ONE PIECE - KAUSI 1
Luojat: Matt Owens ja Steven Maeda
Pääosissa: Iñaki Godoy, Mackenyu, Emily Rudd, Morgan Davies, Jacob Romero Gibson, Vincent Regan, Taz Skylar, Peter Gadiot, Ilia Isorelýs Paulino, Aidan Scott, Langley Kirkwood, Jeff Ward, Celeste Loots, Alexander Maniatis, Steven Ward, McKinley Belcher III, Craig Fairbrass, Chioma Umeala, Grant Ross ja Michael Dorman
Genre: seikkailu, toiminta, komedia, jännitys
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 49 minuuttia - 1 tunti 4 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 31 minuuttia
Ikäraja: 13
One Piece perustuu Eiichiro Odan samannimiseen mangaan, jonka ensimmäinen numero julkaistiin heinäkuussa 1997. Valtavaan suosioon nousseesta mangasta alettiin tekemään One Piece -animesarjaa lokakuussa 1999. Vuonna 2017 mangaa julkaisevan Weekly Shōnen Jump -lehden päätoimittaja Hiroyuki Nakano ilmoitti, että mangan pohjalta tehtäisiin amerikkalainen näytelty adaptaatio. Pari vuotta myöhemmin Netflix nappasi sarjan itselleen ja kuvausten oli tarkoitus käynnistyä syksyllä 2020, mutta alkaneen koronaviruspandemian takia tuotantoa jouduttiin viivästyttämään. Kuvaukset aloitettiin lopulta tammikuussa 2022 ja nyt One Piece -sarjan ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu Netflixin suoratoistopalvelussa. Itselleni One Piece ei ollut entuudestaan tuttu tapaus, mutta kiinnostuin sarjasta, kun näin sen trailerin. Valmistautuakseni sarjaan ostin muutamia pokkareita Odan mangasta ja innostuin niistä. Odotin One Piece -sarjaa pelonsekaisin tuntein, sillä toisaalta mainokset antoivat sarjasta positiivisen kuvan, mutta Netflixin aiemmat mangaan ja animeen perustuneet projektit, Death Note -elokuva (2017) ja heti ensimmäiseen kauteen lopetettu Cowboy Bebop -sarja (2021) saivat
täystyrmäyksen faneiltaan, etteivät aiemmat yritykset viestineet hyvää. Toiveikkaana, mutta silti varautuneena pistin One Piecen avauskauden pyörimään heti julkaisupäivänä ja katsoin koko kauden läpi parissa päivässä.
Merirosvo Monkey D. Luffyllä on ollut lapsesta saakka yksi ainoa haave tulevaisuudesta: hän aikoo seilata kauas Grand Linelle etsimään suurinta aarretta koskaan, One Pieceä, jonka omistajasta tulisi merirosvojen uusi kuningas.
Liki tuntematon Iñaki Godoy nähdään sarjan pääroolissa hassusti nimettynä Monkey D. Luffynä, pirunmarjasta venymisvoimat saaneena merirosvonuorukaisena, joka on vuosia haaveillut aarteista suurimman, One Piecen löytämisestä ja siten merirosvojen kuninkaaksi nousemisesta. Godoytä parempaa valintaa rooliin on vaikea kuvitella. Ensinnäkin hän istuu ulkoisesti täydellisesti rooliin, varsinkin kun hänelle on puettu Luffylle ikoniset vaatteet, punainen liivi ja olkihattu. Vielä sitäkin parempaa on, että Godoy tulkitsee aivan fantastisesti Luffyn lähes loputonta optimismia ja riemua. Godoy ei tunnu koskaan teeskentelevän, vaan hänen energiansa ja hupaisa läsnäolonsa tarttuvat heti katsojaan ja itse onkin välittömästi valmis hyppäämään nuoren merirosvon kyytiin ja lähtemään etsimään One Pieceä.
Kauan kadoksissa olleen aarteen löytäminen ei kuitenkaan ole mikään helppo homma, eikä Monkey D. Luffy pystyisi siihen yksin. Niinpä ensimmäisen tuotantokauden varrella hänen mukaansa tarttuu monenlaista tyyppiä, joiden välit tiivistyvät kauden edetessä. On pelokas merivoimiin pyrkivä Koby (Morgan Davies), merirosvoja metsästävä ja kolmella miekalla taisteleva Roronoa Zoro (Mackenyu), erinomainen suunnistaja ja taitava varas Nami (Emily Rudd), aikamoisia valheita keksivä, mutta ritsan kanssa taitava ampuja Usopp (Jacob Romero Gibson), sekä kenties koko East Blue -meren paras kokki Sanji (Taz Skylar). Kauden varrella yksi kerrallaan esiteltävät sivuhahmot siirtyvät myös onnistuneesti mangan sivuilta näyteltyyn muotoon. Etenkin Mackenyu vakuuttaa taidokkaana miekkamiehenä, joka pystyy viestimään paljonkin varsin pienin elein ja ilmein. Hahmot ovat sopivan erilaisia toisistaan ja toimivat hyvin niin erikseen kuin yhdessä, toisiaan tukien.
Tämä Luffyn innoittama poppoo saa vastaansa toinen toistaan räikeämpiä persoonia, oli kyse sitten merivoimien lippueamiraali Garpista (Vincent Regan), kapteeni Kirveskoura Morganista (Langley Kirkwood) ja tämän omahyväisestä pojasta Helmepposta (Aidan Scott) tai eksentrisistä merirosvoista, itserakkaasta Alvidasta (Ilia Isorelýs Paulino), klovni Buggystä (Jeff Ward), miekkasormilla varustellusta Kurosta (Alexander Maniatis), parhaana miekkamiehenä pidetystä Haukansilmä Mihawkista (Steven Ward) tai ihmisen ja merenelävän sekoituksesta Arlongista (McKinley Belcher III). Pääasiassa vastuksetkin toimivat mainiosti, luoden joko hyvää uhkaa tai tarjotessaan lähinnä hieman koomisen vihollisen Luffyn ja kumppaneiden päiden menoksi, mutta harmillisesti heti ensimmäisenä kohdattava Alvida ei onnistu siirtämään mangasta tuttua persoonaa kummoisesti ruudulle. Muut näyttelijät suoriutuvat mainiosti, etenkin Regan arvokkaana lippueamiraalina, joka vannoo puhdistavansa East Bluen vesistöt merirosvoista.
Olenpa iloinen, kun pääsen sanomaan, että kenties ensimmäistä kertaa ikinä Yhdysvalloissa on onnistuttu tekemään hyvä adaptaatio mangan tai animen pohjalta. Ei One Piece millään lailla täydellinen ole, mutta se on silti oikein mainio näytelty sovitus yhdestä kaikkien aikojen myydyimmistä sarjakuvista ja katsotuimmista animeista. Mangaa ja animea palavasti fanittavat tulevat takuulla ärsyyntymään joistakin Netflix-sarjan muutoksista, oli kyse sitten tiivistetystä kerronnasta ja joidenkin mutkien suoriksi oikomisesta, parin hahmon uudenlaisesta esittelytavasta tai todennäköisimmin budjettisyistä pienennetyistä tai kokonaan pois leikatuista taisteluista. Lisätyt merivoimiin liittyvät kuviot saattavat myös häiritä ja minunkin oli ajoittain vaikea päättää, koinko puolen turhana täytteenä, vai tarinaa rikastuttavana puolena. Kuviolla on lopulta onneksi oiva funktionsa, erityisesti kauden loppupäässä.
Suurimmaksi osaksi homma kuitenkin toimii oivallisesti ja tärkeintä on, että juonen kulku on pääosin saatu pidettyä samana, hahmot toimivat suurimmaksi osaksi erinomaisesti ja tunnelmassa on onnistuttu hyvin. Hymy nousee väkisinkin huulille, oli kyse sitten lystikkäästä menosta tai siitä, kuinka sarjasta huokuu tekijöiden rakkaus lähdemateriaalia kohtaan ja sarjassa sykkiikin suuri ja valloittava sydän. Vaikka juttuja onkin muokattu ja karsittu, suurimmaksi osaksi Eiichiro Odan luoma rikas maailma on siirretty näyteltyyn versioon huolellisesti. Siitä huolimatta, että sarjassa puhutaankin englantia, on lopputulos monin tavoin ihastuttavan epä-länsimaalainen.
Heti avausjakso nappaa tehokkaasti mukaansa, oli katsoja jo One Piecen vannoutunut fani tai koko juttuun vasta tämän sarjan kautta tutustuva keltanokka. Vaikka ihan alun Alvida-osuus oli mielestäni harmillisen hätiköity, sen jälkeen tekijät onnistuvat todella hyvin. Seikkailuun lähtee ilomielin ja on kiehtovaa nähdä lisää tätä mielikuvituksellista maailmaa ja kohdata näitä yhä vain omituisempia tyyppejä. Ensimmäinen puolisko kaudesta käytetään kaikenlaiseen esittelyyn ja toisella puoliskolla kausi ryhtyy rakentamaan hahmojensa välejä, sekä kasvattelemaan menoa kohti oivaa finaalia. Vaikka kauden varrella ehditäänkin jo nähdä monenlaista ja Luffy kavereineen päätyy muutamaan mukavan erilaiseen kommellukseen, katsoja tietää päätösjakson loppuessa, että One Piecestä on vasta raapaistu pintaa. Tarkoitan tätä vain hyvällä. Ykköskausi on heikkouksineenkin todella lupaava avaus riemastuttavalle piraattiseikkailulle ja jatkoa jää kaipaamaan. Toivonkin, ettei sarjojaan innokkaasti kesken kaiken lopettava Netflix päätä julmasti näyttää kirvestä myös One Piecelle.
Tuotantokauden ohjaajat rakentavat tunnelmaa taitavasti, joskin erityisen jännittäväksi meno ei koskaan pääse. Käsikirjoittajat siirtävät toimivasti kertomusta ja hahmoja mangasta ruudulle, vaikkei muutoksilta vältytäkään. One Piece on kuvattu vekkulisti ja monilla kuvakulmilla ja kameroiden linsseillä on pyritty toistamaan sarjakuvaruutuja näytellyssä muodossa. Lavaste-, puvustus- ja maskeeraustiimi ovat tehneet upeaa työtä muokatessaan Odan töitä näyteltyyn muotoon. Lavasteet ovat hienot ja puvustustiimi on tehnyt todella tarkkaa työtä persoonallisesti pukeutuvien hahmojen kanssa. Asut ovat äärimmäisen epätavalliset jenkkituotantoihin ja veikkaisinkin puvustustiimin olleen innoissaan siitä, kuinka lennokkaita ideoita Odalla on ollut. Maskeeraajat värittävät suunnilleen joka toisen hahmon hiukset eri väreillä ja onnistuvat erityisesti Arlongin johtamien merenmiesten kanssa. Äänimaailma on myös toimiva ja Sonya Belousovan ja Giona Ostinellin säveltämät musiikit tunnelmoivat mahtavasti taustalla. Valitettavasti sarjan tietokonetehosteet eivät ole kummoiset ja jotkut näyttäviksi tarkoitetut kuvat ja hetket menettävät paljon tehostaan, sillä efektit näyttävät läpi kauden viimeistelemättömiltä.
Yhteenveto: One Piece on heikkouksineenkin ja lähdemateriaalille tehtyine muutoksineenkin yllättävän toimiva seikkailusarja, joka rikkoo amerikkalaisten tekemiä kömpelöitä manga- ja animeadaptaatioita vaivanneen kirouksen. Vannoutuneimmat fanit tulevat takuulla tuhahtelemaan joillekin käsikirjoittajien ratkaisuille, oli kyse sitten hahmojen erilaisista esittelyistä, todennäköisesti budjettisyistä poistetuista taisteluista tai muutamista mutkien suoriksi oikomisista, mutta heidänkin luulisi tunnustavan, että pääasiassa hahmot ja maailma siirtyvät toimivasti näyteltyyn muotoon ja että sarjasta näkyy tekijöiden rakkaus Eiichiro Odan töitä kohtaan. Sarja nappaa heti mukavasti mukaansa ja tarjoaa mainioita ja monenlaisia kommelluksia, jolloin finaalijakson päätteeksi jatkoa jää odottamaan ilomielin. Jotkut jutut hätiköidään pois alta ja toisiin juttuihin taas käytetään ehkä liikaakin aikaa, mutta pääasiassa homma toimii. Seikkailun henki on hyvin läsnä, meno on hupaisaa ja maailma erittäin kiehtova. Monkey D. Luffy, tämän kumppanit ja vastukset ovat toinen toistaan vekkulimpia persoonia ja niin heidän näyttelijänsä kuin heidän puvustajansa ja maskeeraajansa onnistuvat siirtämään mangan tutut hahmot elävään kuvaan. Oivaa visuaalista ilmettä rikkovat vain keskeneräisen näköiset tietokonetehosteet. Netflixin One Piecestä jää uupumaan jotain, jotta sitä voisi kutsua mahtavaksi tapaukseksi, mutta jo tällaisenaan se on erittäin toimiva merirosvokertomus, jonka matkalle tekisi mieli palata uudelleenkin. Lisäksi se sai minut entistä isommin innostumaan Odan mangan jatkamisesta. Pokkareita on viimeisen 26 vuoden aikana ilmestynyt jo päälle sata, joten jos Netflix päättää jatkaa sarjan tekoa, ei tekijöiltä lopu ammennettava lähdemateriaali vielä useampaan tuotantokauteen.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 1.9.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
One Piece, Yhdysvallat, Japani, 2023-, Netflix, Tomorrow Studios, Film Afrika Worldwide, Kaji Productions, Shueisha
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti