MUISTOJA HÄNESTÄ
REMINDERS OF HIM
Ohjaus: Vanessa Caswill
Näyttelijät: Maika Monroe, Tyriq Withers, Lauren Graham, Bradley Whitford, Zoe Kosovic, Lainey Wilson, Jennifer Robertson, Monika Myers, Nicholas Duvernay, Hilary Jardine ja Rudy Pankow
Genre: draama
Kesto: 1 tunti 54 minuuttia
Ikäraja: 12
Reminders of Him, eli suomalaisittain Muistoja hänestä perustuu Colleen Hooverin samannimiseen kirjaan vuodelta 2022. Vuonna 2024 Universal Pictures ilmoitti työstävänsä elokuvasovitusta kirjan pohjalta ja että Hoover itse kirjoittaisi myös elokuvan. Kuvaukset käynnistyivät huhtikuussa 2025 ja nyt Muistoja hänestä saapuu elokuvateattereihin. Itselleni tämä Hooverin kirja ei ole tuttu, mutta mielsin pari aiempaa hänen kirjojensa pohjalta tehtyä filmatisointia, Se päättyy meihin (It Ends with Us - 2024) ja Ainoastaan sinä (Regretting You - 2025) kelpo tapauksiksi, joten odotin mielenkiinnolla tämän uuden leffan näkemistä. Kävinkin katsomassa Muistoja hänestä sen lehdistönäytöksessä pari päivää ennen ensi-iltaa.
Seitsemän vuotta sitten Kenna Rowan joutui vankilaan syytettynä poikaystävänsä kuolemantuottamuksesta. Vapauduttuaan Kenna haluaa luoda yhteyden tyttäreensä, jonka hän on nähnyt vain juuri tämän synnyttyä.
Maika Monroe näyttelee Kenna Rowania, joka vapautuu seitsemän vuoden jälkeen vankilasta, minne hän joutui syytettynä poikaystävänsä Scottyn (Rudy Pankow) kuolemantuottamuksesta. Kenna synnytti vankilaan jouduttuaan tyttären, Diemin (Zoe Kosovic), mutta lapsi vietiin häneltä saman tien ja asetettiin Scottyn vanhempien (Lauren Graham ja Bradley Whitford) huostaan. Vapauduttuaan Kenna suuntaa suoraan vanhaan kotikaupunkiinsa, toiveenaan saada vihdoin tavata tyttärensä, mutta Diemin isovanhemmat pitävät Kennaa ihmishirviönä, eivätkä halua tytön olevan missään tekemisissä äitinsä kanssa. Monroe on erittäin hyvä valinta rooliinsa ja hän tulkitsee vakuuttavasti hahmonsa vaikeita tuntemuksia, liittyen niin tyttäreensä, kuolleeseen rakkaaseensa, Scottyn vanhempiin, sekä ennen kaikkea itseensä. Kenna on hyvin rakennettu hahmo ja häntä kannustaa alusta alkaen. Graham ja Whitford ovat myös mainiot poikansa menettäneinä vanhempina, jotka ovat demonisoineet Kennan helpottaakseen omaa pahaa oloaan.
Elokuvassa nähdään myös Tyriq Withers baaria pyörittävänä Scottyn parhaana ystävänä Ledgerinä, joka on myös pitänyt Kennaa vuosia syypäänä bestiksensä kuolemaan, mutta kun nainen lopulta saapuu kaupunkiin, Ledger alkaakin ensimmäisenä nähdä hänessä todellisen tuskan. Withers on kelpo valinta osaansa, mutta mielsin hänen hahmonsa siksi pakolliseksi pahaksi, eli aika turhaksi uudeksi romanttiseksi mielenkiinnonkohteeksi, jotta leffa olisi muutakin kuin pelkkää alakulossa vellovaa kiistaa Diemin huoltajuudesta.
Muistoja hänestä osoittautui jälleen yhdeksi kelpo Colleen Hoover -leffaksi ja naisen tietyt tuntomerkit ja kaavat alkavat kyllä hahmottua, lähtien eri tavoin "kielletyistä rakkauksista". Heti, kun Kenna ensi kertaa astelee Ledgerin pyörittämään baariin, on selvää, että naisen ja miehen välillä tulee olemaan säpinää, siitäkin huolimatta, että Ledger pitää Kennaa aluksi syypäänä Scottyn kuolemaan. Tämä rakkauskuvio olikin mielestäni leffan heikompaa antia. Monroen ja Withersin väliltä löytyy sopivasti kemiaa, mutta hahmot tuntuvat ajautuvan yhteen vain, koska tarina sitä vaatii, eikä niinkään että heidän suhdettaan kunnolla kehitettäisiin kohti lopputulosta.
Se, mikä kuitenkin nosti omassa silmissäni elokuvan plussan puolelle, on Kennan yritys vakuuttaa kykynsä äitinä epäilijöilleen, joihin myös hän itse kuuluu. Naisen tuska on käsinkosketeltavaa ja parit kohtaukset ovat takuuvarmoja kyynelhanojen avaajia. Asiaa eivät toki auta nyyhkycoverit eri artistien ja yhtyeiden kappaleista, kuten Coldplayn Yellow'sta. Tämän päätarinan finaali on kuitenkin aidosti koskettava, vaatimatta liiallisia melodraamalauluja taustalle. Ja onhan se myös pakko kehua Kennan uutena kotina toimivaa Paradise-taloa, mikä vilisee kissanpentuja ja vuokralainen saa jopa alennusta, jos ottaa yhden kissanpennuista itselleen. Paradise kuulostaa nimensä mukaisesti siis paratiisilta!
Elokuvan on ohjannut Vanessa Caswill, joka on aiemmin tehnyt lähinnä televisiosarjoja. Caswill hoitaa tonttinsa passelisti, mutta kompuroi ajoittain huteran käsikirjoituksen kanssa, jota on ollut Lauren Levinen kanssa työstämässä itse Colleen Hoover. Teknisesti Muistoja hänestä on toimiva. Leffa on osaavasti kuvattu ja sujuvasti leikattu kasaan. Lavasteet ja asut näyttävät hyviltä ja äänimaailmakin on pätevästi rakennettu. Tom Howen säveltämät musiikit tunnelmoivat mainiosti, mutta tosiaan osa biisivalinnoista sai minut lähinnä kohottelemaan kulmiani.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 11.3.2026
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Reminders of Him, Yhdysvallat, 2026, Universal Pictures, Heartbones Entertainment, Little Engine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti