-luvulta. Katsoin sarjan neljä ensimmäistä osaa noin vuosi sitten ja pidin niitä ihan toimivina kauhupätkinä. Ensimmäinen muuttui kaameaksi vasta, kun kuljin yöllä pimeässä asunnossa, mutta toinen osa ei tuntunut lainkaan karmivalta päivällä katsottuna. Kolmas ja neljäs osa olivat jälleen jännittäviä. Aloimme tyttöystäväni kanssa katsomaan sarjaa alusta alkaen ennen uutta vuotta. Kolme ensimmäistä katsoimme Netflixista ja neljännen vuokrasimme. Hän oli nähnyt joskus aiemmin sarjan viidennen osan, Paranormal Activity: The Marked Onesin (eli suomalaisittain Paranormal Activity: Merkityt), mutta minä taas en ollut nähnyt sitä, enkä sen jälkeen ilmestynyttä sarjan päätösosaa, Paranormal Activity: The Ghost Dimensionia (2015). Kävimmekin yhdessä Makuunista vuokraamassa kummatkin elokuvat ja katsoimme The Marked Onesin heti samana iltana. Hieman minua epäilytti, että olisiko kyseessä vain turha lisäosa, vai toisiko se tarinaan jotain oikeata lisäystä. Olin kuullut, ettei elokuva vie pääjuonta eteenpäin, joten toivoin vain, että tunnelma olisi samanlainen kuin aiemmissa osissa.

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä osia Paranormal Activity (2007), Paranormal Activity 2 (2010), Paranormal Activity 3 (2011) ja Paranormal Activity 4 (2012)!

Kun Jessen alakerran naapuri menehtyy, Jesse ja hänen ystävänsä Hector menevät tutkimaan naapurin tyhjää asuntoa, josta kuuluu outoja ääniä. Käynnin seurauksena Jesse kokee oudon muutoksen ja hän pystyy yhtäkkiä yli-inhimmillisiin asioihin. Tämä ei kuitenkaan johdu supervoimista, vaan piilevästä demonista, joka häneen asunnosta tarttui.

Päähenkilö Jesseä näyttelee Andrew Jacobs, joka ei ole kovin ihmeellinen roolissaan. Jesse on aluksi innoissaan kyvyistään, mutta kun hänelle alkaa selviämään, mistä on kyse, innostus muuttuu peloksi. Hänen ystäväänsä Hectoria esittää Jorge Diaz, joka hämmästelee Jessen kykyjä, mutta kun totuus paljastuu, hänen täytyy yrittää pelastaa Jesse. Diazkaan ei ole kovin erikoinen ja läpi elokuvan on ongelmana, että Jesseä ja Hectoria on vaikea erottaa toisistaan.
     Kaksikolla on myös ystävä nimeltä Marisol, jona nähdään Gabrielle Walsh. Hahmo ei paljoa tee elokuvassa, kuten ei myöskään Jessen isoäiti Irma, jota esittää Renee Victor. Irma tuntuu hieman tietävän demonien karkoittamisesta. Mukana on myös kummallinen Oscar (Carlos Pratt), jota epäillään naapurin murhasta. Heidän lisäkseen elokuvassa esiintyy muutamia tuttuja hahmoja, kuten Paranormal Activity 2:n teinityttö Ali Rey (Molly Ephraim). Ja kuten voi päätellä, hahmot eivät erityisemmin jää mieleen, eivätkä heidän näyttelijänsä oikeastaan vakuuta.

Paranormal Activity: The Marked Ones ei tosiaan jatka sarjan päätarinaa, vaan tuo erilaista lisäystä mukaan. Ensimmäisen tunnin ajan sitä voisi miettiä lähinnä lisäosana, mutta loppupuoli yhdistää elokuvan toimivasti aiempiin osiin. Elokuvassa on pieniä viittauksia edellisiin elokuviin, kuten Paranormal Activity 3:n videonauhat, sekä samaisessa elokuvassa nähdyt lapsiversiot Katiesta (Chloe Csengery) ja Kristista (Jessica Tyler Brown). The Marked Onesilla yritetään jälleen hieman avata sitä, miten demonit alkavat riivaamaan perheitä ja elokuvassa nähdään mm. noitarituaaleja. Tämäkin elokuva on toteutettu "found footage" -tyylillä, jossa hahmot itse kuvaavat kaiken. Aluksi se selitetään sillä, että Jesse on ostanut kameran, mutta koskaan ei oikein kerrota, miksi hänen täytyy kuvata kaikki. Viimeistään elokuvan lopussa ei kameran kantamiselle ole mitään syytä. Paitsi siis koska kyseessä on Paranormal Activity -leffa. Harmi vain, että loppua lukuunottamatta The Marked Ones ei tunnu lainkaan Paranormal Activitylta.

Elokuvassa ei erityisemmin tapahdu paranormaaleja asioita. Tutut yönaloitukset ovat poissa ja niin ovat myös itsekseen liikkuvat esineet ja asiat. Äkkisäikäytyksiä on muutamia ja loppu on karmiva, etenkin kun tajuaa, mistä paikasta on kyse, mutta muuten elokuva ei ole jännittävä. Yhdessä kohtaa mietin oikeasti, että onko tämä nyt varmasti osa elokuvasarjaa? Alkupuoli on heikko. Hahmot ja heidän näyttelijänsä eivät toimi, jolloin tarina ei erityisemmin kiinnosta. Lähinnä koko juttu tuntuu oudolta versiolta Chronicle -elokuvasta (2012), sillä siinä kolme nuorta saavat supervoimat ja käyttävät niitä kaikkeen muuhun kuin sankarijuttuihin, ja sekin on tehty "found footage" -tyylillä. Onneksi loppupuolella tunnelma alkaa vihdoin löytyä ja elokuva muuttuu paremmaksi. Loppupuoli on hieman piinaava ja viimeiset minuutit pistävät katsojan miettimään että: "Mitäääh?" The Marked Ones on osittain toimiva lisäys, mutta pääasiassa se tuntuu täysin turhalta. Se on selvästi sarjan heikoin osa tähän mennessä. Yksi hauskimmista keksinnöistä elokuvaa varten on jonkinlainen lasten musiikkilaite, joka toimii jostain syystä Ouija-laudan tavoin (laudalla voi kommunikoida demonien ja kuolleiden henkien kanssa).

Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Christopher Landon, eikä oikein voi tietää, onko ollut hänen vai yhtiön päätös tehdä lisäosa, eikä kunnon jatko-osaa tarinalle. Lopun olisi voinut pitää samanlaisena, mutta alkupuolen olisi voinut kirjoittaa toisin, jolloin kyseessä voisi olla kunnolla "Paranormal Activity 5". Kuvaus on aika perinteistä "found footage" -tyylille, eli kun hahmot kuvaavat itse, niin kamera myös heiluu. Leikkaus on ihan sujuvaa. Visuaaliset tehosteet ovat ihan toimivat, kuten myös äänitehosteet. Jostain syystä elokuvassa kuullaan juhlintakohtauksessa kuuluisa Wilhelm-huuto ilman mitään selitystä. Kukaan ei putoa mistään tai kuole tai mitään. Huuto vain kuuluu. Katsoin kohdan kaksi kertaa ja kyllä se siellä vain on. Elokuvaa varten sävellettyä musiikkia ei esiinny tässäkään Paranormal Activityssa.

Elokuvasta on olemassa kaksi eri versiota: alkuperäinen teatteriversio ja noin viisitoista minuuttia pidempi Unrated-versio, joka sisältää pidennettyjä sekä kokonaan uusia kohtauksia. Itse näin lyhyen teatteriversion.

Yhteenveto: Paranormal Activity: The Marked Ones alkaa heikosti, mutta paranee onneksi viimeisen puolen tunnin aikana. Se ei kuitenkaan saa arvosanaa nousemaan heikosta ihan kivaksi. Elokuvan suurin ongelma on, ettei se oikeastaan tunnu Paranormal Activity -elokuvalta. Onneksi mukana on yhdistäviä tekijöitä aiempiin osiin, vaikka tarina ei olekaan jatkoa aiemmille elokuville. Loppu saa katsojat hämmentymään. Näyttelijät eivät ole kummoisia, eivätkä hahmot muistettavia. Jessen ja Hectorin sekoittaa välillä toisiinsa. On siis hyvä, että mukana on pikaisesti myös tuttuja naamoja. Kauhua ei erityisemmin ole mukana, jos ihan loppua ei lasketa, mikä on sääli. Jos aiemmat Paranormal Activityt ovat toimineet sinulle, niin kannattaa The Marked Oneskin vilkaista. Tuohan se hieman lisää tarinaan, mutta on se aika tarpeeton pätkä, joka ei vie tarinaa eteenpäin. En tiedä, kumpi minua hämmensi enemmän: elokuvan viimeiset minuutit, vai tarpeeton Wilhelm-huudon käyttö juhlakohtauksessa.

Kirjoittanut: Joonatan, 5.1.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.scifinow.co.uk
Paranormal Activity: The Marked Ones, 2014, Paramount Pictures, Blumhouse Productions, Solana Films, Room 101