TV-sarja: Iron Fist, kausi 1 (2017)

IRON FIST - KAUSI 1



Luoja: Scott Buck
Pääosissa: Finn Jones, Jessica Henwick, Tom Pelphrey, Jessica Stroup, David Wenham, Wai Ching Ho, Rosario Dawson, Sacha Dhawan, Ramón Rodríguez ja Carrie-Anne Moss
Genre: toiminta, draama, jännitys
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: 50 minuuttia - 1 tunti 1 minuutti - Yhteiskesto: noin 11 tuntia 58 minuuttia
Ikäraja: 16

Iron Fist perustuu Marvelin samannimiseen sarjakuvahahmoon, joka teki ensiesiintymisensä vuonna 1974. 2000-luvun alussa Marvel suunnitteli hahmon pohjalta elokuvaa, johon palkattiin päärooliin Ray Park, mutta projekti ei edennyt. Kun Marvel ryhtyi vuonna 2013 Netflixin kanssa suunnittelemaan televisiosarjoja hahmoistaan, Iron Fististä päätettiin tehdä oma sarjansa, joka linkittyisi muiden Marvelin ja Netflixin yhteistyöprojektien, Daredevilin (2015-2018), Jessica Jonesin (2015-2019) ja Luke Cagen (2016-2018) kanssa. Kuvaukset käynnistyivät huhtikuussa 2016 ja lopulta Iron Fistin ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä maaliskuussa 2017. Kausi sai hyvin katsojia, mutta huomattavasti negatiivisempaa palautetta kuin Marvelin edelliset Netflix-sarjat - kriitikoilta sarja sai suorastaan täystyrmäyksen. Itse katsoin Iron Fistin avauskauden, kun se ilmestyi ja pidin sitä ihan kivana viihteenä. Nyt kun Daredevil on tekemässä paluuta uudessa sarjassaan Daredevil: Born Again päätin sitä odotellessa katsoa ja arvostella hänen sarjansa, sekä muut tähän Defenders-saagaan kuuluvat tuotokset. Parisen kuukautta Luke Cagen ykköskauden jälkeen katsoin vihdoin Iron Fistin avauskauden uudelleen.

Lapsena lento-onnettomuudessa kadonnut ja kuolleeksi luultu Danny Rand palaa viidentoista vuoden jälkeen New Yorkiin, ottaakseen miljonääri-isänsä yrityksen haltuunsa. Dannylla on myös suuri vastuu: hänestä on vuosien aikana koulittu Iron Fist, myyttisen K'un-Lunin suojelija.




Pääroolissa Danny Randina, eli Iron Fistinä nähdään Game of Thrones -fantasiasarjasta (2011-2019) tuttu Finn Jones, joka sai kritiikkiä jo ennen kuin sarjaa oli edes julkaistu. Siitä huolimatta, että Danny on sarjakuvissa valkoihoinen, internetissä käytiin kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö televisiosarjassa hahmosta tehdä aasialaisamerikkalainen. Joidenkin mielestä se lisäisi monimuotoisuutta ja poistaisi hahmon "valkoinen pelastaja" -kliseetä, kun taas toisten mielestä olisi rasistista, että itämaisten kamppailulajien taitaja pitäisi automaattisesti esittää aasialaistaustaisena ja että hahmoa ei saisi muokata. Lopulta Marvel päätti pysytellä hahmon juurissa. Mielestäni Dannyn kuuluu olla valkoinen, koska hahmoon nimenomaan kuuluu se identiteettikriisi, että hän on amerikkalainen, joka on lapsena lento-onnettomuuden johdosta päätynyt Himalajalla asuvien munkkien koulutettavaksi ja kun hän vihdoin palaa kotiinsa Yhdysvaltoihin, ei hän tunnu enää kuuluvan joukkoon. Tästä huolimatta koen Jonesin vääräksi valinnaksi rooliin. Hänestä ei löydy karismaa ja hän ylinäyttelee läpi tuotantokauden. Asiaa ei auta se, kuinka ärsyttäväksi Danny on kirjoitettu. Hän on turhauttavan sinisilmäinen ja mustavalkoisesti asiat näkevä nuorukainen, jonka angstistä teiniä muistuttaville kiukunpurkauksille ei voi olla pyörittelemättä silmiä. Hahmon käytös ja teot käyvät vähän väliä hermoille.
     Muita hahmoja sarjassa ovat muun muassa rikkaan Rand-perheen yhteistyökumppanit, eli Meachumin perhe, johon kuuluvat isä Harold (David Wenham), poika Ward (Tom Pelphrey) ja tytär Joy (Jessica Stroup), sekä kamppailulajeja opettava Colleen Wing (Jessica Henwick). Henwick hahmoineen on sarjan parasta antia. Wenham, Pelphrey ja Stroup tekevät ailahtelevaa työtä osissaan, sillä myös heidän hahmonsa ovat kömpelösti rustattuja. Sarjassa nähdään myös pienemmissä rooleissa aiemmista Defenders-saagan sarjoista tuttuja hahmoja...




Ensimmäisellä katselukerralla pidin Iron Fistin avauskautta ihan kivana viihteenä, mutta nyt uusintakatselulla minun oli vaikea löytää siitä pidettäviä juttuja. En ihmettele yhtään, miksi sarja otettiin niin nuivasti vastaan - etenkin kun sen miettii jatkumona liki mestarilliselle Daredevilille, loistavalle Jessica Jonesille ja mainiolle Luke Cagelle. Niihin verrattuna Iron Fist tuntuu kuin yhdeltä The CW -kanavan DC-sarjakuviin perustuvista supersankarisarjoista, eikä vähiten siksi, että sarjan premissi kotikaupunkiinsa palaavasta, kuolleeksi luullusta, mutta supersankariksi kouluttautuneesta miljonääristä kuulostaa vahvasti Arrow-sarjalta (2012-2020). Toisaalta Iron Fist on kivan erilainen kuin aiemmat Defenders-sarjat, mutta samalla se tuntuu kuuluvan täysin eri maailmaan kuin synkän rosoiset ja realismia tavoitelleet Daredevil, Jessica Jones ja Luke Cage. Niiden sarjojen ollessa onnistuneesti kypsempään makuun tehtyjä sarjakuvasovituksia, Iron Fist muistuttaa itsestään liikoja luulevaa teiniä, joka nolon itsevarmasti painii liian kovassa liigassa.

Iron Fist lähtee ihan kelvollisesti käyntiin. On mielenkiintoista seurata, kuinka yli puolet elämästään kadoksissa ollut Danny palaa New Yorkiin ja luulee noin vain saavansa isänsä bisnekset itselleen. Hommahan ei tietenkään toimi ihan näin, etenkään kun Rand-yritys on korruptoitunut itse Randien kadottua lento-onnettomuudessa. Vaikka katsojana ei täysin lämpene hahmolle ja tämän naiiviudelle, sitä silti haluaa nähdä tämän saavan muut vakuutettua siitä, kuka hän on ja saavan yrityksen itselleen - joskin samalla sitä pohtii, että mitä yli puolet elämästään joidenkin kamppailulajimunkkien koulutuksessa ollut nuori mies tietää bisnesmaailmasta? Eivätkö edes viisitoista vuotta Himalajalla meditoidessa poistaneet Dannysta periamerikkalaista kapitalismia?




Tuotantokausi kuitenkin lähtee hiljalleen laskuun edetessään. Kuten aiemmilta Defenders-saagan kausilta, myös Iron Fistin ykköskaudelta löytyy kolmetoista jaksoa, eikä tekijöillä ole ollut tarpeeksi sisältöä täyttämään tätä. Avauskausi leviääkin vähän joka suuntaan, käsikirjoittajien puskiessa epätoivoisesti yhä vain uusia juonikuvioita täyttämään kestoa. Tuotantokauden pääpahis tuntuu vaihtuvan kerran jos toisenkin ja mitä enemmän uutta mukaan pusketaan, sitä puolivillaisemmin mitään hoidetaan loppuun asti. Moni kuvio kiertelee ja kaartelee turhauttavia reittejä, eikä lopulta finaali tunnu aika raskassoutuisen katselukokemuksen jälkeen tarpeeksi vakuuttavalta.

Sarjan ohjaajat rakentavat tunnelmaa vaihtelevasti, joidenkin suoriutuessa hommastaan toisia väkevämmin. Osa saa mukaan menevän sähäköitä toimintakohtauksia, joita katsoessa kuitenkin ärsyttää, kuinka Danny ei lähes ikinä osaa tai halua käyttää rautanyrkkivoimaansa. Teknisiltä ansioiltaan kausi on kelvollisesti tehty. Kameratyöskentely on pääasiassa oivallista, mutta joidenkin toimintakohtausten kohdalla on selvää, milloin näyttelijät oikeasti osaavat ja hoitavat stunttinsa ja milloin kameraliikkeillä ja leikkauksella pitää huijata katsojaa. Lavasteet ovat tyylikkäät ja visuaalisesti puhtoisempi Iron Fist yläluokkaisten maisemien kera näyttää ihan erilaiselta kuin likaisiin Hell's Kitcheniin ja Harlemiin sijoittuneet aiemmat sarjat. Dannyn hohtava nyrkki on oiva erikoisefekti, mutta muuten tehosteiden taso on vaihtelevaa. Muutamissa kohtauksissa taustakankaan käyttö on erittäin selvää. Äänimaailma on osaavasti rakennettu ja Trevor Morrisin säveltämät musiikit jumputtavat menevästi taustalla. Iron Fistin tunnusmusiikki on kuitenkin aika lattea edellissarjoihin verrattuna.




Yhteenveto: Iron Fistin ensimmäinen tuotantokausi on harmillisen lattea avaus potentiaaliselle supersankarisarjalle ja aikamoinen pettymys Daredevilin, Jessica Jonesin ja Luke Cagen jälkeen. Heti ensimmäiseksi ongelmaksi koituu päätähti Finn Jones, jolta ei löydy karismaa rooliin ja joka tekee hahmostaan kaikessa sinisilmäisyydessään ja angstisuudessaan aika ärsyttävän. Danny Randin haluaa nähdä onnistuvan tavoitteessaan saada isänsä yhtiön haltuunsa, vaikka samalla sitä pohtiikin, että millä ansioilla hahmo olisi kykeneväinen johtamaan firmaa? Hahmokattauksesta ja näyttelijäkaartista oikeastaan vain Colleen ja häntä esittävä Jessica Henwick vakuuttavat. Tarinansakin puolesta kausi on ailahteleva ja jo ennen kauden puoltaväliä käy selväksi, ettei tekijöillä ollut tarpeeksi sisältöä täyttämään kolmentoista jakson mittaa. Toiminnan taso vaihtelee siinä missä erikoistehosteidenkin. Ensimmäisen kautensa puolesta Iron Fist on turhauttavan heikko tapaus, joka jatkaa Defenders-saagan alamäkeä. Seuraavaksi onkin sitten luvassa itse The Defenders -minisarja (2017), jossa Iron Fist lyöttäytyy yhteen Daredevilin, Jessica Jonesin ja Luke Cagen kanssa, taistellakseen tiiminä pahuuden voimia vastaan...




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.3.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
Iron Fist, Yhdysvallat, 2017-2018, Netflix, Marvel Entertainment, Marvel Television, Walt Disney Television, ABC Studios, Devilina Productions


    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti