TRUE DETECTIVE - KAUSI 2
Luoja: Nic Pizzolatto
Pääosissa: Colin Farrell, Rachel McAdams, Vince Vaughn, Taylor Kitsch, Kelly Reilly, Ritchie Coster, Afemo Omilami, Christopher James Baker, Michael Irby, Leven Rambin, Abigail Spencer, Lolita Davidovich, Riley Smith, Timothy V. Murphy, Emily Rios, Vinicius Machado ja Christian Campbell
Genre: rikos, draama
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 53 minuuttia - 1 tunti 23 minuuttia - Yhteiskesto: noin 8 tuntia
Ikäraja: 16
Nic Pizzolatton luoma rikossarja True Detective nousi valtavaan suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin alkuvuodesta 2014. Heti kun sarja osoittautui suosituksi, HBO teki diilin Pizzolatton kanssa jatkosta. Pizzolatto toimi jälleen käsikirjoittajana, tällä kertaa kirjailija Scott Lasserin avustuksella. Ensimmäisen kauden ohjaaja Cary Joji Fukunaga ei kuitenkaan halunnut palata sarjan pariin, mistä nousi huhuja, että Pizzolatto ja Fukunaga olisivat riitautuneet ykköskautta tehdessään. Uusien ohjaajien ja uuden näyttelijäkaartin kanssa kuvaukset käynnistyivät saman vuoden marraskuussa ja lopulta True Detectiven toinen tuotantokausi alkoi pyöriä HBO:lla kesäkuussa 2015. Kausi osoittautui kuitenkin suureksi pettymykseksi monille ja jotkut listasivat sen jopa yhdeksi ilmestymisvuoden huonoimmista televisiokausista. Itse olin jo pitkään pohtinut True Detectiven katsomista ja nyt kun sarja on pitkän odotuksen jälkeen saamassa neljännen tuotantokautensa, päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. Sarjan avauskausi oli mielestäni erinomainen, mutta siitä huolimatta aloitin kakkoskauden varovaisin odotuksin, kuultuani siitä paljon parjausta...
Kun kalifornialaiskaupunki Vincissä kaupunginjohtaja Ben Caspere katoaa, tapausta ryhtyvät tutkimaan korruptoitunut kyttä, moottoripyöräpoliisi, etsivä ja rikollispomo.
Jo ensimmäistä tuotantokautta tehdessään sarjan luoja Nic Pizzolatto ilmoitti, että True Detective tulisi olemaan antologiasarja, jossa jokainen tuotantokausi kertoisi omaa tarinaansa omilla hahmoillaan. Sarjan kakkoskaudella ei siis nähdä Matthew McConaugheyn ja Woody Harrelsonin näyttelemää etsiväkaksikkoa Rustia ja Martyä (näyttelijät pysyvät kuitenkin sarjassa tuottajina), vaan se keskittyy täysin uusiin etsivähahmoihin. On Colin Farrellin näyttelemä Ray Velcoro, korruptoitunut kyttä, Taylor Kitschin esittämä Paul Woodrugh, moottoriteitä moottoripyöränsä selästä valvova poliisi ja Rachel McAdamsin näyttelemä Antigone Bezzerides, Venturan piirikunnan sheriffilän CID-agentti. Näyttelijätrio suoriutuu kaikki kolme mainiosti rooleistaan ja jokaiselle on rakennettu omat juonikuviot, joita kuljetellaan eteenpäin katoamistutkimuksen kanssa. Mielenkiintoisin triosta on Farrellin näyttelemä alkoholiin ja väkivaltaan taipuva Velcoro, johon on selvästi pyritty yhdistämään elementtejä McConaugheyn ja Harrelsonin hahmoista edelliskaudelta.
Oman lusikkansa soppaan sotkee myös rikollispomo Francis Semyon, jota näyttelee yllättäen lähinnä komediarooleista tuttu Vince Vaughn. Vaughn pärjää yllättävänkin hyvin roiston osassa, tehden Semyonista jopa aika uhkaavan korston. Merkittävässä roolissa on lisäksi Semyonin tyttöystävä, Jordan, jona nähdään Kelly Reilly, joka hoitaa myös tonttinsa hyvin.
Valitettavasti lukemani ja kuulemani reaktiot ja kommentit True Detectiven toisesta tuotantokaudesta pitivät paikkansa, eikä se yllä liki mestarillisen avauskauden tasolle - ei sitten millään. On selvää, että sarjan suosion myötä HBO ja Pizzolatto lähtivät turhankin ahneesti luomaan hitilleen jatkoa. Tuskin jatkokaudesta olisi ikinä voinut saada yhtä hyvää, mutta on sääli, kuinka paljon heikompi kakkoskausi on. Omana rikostarinanaan homma toimii periaatteessa oivallisesti ja hyvä näyttelijäkaarti auttaa paljon. Mukana on useita mainioita ja ihan tiivistunnelmaisia kohtauksia, erityisesti hyvässä, joskin lähes puolentoista tunnin kestossaan turhan pitkässä finaalijaksossa.
Pidän siitä, että Pizzolatto ei ole lähtenyt toistamaan avauskauden juttuja uudella kaudella, vaikka alusta löytyykin ensimmäisen kauden tapaista haastattelua ja aikahyppelyä. Tutkimuksessa ei myöskään ole kyse nuorten naisten murhista, vaan kadonneen kaupunginjohtajan tapauksen selvittämisestä. Valitettavasti potentiaalisista lähtökohdistaan huolimatta uuden kauden ainekset eivät johda yhtään niin koukuttavaan jännitysnäytelmään. Siinä, missä ensimmäinen kausi oli pirun ahdistava, mutta sen katselua oli mahdoton lopettaa, sillä etsiväduon pakkomielle tapauksen selvittämisestä tarttui katsojaan, kakkoskausi on lähinnä kelvollisesti tehtyä rikosdraamaa, mutta ei lopulta sen enempää. Tämänkertainen tarina pitää tarpeeksi passelisti kiinnostusta yllä, muttei koskaan tosissaan nappaa kyytiinsä. Ykköskauden synkkä filosofisuus, finaalijakson piinaavuus ja päähahmojen erinomaisesti rakennettu dynamiikka loistaa poissaolollaan kakkoskaudella. True Detectiven toinen kausi on oikein mukiinmenevä, ajoittain erittäin toimiva ja toisinaan taas hieman raskassoutuinen. Päätösjakson lopputekstien alettua pyörimään, päällimmäinen ajatus on lähinnä "tjaa, tulipahan nähtyä", eikä sellainen "huhhuh, mikä teos!" kuin ykköskauden päätyttyä.
Nic Pizzolatto on tälläkin kertaa kirjoittanut koko kauden, mutta taisi tajuta itsekin haukanneen liian ison palan kakkua, sillä hän kutsui kirjoitusavukseen kirjailija Scott Lasserin. True Detectiven ykköskausi oli Pizzolattolta aikamoinen napakymppi ja sellaisen toistaminen tuottaisi jännitystä ja unettomia öitä itse kullekin, mutta harmillisesti liian nopeasti väsätty kakkoskausi jää tekstiltään alikehitetyksi. Tällä kertaa ohjaajana ei toimi vain yksi tekijä, vaan ohjaajia on useampi kappale, minkä takia lopputulos ei tunnu yhtä yhtenäiseltä ja vahvalta visiolta kuin viimeksi. Teknisiltä ansioiltaan tämäkin tuotantokausi on kuitenkin priimaa. Se on hienosti kuvattu ja tyylikkäästi valaistu. Lavasteet ja asut ovat mainiot ja maskeeraukset parhaimmillaan todella vakuuttavat. Äänimaailma on väkevästi rakennettu ja tällä kertaa tunnuskappaleena toimiva mahtavan Leonard Cohenin biisi Nevermind uhkuu vaaran tunnetta, mutta samalla se on onnistuneen viettelevä.
Yhteenveto: True Detectiven toinen tuotantokausi kertoo oman kelpo rikostarinansa, mutta se tuottaa silti suuren pettymyksen erinomaisen ykköskauden jälkeen. On liiankin selvää, että kakkoskausi pistettiin kiireessä tuotantoon, eikä siitä löydy samanlaista huolellisesta panostusta kuin edeltäjästä. Tunnelma ei ole läheskään yhtä painostava ja vangitseva kuin viimeksi. Tarinakaan ei ole yhtä koukuttava, mutta on se kuitenkin tarpeeksi kiinnostava. Nic Pizzolatton käsikirjoitukset yhdessä Scott Lasserin kanssa vaatisivat potkua ja viilausta, ja ohjauksesta huomaa useiden tekijöiden hajanaiset panokset yhden vahvan vision sijaan. Näyttelijät ovat kuitenkin loistovireessä ja teknisellä puolella kaikki on enemmän kuin mallillaan. True Detectiven kakkoskausi on hyvin todennäköinen pettymys upean ykköskauden jälkeen, mutta omana rikostarinanaan se on varsin passeli ja menevä. Toivon kuitenkin, että suunta on tästä takaisin ylöspäin ja että Mahershala Alin tähdittämä kolmoskausi tekisi taas vaikutuksen.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.2.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
True Detective, 2014-, Yhdysvallat, Anonymous Content, HBO Entertainment, Passenger
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti