AGENT CARTER - KAUSI 1
Luojat: Christopher Markus ja Stephen McFeely
Pääosissa: Hayley Atwell, James D'Arcy, Enver Gjokaj, Chad Michael Murray, Shea Whigham, Dominic Cooper, Lyndsy Fonseca, Kyle Bornheimer, Meagen Fay, Bridget Regan, Ralph Brown, Costa Ronin, Neal McDonough ja Toby Jones
Genre: jännitys, draama, rikos, scifi
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: noin 42 minuuttia - Yhteiskesto: noin 5 tuntia 39 minuuttia
Ikäraja: 12
Agent Carter on Marvelin elokuvauniversumiin sijoittuva televisiosarja. Sarjan suunnittelu lähti liikkeelle vuonna 2013, kun Captain America: The First Avenger -elokuvassa (2011) esiintyneestä Peggy Carter -hahmosta tehtiin lyhytelokuva Agent Carter. Lyhytelokuvan ohjaaja Louis D'Esposito sai herätettyä Marvelin kiinnostuksen tehdä hahmosta kunnon sarjan ja kuvaukset käynnistyivät syksyllä 2014. Agent Carterin ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä tammikuussa 2015 ja sarja sai hyvin katsojia, sekä kehuja kriitikoilta. Itse katsoin sarjan avausjakson joitain vuosia sitten Netflixistä, mutta koska olin silloin hyvin laiska seuraamaan televisiosarjoja, katseluni jäi lopulta siihen. Kuitenkin katsottuani Marvelin S.H.I.E.L.D. Agentit -sarjan (Agents of S.H.I.E.L.D. - 2013-2020) loppuun, sekä uuden What If...? -animaatiosarjan (2021-) ensimmäisen jakson, jossa Peggy Carterista tulee supersankari Captain American tilalle, aloin kokea halua katsoa Agent Carterin vihdoin kokonaan. Katsoinkin sarjan avauskauden muutamassa päivässä.
On kulunut vuosi toisen maailmansodan päättymisestä ja Captain American katoamisesta. Toimistotyöhönsä kyllästynyt SSR-agentti Peggy Carter päätyy pitkästä aikaa tositoimiin, kun maanpetturuudesta syytetty Howard Stark tarvitsee hänen apuaan puhdistaakseen maineensa.
Hayley Atwell pääsee vihdoin varastamaan valokeilan itselleen, esitettyään aiemmin agentti Peggy Carteria lähinnä sivurooleissa Captain America -elokuvissa ja S.H.I.E.L.D. Agentit -televisiosarjan takaumissa. Niin hahmo kuin hänen näyttelijänsä ansaitsivat oman sarjansa ja on kiinnostavaa seurata Peggyn elämää rakkaan Steve Rogersin eli Captain American (Chris Evans) katoamisen ja sodan päättymisen jälkeen. Sodan loputtua Peggy on päätynyt toimistohommiin, missä hän ei koe saavansa ansaitsemaansa arvostusta. Niinpä hän on heti valmis lähtemään toimintaan mukaan, kun hänelle koituu siihen tilaisuus. Atwell sopii edelleen erittäin hyvin agentti Carterin osaan, onnistuen luomaan hahmostaan entistä monipuolisemman.
Paluun Captain America: The First Avenger -elokuvasta tekee myös Dominic Cooper Tony Starkin/Iron Manin isänä, keksijä Howard Starkina. Cooperkin pitää oivan linjansa ja pilkkeen silmäkulmassaan hurmurina, joka on nyt joutunut valtion jahtaamaksi, kun hänen epäillään kaupanneen vaarallisia keksintöjään vihollisille.
Uusina hahmoina taas nähdään mm. SSR-järjestöllä työskentelevät päällikkö Dooley (Shea Whigham), agentti Sousa (Enver Gjokaj) ja agentti Thompson (Chad Michael Murray), Howard Starkin hovimestari Jarvis (James D'Arcy), Peggyn tarjoilijaystävä Angie (Lyndsy Forseca), sekä pahisosastoa edustavat tohtori Fennhoff (Ralph Brown) ja salamurhaaja Dottie (Bridget Regan). Uudet tuttavuudet palvelevat hyvin Peggyn omia seikkailuja. Erityisesti Jarvis on mainio tapaus, D'Arcyn tulkitessa toisaalta tyypillistä brittihovimestaria, tuoden hahmoon kuitenkin yllättäviä puolia kauden edetessä. On myös hilpeää tietää, että Tony Stark nimesi auttavan tekoälynsä isänsä hovimestarin mukaan.
On hyvä, että päätin lopulta palata takaisin Agent Carterin pariin, sillä ainakin ensimmäisen tuotantokautensa perusteella kyseessähän on varsin oivallinen sarja, joka tuo oman kiinnostavan lisänsä alati kasvavaan Marvelin elokuvauniversumiin. Vaikka mukana onkin viittauksia Marvelin muihin projekteihin ja muita tuttuja Marvel-juttuja, on sarja silti hyvin erilainen. Agent Carter lähtee liikkeelle 1940-luvun loppupään noir-dekkareita hieman mukaillen. Se on ajankuvaansa sopivaa rikostutkimusta ja salaliittoteorioiden selvittelyä, joka pitää sujuvasti mukanaan. Tuotantokautta ei onneksi ole venytetty liian pitkäksi, kuten yli 20-jaksoiset S.H.I.E.L.D. Agenttien kaudet, vaan kausi on pidetty maltillisena kahdeksan jakson mitassaan. Näidenkin noin 40-minuuttisten jaksojen aikana ehtii tapahtua monenlaista, eikä homma tunnu itseään toistavalta. Erityisesti viides jakso vietetään mukavan erilaisissa merkeissä kuin muut.
Sarjan tunnelma on oivallisesti rakennettu, vaikkei meno koskaan erityisen jännittäväksi äidykään. Seasta löytyy miellyttävää salaperäisyyttä ja passelisti tehtyä toimintaa, Marvelille tyypillistä huumoria unohtamatta. Peggyn ja hovimestari Jarvisin keskustelujen lisäksi hilpeyttä tarjoavat kuppilassa Peggyn kuuntelemat Captain America -radiokuunnelmat, joissa Peggy on kirjoitettu avuttomaksi ja heikoksi neidoksi nimeltä Betty Carter ja joissa Captain American pitää pelastaa hänet erilaisista pinteistä. Tämä ei jää ainoaksi asiaksi, jolla sarja ottaa kantaa misogyniaan, vaan sitä esitellään eri tavoin Peggyn työpaikalla SSR-järjestössä. Sotarintamalla Peggy oli arvostettu taistelija, mutta toimistohommissa hänet nähdään enää vain Amerikan suurimman sankarin heilana. Katsoja haluaakin lopulta nähdä enemmän Peggyn todistavan epäilijänsä vääräksi kuin että hän saa autettua Howardia tämän pulmassa.
Sarjan ohjaajat kehittelevät henkeä mainiosti ja pitävät sarjaa kiinnostavana yhdessä käsikirjoittajien kanssa. Vain kahdeksan jakson ansiosta kirjoittajien ei tarvitse väkisin keksiä sisältöä ja täytettä, vaan he ovat pakanneet kauden onnistuneen tiiviiksi. Agent Carterin teknisistä puolista huomaa selvästi pienemmän televisiobudjetin. Kuvaus on kelvollista ja leikkaus sujuvaa, mutta osasta lavasteista näkee pienimuotoisuuden ja kiireen. Esimerkiksi yksi luminen metsäpolku on todella tiukkaan rajattu, viestien vahvasti studiokuvauksista. Silti suuri osa lavasteista ajaa oivallisesti asiansa ja näyttää hyvältä 1940-luvulle. Erikoistehosteet eivät ole mitään päätähuimaavia, mutta äänimaailma on passelisti rakennettu. Christopher Lennertzin säveltämät musiikit eivät erotu edukseen, mutta toimivat taustalla hyvin.
Yhteenveto: Agent Carterin ensimmäinen tuotantokausi on oikein mainio avaus hyvin erilaiselle Marvel-sarjalle, nostaen vihdoin Hayley Atwellin kunnolla valokeilaan. Atwell hoitaakin hommansa pääroolissa vakuuttavasti, napaten katsojan heti mukaan Peggyn omiin seikkailuihin. Mysteeriä rakennetaan oivallisesti tietyn salapoliisimaisen tyylin kautta ja pientä jännitettäkin löytyy. Toimintakohtaukset ovat meneviä ja erityisesti Jarvisin tarjoama huumori lystikästä. Tämän kaiken keskellä sarja onnistuu myös ottamaan kantaa naisten seksistiseen kohteluun. Tekijät eivät onneksi ole lähteneet venyttämään tarinaa liikaa, vaan kahdeksan jaksoa on sopivan ytimekäs mitta, jolloin homma ei käy pitkäveteiseksi, eikä seasta löydy turhaa täytettä. Teknisestä puolesta huomaa, että sarjaa on tehty pienellä budjetilla, mutta se ei lopulta häiritse liikaa. Tiettyine heikkouksineenkin Agent Carterin ensimmäinen kausi on erittäin toimiva paketti ja odotankin mielenkiinnolla, mitä toinen, harmillisesti sarjan viimeiseksi jäänyt kausi tarjoaa.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 23.8.2021
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Agent Carter, Yhdysvallat, 2015-2016, Marvel Television, ABC Signature, Fazekas & Butters
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti