Arvostelu: Miehet jotka vihaavat naisia (Män som hatar kvinnor - 2009)

MIEHET JOTKA VIHAAVAT NAISIA

MÄN SOM HATAR KVINNOR

Ohjaus: Niels Arden Oplev
Pääosissa: Michael Nyqvist, Noomi Rapace, Sven-Bertil Taube, Peter Andersson, Peter Haber, Björn Granath, Lena Endre, Marika Lagercrantz, Gösta Bredefeldt ja Stefan Sauk
Genre: trilleri, draama
Kesto: 2 tuntia 32 minuuttia / Extended TV Version: 3 tuntia 6 minuuttia
Ikäraja: 16

Män som hatar kvinnor, eli suomalaisittain Miehet jotka vihaavat naisia perustuu edesmenneen Stieg Larssonin samannimiseen kirjaan vuodelta 2005. Kun kirja ja sen jatko-osat nousivat maailmanlaajuiseen suosioon, alettiin niistä työstämään elokuvasovitusta. Kirjasarja, eli "Millennium"-trilogia päätettiin tehdä yhdellä kerralla elokuviksi, jolloin ne kuvattiin peräkkäin. Sarjan ensimmäinen osa, Miehet jotka vihaavat naisia ilmestyi lopulta helmikuussa 2009 (Suomessa vasta kuukautta myöhemmin) ja siitä tuli suurmenestys. Kriitikot kehuivat leffaa ja Yhdysvalloissa siitä innostuttiin niinkin paljon, että vuonna 2011 ilmestyi jenkkiversio The Girl With the Dragon Tattoo. Siihen palaamme kuitenkin vasta muutaman viikon päästä... Muistan, kun Miehet jotka vihaavat naisia ilmestyi, kun yhtäkkiä kaikki aikuiset halusivat katsoa sen ja lukea Larssonin kirjat. En kuitenkaan tiennyt, mistä koko hommasta on kyse. Vuosien varrella olen useasti törmännyt leffaan, mutten ole katsonut sitä. Vasta lähiaikoina olen alkanut pohtimaan Millennium-elokuvien katselua ja kun ilmoitettiin, että Larssonin tarinaa jatkanut kirja "Det som inte dödar oss" (2015) kääntyisi filmiksi Se mikä ei tapa (The Girl in the Spider's Web - 2018), ajattelin, että voisin vihdoin tutustua tarinaan. Löysin eräästä elokuvadivarista kaikki kolme ruotsalaisleffaa ja vuoden 2011 yhdysvaltalaisversion tyylikkäinä pahvijulkaisuina, ja pari viikkoa myöhemmin katsoin vihdoin Miehet jotka vihaavat naisia.

Rikas Henrik Vanger palkkaa Millennium-lehden toimittaja Mikael Blomkvistin tutkimaan 40 vuotta vanhaa selvittämätöntä tapausta, jossa Henrikin sukulaistyttö katosi mysteerisesti. Avukseen Mikael saa hakkeri Lisbeth Salanderin ja yhdessä he huomaavat, että tapaukseen liittyy muutakin kuin pelkkä katoaminen...

Pääroolissa toimittaja Mikael Blomkvistina nähdään kesällä 2017 menehtynyt Michael Nyqvist, joka on erinomainen roolissaan. Aluksi hiljaiselta vaikuttava Mikael muuttuu leffan aikana rohkeammaksi ja alkaa muuttamaan journalistin taitojaan salapoliisimaisiksi kyvyiksi. Katsojana alkaa vähitellen pitämään Mikaelista ja kannustamaan häntä tutkimuksissaan. Nyqvist on erittäin uskottava hieman surumielisenä miehenä, jota alkaa tosissaan vaivaamaan, ettei katoamistapausta ole selvitetty.
     Siinä missä katsoja lämpenee Mikaelille vähitellen, Noomi Rapacen esittämä hakkeri Lisbeth herättää kiinnostuksen välittömästi astuessaan mukaan. Lisbeth on kova mimmi, jolle ei kannata ryttyillä. Tummiin pukeutunut punkkari, joka huokuu mysteerisyyttä... ja Rapace on nappivalinta rooliin! Rapace on täysin uskottava niin tietokonevelhona kuin rankkaa menneisyyttä pakenevana henkilönä. Läpi elokuvan Lisbethin salaisuuksien verhoa availlaan ja katsojaa kiehtoo suuresti, miten hänestä on tullut sellainen kuin hän on.
     Muita hahmoja filmissä ovat mm. Millennium-lehdellä työskentelevät Mikaelin salarakas Erika (Lena Endre), sekä Janne (David Dencik), Christer (Jacob Ericksson) ja harjoittelija Malin (Sofia Ledarp), katoamisjuttua tutkiva poliisikomisario Morell (Björn Granath), sukulaistyttöään sinnikkäästi etsivä Henrik Vanger (rikkaasta herrasta oivasti käyvä Sven-Bertil Taube), sekä hänen erikoiset sukulaisensa kuten vanha Harald (Gösta Bredefeldt), mukavat Cecilia (Marika Lagercrantz) ja Martin (Peter Haber), ja tympeä Isabella (Gunnel Lindblom). Leffassa nähdään myös Peter Andersson Lisbethin holhoojana, Nils Bjurmanina, josta huomaa jo ensimmäisen kohtauksen aikana, että tässä tyypissä on jotain vialla. Eikä vain jotain - Bjurman on mitä inhottavin persoona ja häntä taidokkaasti näyttelevä Andersson luo painostavaa ilmapiiriä jokaiseen kohtaukseensa.

Vaikka olin kuullut paljon hyvää Miehet jotka vihaavat naisia -elokuvasta, olin silti hyvin yllättynyt, kuinka paljon itse pidin siitä. En katso paljoa eurooppalaisia leffoja, mutta tämä filmi osoitti, että kenties minun kannattaisi. Kyseessä on nimittäin yksi parhaista dekkarielokuvista, minkä olen koskaan nähnyt! Elokuva on hyvin jännittävä ja hienosti rakennettu trilleri, mikä pitää otteessaan suurimman osan ajasta alusta loppuun. Filmin ensimmäinen puolikas esittelee taidokkaasti hahmot ja herättää katsojan mielenkiinnon katoamistapausta kohtaan. Jutun tutkiminen on hyvin kiehtovaa puuhaa, sillä voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa olisi selvittää 40 vuotta vanhaa katoamista. Samaan aikaan kun Mikael pohtii ja pähkäilee, näytetään myös Lisbethin vaikeaa elämää ja hyvin ahdistavia kohtauksia holhooja Bjurmanin kanssa. Toisin kuin kevyemmissä Hollywood-teoksissa, ruotsalaiset eivät katsojaansa säästele samalla lailla, vaan leffa tarjoaa hyvinkin ronskeja kohtauksia. Oli myös hauska huomata, kuinka alastomuus tulee pohjoismaisessa elokuvassa paljon luontevammin esille kuin Yhdysvalloissa. Tämän lisäksi pidin kovasti siitä, että kun yhdessä kohtauksessa käy selväksi, että Lisbeth tykkää myös naisista, ei hahmon seksuaalisuutta ylikorosteta, vaan se esitetään normaalina juttuna, kuten mielestäni pitääkin.

Elokuvan ensimmäisen puoliskon ajan pidin filmiä erittäin mainiona, mutta vasta puolen välin kohdalla leffa tuntui nappaavan oikein kunnolla mukaansa. Tämä ei johdu vain siitä, että elokuva alkaa täysillä keskittymään katoamistapaukseen ja siihen, mitä muuta hämärää katoamiseen liittyy, vaan koska Mikael ja Lisbeth alkavat vihdoin tehdä yhteistyötä. Hahmot ovat niin erilaiset toisistaan, että he luovat aivan mahtavan tiimin. Nyqvistin ja Rapacen kemiat lyövät täysillä yhteen, jolloin on toisaalta ihan sama, mitä he edes puuhaavat yhdessä; on se silti mielenkiintoista. Toisen puoliskon ajan jännitettä rakennetaan taidokkaasti ja tunnelmaa kasvatetaan vähitellen. Jossain kohtaa huomasin, että olin noussut makuuasennosta sohvan reunalle istumaan, sillä olin niin uppoutunut tarinaan. Henki pidetään loistavana loppuhuipennukseen saakka, mikä ei todellakaan päästä katsojaansa helpolla synkkien aiheidensa kanssa. On myös äärimmäisen palkitsevaa, kun palaset alkavat pikkuhiljaa loksahtelemaan paikoilleen. Kyseessä on pitkä ja hidastempoinen teos, mutta siitä ei oikeastaan tylsää hetkeä löydy. Toimintaa filmissä ei ole nimeksikään, mutta eipä elokuva sitä tarvitsekaan.

Kaikista kehuistani huolimatta minulta löytyy kuitenkin ongelma leffan kanssa. Siinä nimittäin aloitetaan tärkeältä tuntuva juonikuvio, jossa Mikael on kirjoittanut lehtijutun erään bisnesmiehen rikollisista puuhista. Nämä puuhat osoitettiin kuitenkin vääräksi tiedoksi, mutta koska ne ehtivät luoda pahaa mainetta bisnesmiehelle, haastoi tämä Mikaelin oikeuteen ja tästä syystä Mikaelia odottaa vankeustuomio. Kyseessä ei ole mikään spoileri, sillä tästä elokuva alkaa. Juonikuvio itsessään ei ole vielä ongelma, vaan se vaikuttaa kiinnostavalta. Kuitenkin tapa, miten sitä käsitellään, on ongelma. Koko tuleva vankilareissu nimittäin unohdetaan vähän väliä, kun katoamistapauksen tutkimukset alkavat ja läpi leffan on todella pitkiä pätkiä, jolloin juonikuviota ei edes mainita. Aina kun asia tuodaan esille, on katsoja jo ehtinyt unohtaa sen ja jossain kohtaa se alkaa tuntua vain turhalta pidennykseltä tarinaan. Vaikka ymmärrän, että tämä tavallaan syventää Mikaelin hahmoa, on juonikuvio harmillisen kömpelösti ujutettu mukaan. Se on kuitenkin loppujen lopuksi niin pieni osa elokuvaa, ettei se onnistu pudottamaan filmin tasoa ja Miehet jotka vihaavat naisia pysyy erinomaisena.

Elokuvan ohjauksesta vastaa Niels Arden Oplev, joka on onnistunut luomaan hienoa jännitettä läpi leffan. Käsikirjoittajat Nikolaj Arcel ja Rasmus Heisterberg ovat työstäneet tiivistunnelmaisen paketin, joka toimii loppuun asti tarinan pituudesta huolimatta. Miehet jotka vihaavat naisia on myös erittäin tyylikkäästi kuvattu teos. Lumiset kuvat Ruotsista ja synkän painostavat otokset likaisista kaduista ovat näyttäviä, ja niitä tukee oiva leikkaus. Valaistus on taidolla toteutettu, minkä lisäksi maskeeraukset ja lavasteet ovat tarkasti työstetyt. Äänimaailma on hyvin rakennettu aina efekteistä Jacob Grothin säveltämiin musiikkeihin asti. Kovin mieleenpainuvia sävelmiä ei mukana ole, mutta musiikit toimivat erittäin hyvin elokuvan aikana.

Millennium-elokuvat kuvattiin lähes täysiksi kopioiksi kirjoista, mutta koska leffat todettiin liian pitkiksi elokuvateattereihin, poistettiin niistä tarpeettomampia juonikuvioita. Vuonna 2010 nämä alkuperäiset pitkät versiot päätettiin kuitenkin näyttää televisiossa kuusiosaisena minisarjana, jolloin jokainen pitkä elokuva jaettiin kahteen osaan. Miehet jotka vihaavat naisia -elokuvan pidennetyt osat voi löytää Suomessa DVD:ltä ja Blu-raylta. Pidemmässä versiossa on puolen tunnin edestä kokonaan uusia ja pidennettyjä kohtauksia, jotka mm. syventävät Mikaelin hahmoa ja juonikuviota koskien hänen vankeustuomiotaan, sekä näyttävät paremmin Mikaelin ja Erikan suhdetta. Itse näin juuri tämän pidennetyn version ja olin yllättynyt, kuinka nopeasti kolme tuntia meni jännityskertomuksen parissa!

Yhteenveto: Miehet jotka vihaavat naisia on erinomainen jännitysnäytelmä, joka pitkästä kestostaan huolimatta pitää otteessaan loppuun saakka. Elokuvan ensimmäinen puolisko esittelee hienosti hahmot ja alkaa luomaan kiehtovaa tarinaa. Kuitenkin vasta puolessa välissä, kun Mikael ja Lisbeth alkavat työskentelemään yhdessä, filmi nappaa tosissaan mukaansa. Michael Nyqvist ja Noomi Rapace ovat molemmat loistavia rooleissaan ja heidän kemiansa toimii mahtavasti, mikä jo itsessään pitää katsojan mielenkiintoa yllä. Loppuhuipennuksesta on saatu hyvinkin tiivistunnelmainen, eikä leffa sorru päästämään katsojaa helpolla. Hienosti kerrotusta mysteeristä huolimatta elokuvasta löytyy kuitenkin ongelma vankilatuomiota koskevan sivujuonen kanssa, jota käsitellään hyvin kömpelösti. Muuten Miehet jotka vihaavat naisia on niin tarinallisesti kuin teknisesti esimerkillinen dekkarifilmatisointi, jota suosittelen äärimmäisen lämpimästi kaikille rikosmysteereistä kiehtoutuneille. Kolmen tunnin kestosta huolimatta suosittelen vilkaisemaan filmin pidemmän version, sillä se todella tuo tiettyä lisäsyvyyttä hahmoihin.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 28.7.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org, www.fi.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.themoviedatabase.com
Män som hatar kvinnor, 2009, Yellow Bird, Nordisk Film, Sveriges Television, ZDF Enterprises, Zweites Deutsches Fernsehen, Filmpool Stockholm Mälardalen, Film i Väst, Spiltan Underhållning, Svenska Filminstitutet, Nordisk Film- & TV-Fond, Det Danske Filminstitut, Danmarks Radio, TV2 Norge