TAISTELUTOVERIT
BAND OF BROTHERS
Luojat: Tom Hanks ja Steven Spielberg
Pääosissa: Damian Lewis, Ron Livingston, Donnie Wahlberg, Scott Grimes, Kirk Acevedo, Michael Cudlitz, Dexter Fletcher, Frank John Hughes, Neal McDonough, David Schwimmer, Matthew Settle, Colin Hanks, Rick Warden, Richard Speight Jr., Shane Taylor, Rick Gomez, James Madio, Ross McCall, Douglas Spain, Eion Bailey, Marc Warren, Dale Dye, Robin Laing, Michael Fassbender, George Calil, Doug Allen, Matthew Leitch, Peter O'Meara, Dominic Cooper, Jason O'Mara, Simon Pegg, James McAvoy, Jimmy Fallon ja Tom Hardy
Genre: sota, draama
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 52 minuuttia - 1 tunti 13 minuuttia - Yhteiskesto: noin 10 tuntia 24 minuuttia
Ikäraja: 16
Band of Brothers, eli suomalaisittain Taistelutoverit perustuu Stephen E. Ambrosen samannimiseen kirjaan (Band of Brothers: E Company, 506th Regiment, 101st Airborne: From Normandy to Hitler's Eagle's Nest - 1992), mikä taas pohjautuu tositapahtumiin amerikkalaisen laskuvarjojääkäriryhmä Easy-komppanian taipaleesta toisessa maailmansodassa. Näyttelijä Tom Hanks ja Erik Jendresen kiinnostuivat Ambrosen kirjasta ja ryhtyivät tutkimaan Easy-komppanian tarinaa tarkemmin. Yhteistyössä Steven Spielbergin kanssa he alkoivat tekemään televisiosarjaa kirjan pohjalta. Kuvaukset käynnistyivät ja aikanaan sarjan budjetti oli televisiohistorian massiivisin 125 miljoonan dollarin rahoituksella. Lopulta Taistelutovereiden ensimmäinen jakso julkaistiin 9. syyskuuta 2001 - tasan 20 vuotta sitten! Sarja nousi heti suureen suosioon ja sitä ylistivät niin katsojat kuin myös kriitikot ja toisen maailmansodan historioitsijat. Sarja sai jopa 20 Emmy-ehdokkuutta (mm. paras käsikirjoitus, kuvaus, lavastus, maskeeraus, intro, stuntit ja erikoistehosteet), joista se voitti parhaan minisarjan, ohjauksen, roolituksen, leikkauksen, äänityksen ja äänileikkauksen palkinnot, minkä lisäksi se voitti myös erikoispalkinnon upeimmasta saavutuksesta television puolella. Lisäksi sarja sai kolme Golden Globe -ehdokkuutta (paras minisarja, miespääosa ja miessivuosa), joista se voitti parhaan minisarjan palkinnon. Vuosien varrella sarjan hehkutus on vain kasvanut ja nykyään sitä pidetään yhtenä parhaista televisiosarjoista, sekä kaikkien aikojen parhaana minisarjana. Itse näin Taistelutoverit muistaakseni noin kahdeksan vuotta sitten ensimmäistä kertaa. En ollut sitä ennen ollut erityisen kiinnostunut sotaelokuvista tai -sarjoista, mutta tämä sarja teki minuun suuren vaikutuksen. Ostinkin sarjan pari vuotta sitten Blu-raylla ja olen pohtinut sen uudelleenkatselua pidemmän aikaa. Kun huomasin Taistelutovereiden täyttävän nyt 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi vihdoin katsoa sarjan uudestaan ja arvostella sen.
Kun Yhdysvallat ajautuvat mukaan toiseen maailmansotaan, Easy-komppaniaksi nimetty ryhmä laskuvarjojääkäreitä lähtee taistelemaan Eurooppaan natsi-Saksan hirmuhallintoa vastaan.
Taistelutovereiden seuraamaan Easy-komppaniaan kuuluvat mm. vänrikkinä matkansa aloittava Dick Winters (Damian Lewis), Lewis Nixon (Ron Livingston), Buck Compton (Neal McDonough), Carwood Lipton (Donnie Wahlberg), Donald Malarkey (Scott Grimes), Joe Toye (Kirk Acevedo), Bull Randleman (Michael Cudlitz), Johnny Martin (Dexter Fletcher) ja William Guarnere (Frank John Hughes). Wintersistä rakennetaan sarjan ehein hahmo, jonka nähdään ylenevän arvonimiltään pitkin sarjaa ja josta muodostuu johtohahmo Easy-komppanialle. Muista hahmoista selviää silloin tällöin yksittäisiä asioita, mutta pääasiassa katsoja alkaa välittämään enemmänkin tästä koko joukosta, eikä niinkään yksilöistä joukossa. Hahmojen erilaiset persoonat tuodaan hyvin esille eri tilanteissa ja komppanian ryhmädynamiikka toimii erinomaisesti. Kun komppanian jäseniä alkaa kuolla sotatantereella, katsoja voi huomata joka jakson jälkeen välittävänsä heistä yhä vain enemmän ja enemmän - erityisesti tietäessään, että nämä eivät ole vain hahmoja, vaan todellisia ihmisiä. Monet sodasta selvinneet veteraanit nähdään joka jakson alussa tai lopussa kertomassa tunteitaan tapahtumista, mikä vain lisää katsojan tunnesidettä näihin laskuvarjojääkäreihin. Näyttelijät suoriutuvat kaikki todella hyvin rooleistaan - erityisesti Lewis, joka välittää hyvin hahmonsa monimutkikkaat tunteet taistelun keskellä. Hän esittää hienosti ihmistä, joka tuntee todella paljon, mutta joka uusien arvonimiensä vuoksi joutuu pitämään tunteet sisällään, tsempatakseen tovereitaan eteenpäin.
Vaikka sarja keskittyykin pääasiassa ryhmään, osa jaksoista nostaa esille jonkun tietyn sotilaan, jonka vinkkelistä tapahtumia seurataan. Yhdessä jaksossa seurataan heti alkuun traumatisoituvaa Albert Blitheä (Marc Warren), toisessa taas lääkintämies Eugene Roeta (Shane Taylor). Yhdessä jaksossa nostetaan esille vasta myöhemmässä vaiheessa sotaan saapuva luutnantti Henry Jones (Colin Hanks), kun taas toisessa kertojana toimii David Webster (Eion Bailey), joka on sodan alussa joutunut pitkäksi aikaa sairaalaan ja kun hän palaa takaisin sotimaan, entiset ystävät kohtelevat häntä kuin tulokasta. Lisäksi Taistelutovereissa nähdään useampikin näyttelijä, jotka ovat nykyään isoja tähtiä, mutta olivat vielä vuonna 2001 niin tuntemattomia, että on hyvä, että heillä on edes vuorosanoja. Tarkkasilmäisemmät katsojat voivat bongata mm. James McAvoyn, Michael Fassbenderin, Simon Peggin, Tom Hardyn ja jopa nykyään omaa televisio-ohjelmaansa juontavan Jimmy Fallonin. Frendit-komediasarjasta (Friends - 1994-2004) tuttu David "Ross" Schwimmer nähdään muutamassa jaksossa Easy-komppaniaa aluksi komentavana mulkvisti-luutnantti Sobelina.
Vaikka jo ensimmäisellä katselukerralla vajaa kymmenen vuotta sitten Taistelutoverit oli tehnyt minuun vaikutuksen, se onnistui olemaan uusintakatselulla vieläkin parempi. Ei ole mikään ihme, että Taistelutovereita pidetään kaikkien aikojen parhaana minisarjana; se on aivan henkeäsalpaavan upea mestariteos, mikä ravisteli televisiotuotantoja pysyvästi. Kyseessä on niin vaikuttava ja immersiivinen elämys, että ei tarvitse päästä edes viimeiseen jaksoon, kun on jo jäänyt täysin sanattomaksi sarjan mahdin edessä. Heti avausjaksostaan lähtien Taistelutoverit imaisee mukaansa ja kuljettaa katsojansa elämää muovaavalle matkalle näiden sotilaiden kanssa. Sitä voi huomata olevansa niin täysillä menossa mukana, että jännittäminen on vähäinen sana kuvaamaan sitä tunnetta, minkä katsoja kokee yhdessä sotilaiden kanssa. Sydän hakkaa vähän väliä. Kun sotilaat hiipivät pimeässä metsässä, katsoja yrittää olla hiirenhiljaa. Kun sotilaat hytisevät kylmissään kuopissa Bastognessa, katsoja kaivautuu lämpimän peiton alle. Sitten taas positiivisemmassa sävyssä, kun sotilaat piristävät toisiaan ja vitsailevat nuotion ääressä, katsoja hekottelee muiden kanssa jutuille, aivan kuin olisi höpöttelyssä mukana tuttujensa kera.
Yksi Taistelutovereiden vakuuttavimmista puolista on, ettei se oikeastaan edes tunnu televisiosarjalta. Siinä on jotain niin elokuvallista, että tuntuu siltä kuin katsoisi kymmenen lyhyttä, toiseen maailmansotaan sijoittuvaa filmiä. Tähän vaikuttaa paljon se, kuinka hurja teos sarja on tuotannoltaan. Kuten alussa kerroin, aikanaan sarjan budjetti oli ennenkuulumattoman suuri ja se myös näkyy ja kuuluu (ja tuntuu) sarjaa katsoessa. Yhä tänä päivänä sotakohtaukset ovat ällistyttävästi luotuja ja moni kunnon sotaleffakin kalpenee sarjan rinnalla. Meno on äärimmäisen intensiivistä, eikä sarja pelkää esittää sodan monia kauhuja. Mukana on kaameaa kuvastoa, hirvittäviä tilanteita ja muutenkin meno on rankkaa. Katsoja voikin kokea huojentuneisuutta, kun jakso on päättynyt, sillä tapahtumien keskelle tosiaan uppoutuu niin vahvasti. On vaativaa katsoa kerta toisensa perään, kun nämä sotilaat joutuvat näkemään tovereidensa kuolevan kauheilla tavoilla, erityisesti kun tietää, että nämä hetket ovat oikeasti tapahtuneet. Sarja syventyykin hyvin siihen, mitä sota tekee ihmisille ja jaksojen varrella näemme monenlaista reaktiota, kun sotilaiden psyyke lopulta murtuu.
Ja jos sarjan aikana ehtii tuntua, että se on koetellut katsojan kestävyyttä sodan kauhuilla, todellinen isku tulee jaksossa, jossa Easy-komppania löytää natsien keskitysleirin. Jakso on sydäntäriipivä ja -murskaava, eikä ole ihme, jos sitä katsoessa herkistyy kyyneliin asti. Katsoja tietää, mitä leirissä on vastassa ja mitä hirvittävyyksiä siellä on tehty, mutta silti voi tuntea sotilaiden ihmetyksen, että miten jotkut ihmiset ovat voineet tehdä tällaisia hirmutekoja toisille. Vaikka keskitysleiriosio on ehdottomasti sarjan pysäyttävin, on sarja pullollaan voimakkaita kohtauksia. Enkä tarkoita vain valtavia sotakohtauksia, vaan myös pienempiäkin hetkiä. Kun joku sotilaista ylennetään tai kun jouluna 1944 keskellä pimeää metsää jotkut alkavat laulamaan joululauluja. Vihollinen voi olla kuinka lähellä tahansa, mutta sillä hetkellä on luotu sanomaton rauha. Matka tekee kerta toisensa perään vaikutuksen. Ja ihan oikeasti myös tarkoitan matkaa. Easy-komppaniaan vaativaan kouluttautumiseen keskittyvästä avausjaksosta läpi kahden vuoden tapahtumien ajan aina sodan päättymiseen syyskuussa 1945, katsoja tuntee käyneensä läpi matkan. Kun matka lopulta päättyy, sitä haluaisi antaa koko työryhmälle aplodit. Voi kuitenkin olla, että kokemus on jättänyt niin valtavan mutta silti niin tyhjän olon, etteivät kädet tottele.
Sarjan ohjaajat ja käsikirjoittajat tekevät hienoa työtä niin tunnelman kanssa kuin kuljettaessaan tarinaa eteenpäin. Yksittäisten hahmojen kautta tapahtumien kertominen on hyvä ratkaisu, kuten on myös Easy-komppanian esittäminen omana hahmonaan. Lukuun ottamatta muutamia tietokonetehosteita toisen jakson Normandian hyökkäyksessä, tekninen toteutus on hurjan ällistyttävää. Sarja on läpikotaisin taidokkaasti kuvattu, oli kyse sitten valtavista laajoista kuvista, jotka esittelevät erinomaisia lavasteita esimerkiksi taistelussa tuhoutuneesta kaupungista, sen osittain sortuneista taloista, kivimurskasta ja kuolleista sotilaista pitkin katuja tai tiiviistä lähikuvista, joissa näyttelijät kanavoivat oikein tosissaan esittämiensä sotilaiden tunteita. Lavasteet todella ovat huikeat kaikin puolin ja niitä on rakennettu isoille alueille, näyttäen tuhon käsittämättömän laajuuden. Puvustajat tekevät hyvää työtä sotilaiden asujen kanssa ja maskeeraajat näyttävät taitonsa karujen vammojen kanssa, joita sotilaat saavat läpi sarjan, aina pienistä ruhjeista irtoraajoihin. Jälkitöissä leikkaus on osaavasti tehty ja sotaan sijoittuvissa kuvissa värimäärittelyllä poistetaan kaikki ilo harmailla ja onnettomilla sävyillä. Äänimaailma on tietty räjähtävä, kuten sotateoksessa kuuluukin olla ja Michael Kamenin säveltämät musiikit vain lisäävät tunteikkuutta. Sävelmät ovat usein herkkiä ja kauniita, ja tunnusmelodia on todella hieno. Muutenkin alkutekstipätkä on jo itsessään voimakas ja viimeistä jaksoa katsoessa jo sen aikana voi mennä tippa linssiin, kun tajuaa, että ihan kohta tämä on ohi.
Yhteenveto: Taistelutoverit on minisarjojen kuningas ja ehta mestariteos, joka jättää yhä 20 vuotta ilmestymisensä jälkeen monet muut sotakuvaukset varjoonsa. Sarja tekee kerta toisensa perään vaikutuksen, tarjoten niin massiivisia sotakohtauksia, intensiivistä jännitystä ja aitoa koskettavuutta, kuin myös kaiken sodan tuoman tuhon ja ahdistuksen keskellä kivoja pieniä kohtauksia, joihin on saatu paljon tunnetta. Sarjan katsominen ei ole helppoa, sillä se ei pelkää esittää sotaa kaikessa karmeudessaan. Varsinkin keskitysleirijakson aikana katsoja voi tuntea koko kehossaan pahaa oloa ja surun tunne on vyöryvä. Ohjaajat rakentavat siis tunnelmaa fantastisesti. Käsikirjoittajien tapa kuljettaa kertomusta on erinomainen ja sarjaa katsoessa todella tuntuu siltä kuin tekijät veisivät katsojansa suurelle matkalle. Matkan varrella tavatut hahmot ovat kiinnostavia niin yksilöinä kuin joukkiona ja heidän näyttelijänsä läpikotaisin nappivalintoja. Näin 20 vuotta myöhemmin on hauskaa bongailla nykyään isoja tähtiä esittämässä todella pieniä rooleja. Tekniseltä toteutukseltaan Taistelutoverit on yhä häikäisevä aina kuvauksesta lavasteisiin ja tehosteisiin, unohtamatta Michael Kamenin upeita musiikkeja. Kaikin puolin Taistelutoverit on täydellinen paketti, joka kuuluu ehdottomasti niiden sarjojen joukkoon, jotka ihan jokaisen kuuluisi katsoa edes kerran elämässään.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 29.4.2021
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.imdb.com
Band of Brothers, 2001, Yhdysvallat, DreamWorks, HBO Films, BBC, Playtone, DreamWorks Television
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti