WARM BODIES
Ohjaus: Jonathan Levine
Pääosissa: Nicholas Hoult, Teresa Palmer, Rob Corddry, John Malkovich, Lio Tipton ja Dave Franco
Genre: romantiikka, komedia, jännitys
Kesto: 1 tunti 38 minuuttia
Ikäraja: 16
Warm Bodies perustuu Isaac Marionin samannimiseen kirjaan vuodelta 2010. Summit Entertainment hankki kirjan elokuvaoikeudet heti sen ilmestyttyä ja ryhtyi työstämään siitä filmatisointia. Kuvaukset käynnistyivät syyskuussa 2011 ja lopulta Warm Bodies sai maailmanensi-iltansa 16. tammikuuta 2013 - tasan kymmenen vuotta sitten! Elokuva oli taloudellinen menestys, joka keräsi kehuja kriitikoilta. Itse katsoin leffan vasta myöhemmin, kun se oli ilmestynyt vuokralle ja pidin sitä ihan menevänä elokuvana. Kun huomasin Warm Bodiesin täyttävän nyt kymmenen vuotta, päätin katsoa ja arvostella sen juhlavuoden kunniaksi.
Kahdeksan vuotta zombiepidemian alettua lähes kaikki ihmiset ovat muuttuneet eläviksi kuolleiksi. Kun zombi nimeltä R kohtaa elävän nuoren naisen, Julien, R rakastuu häneen korviaan myöten. Mutta kuinka örisevä R voi vakuuttaa Julielle, ettei halua syödä naista?
Nicholas Hoult nähdään elokuvan pääosassa zombina, joka on maailmanlopun keskellä vähitellen unohtanut nimensä ja kutsuukin itseään ihan vain R:ksi. R ei ole kuin muut zombit, jotka vain laahustavat ympäriinsä, toivoen, että vastaan osuisi elävä ihminen, jonka voisi syödä. Kyllä R:kin ihmisiä syö, mutta hän kaipaa elämäänsä muuta sisältöä. R:n kuollut elämä mullistuu, kun hän kohtaa Teresa Palmerin esittämän Julien, jota R päättää ryhtyä suojelemaan muilta zombeilta. R:n ja Julien välille alkaa vähitellen muodostumaan side, jota niin muut elävät kuin elävätkuolleetkaan eivät ymmärrä. Hoult suoriutuu erittäin mainiosti zombin osasta, tuoden hahmoon huomattavasti enemmän persoonaa kuin näihin aivojenmussuttajiin yleensä annetaan. Palmer on myös oiva valinta osaansa ja nuorten näyttelijöiden väliltä löytyy toimivaa kemiaa.
Elokuvassa nähdään myös John Malkovich Julien isänä, zombeja sydämensä pohjasta vihaavana eversti Grigiona, Dave Franco Julien poikaystävänä Perrynä, Lio Tipton Julien kaverina Norana, sekä Rob Corddry R:n zombikaveri M:nä. Sivunäyttelijätkin hoitavat pätevästi hommansa, vaikka jäävät täysin pääparin varjoon. Malkovich jää harmillisen alikäytetyksi isähahmona, joka olisi valmis tappamaan R:n hetkeäkään empimättä, jolloin kyse ei ole vain Julien suojelemisesta muilta zombeilta, vaan R:n suojelemisesta eläviltä.
Warm Bodies iski minuun huomattavasti paremmin toisella katselulla. Ilmestyessään moni vertasi elokuvaa suosittuihin Twilight-leffoihin (2008-2012) ihmisnaisen ja ihmisiä tavalla tai toisella syövän elävänkuolleen rakkaustarinan takia. Warm Bodies on kuitenkin täysin erilainen kuin Twilight. Siirappisen kiusallisuuden sijaan se on aidosti ilahduttava, hempeä, sydämellinen, jännittävä ja kekseliäs filmi, joka rikkoo lajityyppien rajoja oikein tosissaan. Se on zombielokuva, mutta samalla myös kummallinen romanttinen komedia. Se on myös todella veikeä sovitus William Shakespearen Romeo ja Julia -klassikosta (Romeo and Juliet - 1597). Romeo on R ja Julia on Julie. Zombien ja elävien taistelu on kuin Montagueiden ja Capuletien sukukiista. Mukaan on jopa ujutettu kohtaus, jossa R saapuu tunnustamaan tunteitaan parvekkeella iltaa viettävälle Julielle. Väärissä käsissä homma olisi kiusallinen sekamelska, mutta ohjaaja-käsikirjoittaja Jonathan Levine hoitaa hommansa taidokkaasti.
Lennokkaan ideansa ja oivallisen toteutuksensa kanssa noin puolitoistatuntinen Warm Bodies kulkee nopeasti alusta loppuun. Sen parissa viihtyy erittäin passelisti ja sitä katsoessa voi kokea monenlaisia tunteita. R:n kertojaääni kuvailee hahmon mietteitä zombimaailmanlopun keskellä ja se tarjoaa hupaisia monologeja. On hauskaa seurata, kuinka zombinuorukainen yrittää vakuuttaa Julielle, ettei halua ahmia tätä kuin hampurilaista. Julien vähitellen lämmetessä R:lle, elokuvaan saadaan oikeaa sydäntäkin mukaan. Ei kyse ole kuitenkaan mistään täysin iloisesta teoksesta, vaan siitä löytyy myös hurjemmat hetkensä. Muut zombit tarjoavat jo jännitettä aika ajoin, mutta varsin kauhistuttavia ovat luurangot, eli ne, jotka ovat olleet zombitilassa niin pitkään, ettei niistä ole jäljellä muuta kuin pimeydessä eleleviä tehotappajia.
Elokuva on myös teknisiltä ansioiltaan toimiva, joskin juuri mainitsemieni luuranko-olentojen tietokone-efektitoteutus ei ole kestänyt aikaa erityisen hyvin. Ne ovat karmivia ilmestyksiä, mutta digitaalisuus paistaa niistä läpi ja välillä ne näyttävät siltä kuin kuuluisivat videopeliin elokuvan sijaan. Zombimaskeeraukset ovat kuitenkin mainiot ja tuhotut paikat ovat hyvin lavastettuja. Kuvaus on oivallisen tyylikästä, mitä tukee hyvä valaisu ja leikkaus on sujuvaa. Äänimaailma on osaavasti rakennettu tehosteita ja Marco Beltramin ja Buck Sandersin mainioita musiikkeja myöten.
Yhteenveto: Warm Bodies on erittäin mainio romanttinen kauhukomedia, joka rikkoo vekkulimaisesti lajityyppien rajoja. Romanttinen puoli on aidon suloista, vajoamatta ällösiirapiksi. Huumori on oikeasti hupaisaa ja leffa tarjoaakin monet makeat naurut. Kauhuosastolla elokuva saa parhaimmillaan jännittämään mukavasti, etenkin kun pimeydessä elelevät luurangot iskevät. Ohjaaja-käsikirjoittaja Jonathan Levine pitää erikoista pakettia taidokkaasti kasassa. Tarina on erittäin veikeä tulkinta Shakespearen Romeo ja Julia -klassikosta, toimien häkellyttävän oivallisesti zombien kanssa. Näyttelijät suoriutuvat passelisti rooleistaan. Nicholas Houltin ja Teresa Palmerin väliltä löytyy hyvää kemiaa. Harmillisesti John Malkovichin ruutuaika jää varsin vähäiseksi. Teknisiltä ansioiltaan elokuva on pääasiassa toimiva, mutta etenkin luurankojen digitaalisuus paistaa läpi, syöden olentojen karmivuutta. Jos eriskummallinen, kauhulla ja huumorilla höystetty rakkaustarina kiinnostelee, suosittelen lämpimästi Warm Bodiesia, jos sitä ei ole vielä nähnyt. Vähälle huomiolle jäänyt elokuva kannattaa katsoa uudestaankin, etenkin näin kymmenvuotisjuhlan kunniaksi.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 12.6.2022
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Warm Bodies, 2013, Summit Entertainment, Make Movies, Mandeville Films, Quebec Film and Television Tax Credit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti