Rocky- ja Creed-elokuvat heikoimmasta parhaimpaan

ROCKY- JA CREED-ELOKUVAT

HEIKOIMMASTA PARHAIMPAAN





Nyrkkeilyleffasarja Rockyn (1976-) uusin osa Creed II (2018) on vihdoin saanut ensi-iltansa ja katsoessani sarjaa läpi valmistautuakseni uuteen elokuvaan, tein tietenkin listaa, missä pistin Rocky-filmit järjestykseen heikoimmasta parhaimpaan. Samanlaiset listat esimerkiksi Jurassic Park -elokuvista (1993-), kauhu-universumi Kirotusta (The Conjuring - 2013-) ja Tom Cruisen tähdittämästä Mission: Impossible -sarjasta (1996-) ovat olleet luettuja, joten päätin julkaista listani myös Rocky-elokuvista, sekä kahdesta sarjaan liittyvästä Creed-filmistä.

Muistakaa, että tämä on minun mielipiteeni ja listaukseni Rocky/Creed -elokuvasarjan teoksista. Haluaisin oikein mielelläni tietää, mihin järjestykseen te laittaisitte elokuvat, joten kirjoittakaa omat listanne alas kommentteihin!


8. ROCKY IV (1985)



Saatan välittömästi suututtaa jotkut teistä pistämällä Rocky IV:n listani pohjalle. Olen täysin tietoinen, että monille, jotka olivat 1980-luvulla lapsia, tämä on sarjan paras osa. Kyseessähän on totaalisesti omaan aikakauteensa sitoutunut filmi, mikä ei todellakaan ole kestänyt aikaa. Minä en pitänyt tästä rainasta lähes ollenkaan. Rocky IV on vain typerä, korni ja idioottimainen tekele, mikä kadottaa kaiken sen, mikä sarjan alkupäästä teki niin hienon. Palvelijarobotit sun muut pistävät helposti miettimään, mitä ihmettä Sylvester Stallone ajatteli kirjoittaessaan tätä filmiä. Hän on kaikin puolin kiirehtinyt koko kirjoituspuolen ja paikkailee puutteita jatkuvilla musiikkivideomontaaseilla, joilla leffan kestoa venytetään puoleentoista tuntiin. Vaikka Dolph Lundgren onkin mainio tarinan vastustajana Ivan Dragona, on hänen hahmonsa mitä stereotyyppisin venäläinen järkäle. Elokuvassa on muutenkin todella stereotyyppinen ja inhottava kuvaus venäläisistä, mutta samalla se yrittää viestiä, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto voisivat lopettaa taiston aseilla ja valtioiden pitäisi tapella toisiaan vastaan vain nyrkkeilykehässä viihdykkeenä. Ihan kiva ajatus, mutta surkeasti toteutettu. Tässä filmissä on todella paljon pielessä ja minua suututtaa ihan vain leffan ajatteleminen, joten siirrytään suosiolla listan seuraavaan elokuvaan.




7. ROCKY V (1990)



Rocky V löytyy yleensä kaikkien Rocky-listausten pohjalta. Jopa päätähti Stallone itse on haukkunut elokuvaa julkisesti. Omasta mielestäni tämä ei ole todellakaan niin surkea leffa kuin monet antavat ymmärtää, mutta koska tämä tulee listallani jo nyt, voi päätellä, etten itsekään tälle erityisemmin lämmennyt. Elokuva kyllä päihittää Rocky IV:n kevyesti hylkäämällä sen urpouden ja palaamalla takaisin sarjan juurille syvällisempään henkilödraamaan. Tämä jää kuitenkin lähinnä vain ihan kivaksi yritykseksi, eikä draamapuoli ole mitä onnistunein. Mukana on hyviä hetkiä Rockyn ja hänen poikansa (Sage Stallone) kanssa, mutta Robert-pojan oma juonikuvio on aika kömpelösti kirjoitettu - puhumattakaan näyttelemisestä. Näytteleminen onkin filmin isoin ongelma, sillä kukaan ei ole kovin kummoinen tässä filmissä. Tämän lisäksi erilaisia juonikuvioita ei osata täysin viedä loppuun saakka. Sen pitäisi kuitenkin kaikkien vihaajienkin myöntää, että sentään tämä filmi yritti lähteä uusille poluille loppupäänsä kanssa, eikä tarjoa treenimontaasia ja loppuottelua, kuten sarjan kaikki muut elokuvat. Monet eivät pidä siitä, että tämä päättyykin katutappeluun, mutta itse pidin ratkaisusta.




6. TIIKERINSILMÄ - ROCKY III (1982)

ROCKY III



Tiikerinsilmä - Rocky III tuntuu jakavan mielipiteitä. Jotkut pitävät sitä sarjan parhaimmistossa, toiset taas heikoimpien joukossa. Omasta mielestäni kyseessä on aika keskinkertainen leffa, josta löytyy kuitenkin omat hyvät puolensa. Tämä leffa vaihtoi kahden edellisen osan henkilödraaman puhtaasti viihteelliseen nyrkkeilyyn ja vaikka mukana onkin yksi hieman koskettava hetki, on leffa lähinnä vain kevyttä hömppää, missä mätkitään vastustajaa turpaan. Henkilödraaman puutteessa filmin aikana ei oikeastaan jännitä nyrkkeilyotteluiden aikana, mutta ne onnistuvat sentään viihdyttämään ihan mukavasti. Ottelu Hulk Hoganin esittämää Thunderlipsiä vastaan on hauska, mutta valitettavasti päävastus Clubber Lang on vain todella rasittava uhoilija. Langia esittävä Mr. T sai roolistaan ihan ansaitusti vuoden huonoimman tulokkaan Razzie-palkinnon. Isoin ongelma leffassa on, ettei Rockyn tarinassa tunnu olevan enää kerrottavaa ja se paistaa välillä liiankin selvästi läpi. Parasta elokuvassa taas on megahitiksi muodostunut Survivorin "Eye of the Tiger" -kappale, jonka tahdissa jengi kuntoilee yhä tänäkin päivänä.




5. ROCKY BALBOA (2006)



Rocky V:n oli alunperin tarkoitus olla sarjan päätösosa, mutta kun Stallone itse ei ollutkaan siihen tyytyväinen, päätti hän 2000-luvun alussa palata sarjan pariin ja teki elokuvan Rocky Balboa. Kyseessä olikin pitkästä aikaa hyvä Rocky-leffa, mikä olisi vielä parempi, jos se uskaltaisi keskittyä omaan uuteen tarinaansa, eikä jatkuvasti haikailisi vanhan perään. Leffan alku käyttää nimittäin käsittämättömän pitkän ajan pelkkään muisteluun ja ensimmäisen puolen tunnin aikana pelkäsin koko homman olevan pelkkää nostalgian tunteen kalastelua. Onneksi jossain kohtaa tarina käynnistyykin kunnolla ja mukaan tulee aidosti kiehtovaa draamaa. Rockyn ja hänen poikansa suhteeseen on panostettu hyvin, jolloin mukaan mahtuu liikuttavuutta. Loppuottelussa taso kuitenkin laskee taas, kun muuten jännittävä ottelu on lähes pilattu kömpelöllä leikkauksella ja todella tökeröllä värikikkailulla. Tämän lisäksi Burt Young on suorastaan huono roolissaan. Tiettyjä juttuja muuttelemalla Rocky Balboa olisi korkeammalla listallani.




4. CREED II (2018)



Sijalle neljä pääsee sarjan uusin tuotos Creed II, mistä löytyi paljon hyvää, mutta myös selkeitä ongelmia. Michael B. Jordan on loistava nimikkoroolissa, mutta hänen hahmonsa on aika kömpelösti kirjoitettu, minkä vuoksi hänen toista tarinaansa ei ole yhtä kiehtova seurata kuin ensimmäistä. Adonis Creedin ja tämän tyttöystävä Biancan (Tessa Thompson) suhteeseen on kuitenkin panostettu, jolloin Adonis ei jää täysin tylsäksi tapaukseksi. Sylvester Stallone on tietty mahtava Rockyna, mutta leffan todelliset tähdet ovat ensimmäistä kertaa sarjan aikana sen vastustajat, eli Dragon perhe. Dolph Lundgren palaa rooliinsa Ivan Dragona upealla tavalla ja hahmon poikaa esittävä Florian Munteanu on myös erittäin mainio. Ivanin ja tämän pojan välinen suhde tuodaan mestarillisesti esiin ja katsojana voi ymmärtää täysin heidän motivaationsa ja jopa kääntyä heidän puolelleen! Jos Adoniksen hahmo olisi kirjoitettu paremmin ja tiettyjä ennalta-arvattavuuksia siistisi pois, olisi kyseessä huomattavasti parempi teos. Jo tällaisenaan pidin kuitenkin Creed II:a erittäin oivallisena filminä ja toivon, että pääsemme joku päivä näkemään vielä ainakin yhden Creed-elokuvan.




3. ROCKYN UUSINTAOTTELU (1979)

ROCKY II



Pronssisijalle nousee sarjan toinen osa, Rockyn uusintaottelu. Vielä leffan alkupäässä en ollut täysin vakuuttunut filmistä, sillä se tuntui menevän hieman kummalliseen suuntaan, mistä en erityisemmin innostunut. Stallone ei myöskään ollut parhaassa vedossa elokuvan ensimmäisen tunnin aikana ja ajattelin, että taso olisi pudonnut jo tässä. Mutta ei kuitenkaan! Puolessa välissä leffaa taso lähtee nousuun, enkä todellakaan tarkoita mitään hidasta nousua, vaan suoraa ampaisua korkeuksiin. Elokuva olikin keskinkertaiselta vaikuttavan alkupäänsä aikana tehnyt erinomaista työtä luodessaan jännitettä Rockyn ja vastustaja Apollo Creedin (Carl Weathers) välille, ja toisella puoliskolla odotus todella palkitaan. Jännitettä kasvatetaan ja itse uusintaottelussa se päästetään valloilleen ja muutetaan aivan piinaavan tiivistunnelmaiseksi. Rockyn ja Apollon matsi on aivan uskomattoman hienosti toteutettu ja sitä katsoessa voi tuntea oman adrenaliinin virtaavan suonissa. Mielettömän mahtava ottelu korvaa alkupään haahuilua ja tekee elokuvasta kokonaisuudessaan loistokkaan.




2. CREED: THE LEGACY OF ROCKY (2015)

CREED



Rocky Balboan piti olla viimeinen paluu sarjan pariin, mutta miten siinä kävikään? 2015 ilmestyi Creed: The Legacy of Rocky, mikä aloitti uuden luvun Rocky-saagassa ja esitteli Michael B. Jordanin näyttelemän Adonis Creedin. Elokuva yllätti sarjan fanit ja kriitikot totaalisesti ja filmistä tulikin yksi ilmestymisvuotensa kehutuimmista. Itsekin olin täysin häkeltynyt, kuinka hieno teos Creed onkaan. Uusi ohjaaja Ryan Coogler lainailee paljon sarjan aiemmista osista, mutta tuo ne upeasti mukaan omalla raikkaalla tavallaan. Coogler on panostanut hahmoihin ja heidän väliseen draamaan oikein kunnolla. Adoniksen ja Rockyn välinen suhde on erinomaisesti rakennettu, minkä lisäksi Adoniksen tyttöystävä Biancaankin on panostettu. Ja kun hahmot ovat näin kiehtovasti kirjoitetut, ovat herkemmät kohtaukset aidosti koskettavia. Tämän lisäksi leffassa nähdään koko sarjan parhaat nyrkkeilyottelut. Yhdellä pitkällä kuvalla toteutettu matsi on teknisesti täydellinen ja loppuotteluun on onnistuttu kasaamaan jännitettä, jolloin katsoja istuu hievahtamatta tuolinsa reunalla ja tuijottaa rajua matsia samalla lailla kuin Rockyn uusintaottelussa.




1. ROCKY (1976)



Oliko siitä epäilystäkään, etteikö alkuperäinen Rocky olisi listan kärjessä? Kyseessähän on urheiluelokuvien ehta klassikko ja mestariteos! Vain elokuvan naispäähenkilön Adrianin (Talia Shire) roolia olisi voinut pienesti kirjoittaa uudestaan - muuten tämä on yksi parhaista elokuvista, minkä olen koskaan nähnyt. Ei ole mikään ihme, että Stallonesta tuli megatähti tämän leffan ansiosta, sillä hän on tehnyt huikeaa työtä tarinan kanssa, kuten myös näyttelijänä. Stallone antaa aivan kaikkensa tälle filmille ja hän on kirjoittanut nimikkohahmo Rockysta mitä pidettävimmän persoonan, jonka tarinaan uppoutuu täysillä mukaan. Joissakin kohdissa olin täysin hämilläni, sillä Stallone oli niin täydellinen roolissaan. Hänen tekstinsä on myös erinomaista, enkä ollut tätä leffaa ennen edes tajunnut, kuinka lahjakas Stallone onkaan. Tässä Burt Young onnistuu loistokkaasti, minkä lisäksi myös Burgess Meredith ja Carl Weathers tarjoavat hienot roolisuoritukset. John G. Avildsenin ohjaus on ensiluokkaista ja draamapuoli on todella vahvasti rakennettu. Bill Contin mahtipontiset sävellykset ja etenkin treenikappale "Gonna Fly Now" nostavat ihon kananlihalle ja kyyneleet silmiin. Rocky on fantastinen ja jopa kaunis teos, mikä on todellakin ansainnut paikkansa klassikkona ja minkä olisi pitänyt voittaa kaikki kymmenen Oscar-ehdokkuuttaan. Jos ette ole vielä nähneet Rockya, niin teidän täytyy katsoa se. Käykää myös lukemassa pidempi arvosteluni filmistä, missä avaan elokuvan taustoja, mikä tekee katselukokemuksesta entistäkin kiehtovamman.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 30.11.2018
Lähteet: elokuvien julisteet www.impawards.com
Alun kuva elokuvasta Rocky

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti