Arvostelu: Anora (2024)

ANORA

Ohjaus: Sean Baker

Pääosissa: Mikey Madison, Mark Eydelshteyn, Yura Borisov, Karren Karagulian, Vache Tovmasyan, Lindsey Normington, Ivy Wolk, Darya Ekamasova ja Aleksei Serebryakov

Genre: komedia, draama, romantiikka

Kesto: 2 tuntia 19 minuuttia

Ikäraja: 16

Anora on Sean Bakerin ohjaama ja käsikirjoittama romanttinen draamakomedia. Baker sai idean elokuvaan ystävänsä kertomasta tarinasta, missä vastavihitty venäläisamerikkalainen kidnapattiin. Hän alkoi kehitellä juonta seksityöntekijästä ja palkkasi entisen alan ammattilaisen Andrea Werhunin konsultiksi. Kuvaukset käynnistyivät tammikuussa 2023 ja Anora sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa 2024, missä se voitti pääpalkinto Kultaisen palmun. Nyt elokuva on saapunut Suomenkin teattereihin ja itse kiinnostuin siitä, kun viime viikkojen aikana leffaa ryhdyttiin hehkuttamaan joka tuutista. Kävinkin katsomassa Anoran pian sen ensi-illan jälkeen.

Brooklyniläinen seksityöntekijä Anora tapaa rikkaan venäläisperheen pojan Vanyan ja juhliessaan Las Vegasissa nuoret päättävät mennä naimisiin. Kuitenkin kun sana kiirii Venäjälle, Vanyan raivostuneet vanhemmat yrittävät tehdä kaikkensa saadakseen avioliiton mitätöityä.

Ilman koekuvauksia Sean Baker valitsi päärooliin Mikey Madisonin, nähtyään tämän roolityöt elokuvissa Once Upon a Time... in Hollywood (2019) ja Scream (2022). Madison näyttelee Anora Mikheevaa, eli kavereille ihan vain Ania, Brooklynissä asuvaa seksityöntekijää, jonka elämä mullistuu, kun hän eräänä yönä strippaa ökyrikkaan venäläisperheen nuorelle pojalle, Ivanille, eli kavereille ihan vain Vanyalle (Mark Eydelshteyn). Anista hullaantunut Vanya tarjoaa naiselle isot summat rahaa, jos tämä suostuu esittämään Vanyan tyttöystävää ja ennen kuin Ani edes huomaa, on Vanya jo pistänyt monen karaatin timanttisormuksen Anin vasemman käden nimettömään. Madison tekee vimmaisen roolityön itse Anorana, tulkiten erinomaisesti monimutkaista hahmoa ja tämän yritystä pärjätä maailmassa. Ani näkee Vanyan mahdollisuutena parempaan elämään ja tarttuukin tähän mahdollisuuteen, katsoen täysin yli Vanyan selvät "punaiset liput". Eydelshteyn on myös nappivalinta osaansa ylimieliseksi ja kultalusikka takapuolessa syntyneeksi kakaraksi, jonka omahyväinen virne katoaa kasvoilta heti, kun tämä saa tietää, että hänen vanhempansa (Darya Ekamasova ja Aleksei Serebryakov) ovat matkalla Yhdysvaltoihin mitätöimään Vanyan ja Anoran avioliiton.

     Elokuvassa nähdään myös Karren Karagulian, Vache Tovmasyan ja Yura Borisov Vanyan perheen kätyreinä, Torosina, Garnickina ja Igorina, jotka lähetetään pistämään nuori pari aisoihin ja odottamaan vanhempien saapumista. Tämä trio on aivan mahtava ja karskien ulkokuorten alta paljastuu mitä vekkulimmat tyypit, jotka rikkovat tavanomaisia stereotypioita rujoista venäläisistä kovanaamoista.

Anoran ensimmäisten kolmen vartin ajan ehdin pohtia useasti, että mistä elokuvan saama valtava suitsutus johtuu. Madison ja Eydelshteyn suoriutuvat rooleistaan vakuuttavasti, heidän väliltä löytyy kemiaa ja epätavallisen nuoren parin suhteen kehittymistä on mielenkiintoista seurata, mutta vuoronperään nähtävät bile- ja panokohtaukset eivät vielä perustelleet, miksi osa on jopa veikannut elokuvan voittavan pääpystin ensi vuoden Oscar-gaalassa. Kuitenkin kun tieto Anoran ja Vanyan avioliitosta päätyy Vanyan vanhempien korviin ja nämä lähettävät kätyrikolmikkonsa nuorten talolle, elokuva lähtee sellaiseen vauhtiin, että huh huh! Anora ottaa muutaman vuoden takaisesta Oscar-rohmu Parasitesta (기생충 - 2019) sillä lailla esimerkkiä, että puolen välin paikkeilla nähdään kohtaus, jossa jotkut yrittävät tunkeutua toisen kotiin ja samalla koko leffa ajautuu ihan uusille raiteille. Tosin siinä, missä Parasite muuttui tiivistunnelmaiseksi trilleriksi, Anora muuttuu suorastaan hulvattomaksi komediaksi.

Kun kolmikko tulee kuvioihin ja nuoren parin tuore avioliitto on vaakalaudalla, alkava tapahtumaketju vain eskaloituu eskaloitumistaan. Elokuva nappaa ihan uudella tavalla mukaansa ja on äärimmäisen lystikästä, sekä jopa hieman jännittävääkin nähdä, miten hommassa lopulta käy. Nauraa saa todella makeasti oivalliselle sanailulle, sekä hyvin absurdeillekin tilanteille. Komedian lisäksi elokuva vakuuttaa loppupäässään myös teemoillaan modernista pinnallisesta ja paikoin jopa haitallisesta deittikulttuurista, naisten esineellistämisestä, miesten rahojen perässä juoksemisesta, selvien varoitusmerkkien totaalisesta huomioimattomuudesta, sekä suojamuurien rakentamisesta, joiden romahduksen myötä saadaan aikaiseksi yksi kuluneen elokuvavuoden voimakkaimmista lopetuskohtauksista.

Olin nähnyt Sean Bakerilta aiemmin vain yhden elokuvan, mainion The Florida Projectin (2017) ja Anorasta pidin vielä sitäkin enemmän. Bakerin rakentama ilmapiiri on kaiken kaikkiaan onnistunut ja hänen käsikirjoituksensa sen kuin paranee yllättävällä kerronnallaan, vahvalla dialogillaan ja vakuuttavilla teemoillaan. Anora on myös taitavasti kuvattu ja pääasiassa sujuvasti leikattu, vaikka vajaan kahden ja puolen tunnin kestossa olisikin hieman typistämisen varaa. Lavastus on tyylikästä, puvustus oivaa ja äänimaailma hyvin rakennettu musiikkivalintoja myöten.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.11.2024

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Anora, 2024, FilmNation Entertainment, Cre Film