THE SOPRANOS - KAUSI 2
Luoja: David Chase
Pääosissa: James Gandolfini, Lorraine Bracco, Edie Falco, Michael Imperioli, Dominic Chianese, Vincent Pastore, Steven Van Zandt, Tony Sirico, Jamie-Lynn Sigler, Robert Iler, Nancy Marchand, Drea de Matteo, David Proval, Aida Turturro, Louis Lombardi, John Ventimiglia, Oksana Lada ja Jon Favreau
Genre: rikos, draama
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: noin 51 minuuttia - Yhteiskesto: noin 11 tuntia 7 minuuttia
Ikäraja: 16
David Chasen luoma mafiasarja The Sopranos nousi heti suureen suosioon vaikuttavan ensimmäisen tuotantokautensa myötä, mikä sai ylistystä niin katsojilta kuin kriitikoilta, että myös useita palkintoja, kuten parhaan draamasarjan Golden Globen ja parhaan käsikirjoituksen Emmyn. Toisen tuotantokauden teko aloitettiinkin pian ensimmäisen kauden ilmestyttyä ja sen jaksot alkoivat pyöriä televisioissa tammikuussa 2000. Katsojaluvut nousivat ja kriitikot jatkoivat kehumistaan. Tuotantokausi sai yksitoista Emmy-ehdokkuutta (mm. paras draamasarja, naispääosa, naissivuosa, miessivuosa, ohjaus ja käsikirjoitus), joista se voitti parhaan miespääosan palkinnon, sekä neljä Golden Globe -ehdokkuutta (paras draamasarja, miespääosa ja naispääosa). Itse aloitin The Sopranosin katsomisen vasta tänä vuonna, valmistautumisena tulevaan esiosaelokuvaan The Many Saints of Newark (2021). Jännitin sarjan aloittamista sen suosion takia, mutta olin sekä huojentunut että yllättynyt siitä, kuinka hyvin ensimmäinen kausi iski minuun. Noin puolitoista kuukautta ensimmäisen kauden katselun jälkeen aloitin The Sopranosin toisen tuotantokauden.
Junior-sedän jouduttua vankilaan ja Livia-äidin päädyttyä sairaalaan, Tony Soprano johtaa nyt mafiaperhettä. Ongelmia syntyy, kun kymmenen vuotta vankilassa virunut Jackien veli Richie vapautuu ja saapuu sekoittamaan pakkaa.
Edesmennyt James Gandolfini nappasi vihdoin parhaan miespääosan Emmy-palkinnon Tony Sopranon roolista, minkä hän olisi ansainnut jo roolityöllään ensimmäisellä kaudella. Gandolfini jatkaa aivan mielettömän hienoa työtä, tuoden toistamiseen monimutkikkaan hahmonsa useat sävyt esiin täydellisesti. Katsojan suhtautuminen hahmoon pysyy yhä hieman ristiriitaisena, Tonyn ollessa toisaalta erittäin pidettävä, mutta samalla aikamoinen mulkvisti. Huonojenkin puoliensa kanssa Tonya kannustaa onnistumaan ja hänen puolestaan jännittää, kun vaikeudet alkavat. Etenkin kauden loppupäässä katsojaa viedään oikein kunnolla Tonyn pään sisälle, mikä on erittäin kiehtova matka. Hienoa työtä tekee myös Tonyn vaimoa Carmelaa esittävä Edie Falco, joka näyttää myös synkempää puoltaan. Pariskunnan lapsille Anthony Jr:lle (Robert Iler) ja Meadow'lle (Jamie-Lynn Sigler) on kirjoitettu omat juonikuvionsa, Meadow'n mm. käydessä viimeistä kouluvuottaan high schoolissa. Iler ja Sigler ovat mainioita osissaan ja on veikeää, kuinka paljon näyttelijät ovat ehtineet kasvaa tuotantokausien kuvausten välissä.
Myös tutut mafiahahmot tekevät paluun. Vanha Junior-setä (Dominic Chianese) on pidätettynä, kun taas Tonyn äiti Livia (pari kuukautta toisen kauden julkaisun jälkeen menehtynyt Nancy Marchand) lojuu sairaalassa, eikä kumpikaan erityisemmin pidä Tonysta. Nuori Christopher (Michael Imperioli) yrittää näyttää kykynsä niin mafialle kuin elokuvapiireissä, työstäessään yhä käsikirjoitustaan. Imperioli todella sopii rooliinsa, sillä hän on jopa käsikirjoittanut yhden tämän kauden jaksoista! Epäilyttävästi kadonnut Pussy (Vincent Pastore) ilmestyy takaisin, Silvio (Steven Van Zandt) siteeraa jälleen Scarface - arpinaamaa (Scarface - 1983) ja iäkäs Paulie (Tony Sirico) hoitelee tärkeitä hommia. Viime kaudella vain nopeasti nähty Tonyn sisko Janice (Aida Turturro) nostetaan kunnolla esiin, kun tämä saapuu kaupunkiin hoitamaan heidän äitiä. Uutena hahmona esitellään mafiaperheen entisen pomon Jackien veli Richie Aprile (David Proval), joka aiheuttaa myös päänvaivaa Tonylle. Tutut näyttelijät jatkavat hommansa hoitamista mallikkaasti ja Turturro ja etenkin Proval ovat hyvät lisäykset.
Tonyn psykiatri Jennifer Melfi (Lorraine Bracco) pääsee täysin uudella tavalla esille, kun hänen omaa elämäänsä esitellään enemmän. Tonyn kertomilla asioilla on ollut vaikutuksensa Jenniferin hyvinvointiin ja hän itse joutuu nyt käymään psykiatrilla. Bracco tarjoaa entistä vahvemman roolisuorituksen. Jenniferin ja Tonyn välinen suhde on yhä yksi sarjan huippukuvioista. Heti kauden alussa sarjassa viitataan hauskasti Robert De Niron ja Billy Crystalin tähdittämään elokuvaan Terapian tarpeessa (Analyze This - 1999), mikä kertoo myös psykiatrilla käyvästä mafiapomosta.
The Sopranosin toinen tuotantokausi jatkaa ensimmäisen kauden väkevää linjaa, muttei täysin yllä samalle erinomaiselle tasolle. Kauden kolmentoista jakson joukosta löytyy pari hieman heikompaa jaksoa, mitkä tuntuvat pienesti täytteeltä, vaikka niissäkin on hienot hetkensä. Kokonaisuutena kausi ei ole yhtä koukuttava, että sitä ahmisi useammankin jakson päivässä. Parhaimmillaan kakkoskausi on kuitenkin mestarillista työtä ja kausi vain paranee loppua kohti, kun juonikuviot alkavat rakentumaan yhä vain voimakkaammin kohti huipennustaan. Pari viimeistä jaksoa ovatkin huippulaatua, mutta kyllä kauteen mahtuu muitakin rautaisia jaksoja sekä erittäin iskeviä hetkiä ja käänteitä. Yllättäen tällä kaudella yhdeksi suosikkijutukseni nousi Christopherin innostus elokuvantekoa ja näyttelemistä kohtaan (kenties koska pystyin samaistumaan niihin huomattavasti helpommin kuin mafiaelämään) ja etenkin jakso, missä myöhemmin mm. Iron Manin (2008) ohjannut Jon Favreau tekee cameon omana itsenään, oli yksi kauden parhaista.
Ensimmäisen kauden tavoin myös tällä kertaa tasapainotellaan onnistuneesti Tonyn molempien elämien kanssa, näyttäen niin mafiapuolta kuin perhe-elämää, mikä vaikeutuu yhä vain enemmän, kun lapsetkin alkavat olla perillä isänsä puuhista. Kaikenlaisia konflikteja rakennetaan Tonyn elämään yhä vain lisää, eikä ihme, että hän tarvitsee jonkun, jolle puhua vaikeuksista. Psykiatri Melfin kuitenkin pelätessä Tonya, tämän täytyy purkaa stressiään muilla tavoilla. Kaudelta löytyy häijyjä hetkiä, mitkä pistävät katsojan moraalin joka kerta koetukselle. Sitä haluaisi olla Tonyn puolella, mutta samalla ei voi olla pohtimatta, että maailmalle saattaisi olla parempi, jos hän joutuisi telkien taakse. Mafian toimia tutkivien poliisien ja FBI:n kautta saadaan vain lisättyä jännitettä, ja katsojan mielessä kummittelee tieto siitä, että minä hetkenä hyvänsä nämä saattavat saapua Sopranon talolle.
Ohjaajat rakentavat tunnelmaa oivallisesti ja käsikirjoittajat syventävät hahmoja hienosti, sekä jatkavat sujuvasti tarinaa. Dialogi on läpikotaisin ytimekästä, mutta muutamista jaksoista tosiaan löytyy täytteen tuntua. The Sopranosin toinen kausi on myös taidokkaasti kuvattu ja parhaimmillaan leikkaus on fantastista. Visuaalinen puoli on kunnossa myös lavasteista värimaailmaan ja äänipuolikin on hyvin hoidettu. Kappalevalinnat ovat tälläkin kaudella läpikotaisin mainioita ja tunnuskappaleena toimiva Alabama 3:n Woke Up This Morning saa viimeistään tässä kohtaa nostamaan äänenvoimakkuutta ja hoilaamaan mukana joka jakson alussa.
Yhteenveto: The Sopranosin toinen tuotantokausi on mahtavaa jatkoa, vaikkei ihan ylläkään ensimmäisen kauden korkeuksiin. Muutama kauden jaksoista tuntuu hieman täytteeltä, jotta kaudelle saadaan 13 jaksoa, mutta niistäkin, hieman heikommista jaksoista löytyy väkevät puolensa. Erilaisia juonikuvioita rakennetaan oivallisesti pitkin kautta ja jännitettä kasvatellaan pikkuhiljaa, kunnes kaikki eskaloituu kauden upeassa huipennuksessa. Väliin mahtuu myös paljon loistokkaita jaksoja, kuten Jon Favreaun jakso, missä Christopher pääsee valokeilaan paremmin kuin ennen. Tonyn ja Jenniferin psykiatrikeskustelut ovat jälleen erittäin koukuttavia. Näyttelijät pistävät toistamiseen parastaan. James Gandolfini voitti täysin ansaitusti Emmy-palkinnon parhaana miespääosana. Hänen tulkintansa mafiapomona on ilmiömäinen ja jo näiden kahden kauden perusteella on helppo sanoa, miksi Tony Soprano on jäänyt historiaan yhtenä television parhaimpana hahmona. Jos The Sopranosin ensimmäinen kausi iski, kannattaa ehdottomasti jatkaa toiselle kaudelle. Meno ei ole ihan yhtä huikeaa, mutta mahtava paketti on tämäkin!
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.7.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
The Sopranos, Yhdysvallat, 1999-2007, HBO, Brillstein Entertainment Partners, The Park Entertainment
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti