SHŌGUN - KAUSI 1
Luojat: Rachel Kondo ja Justin Marks
Pääosissa: Cosmo Jarvis, Hiroyuki Sanada, Anna Sawai, Tadanobu Asano, Takehiro Hira, Tommy Bastow, Fumi Nikaido, Néstor Carbonell, Hiromoto Ida, Toshi Toda, Takeshi Kurokawa, Tokuma Nishioka, Hiroto Kanai, Yasunari Takeshima, Moeka Hoshi, Yuki Kura, Ako, Eita Okuno, Hiro Kanagawa, Sen Mars, Nobuya Shimamoto, Louis Ferreira, Eisuke Sasai, Joaquim de Almeida ja Yukijiro Hotaru
Genre: draama, historia, toiminta, jännitys
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 54 minuuttia - 1 tunti 11 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 52 minuuttia
Ikäraja: 18
Shōgun perustuu James Clavellin samannimiseen kirjaan vuodelta 1975. Kirjan pohjalta oli jo vuonna 1980 tehty hurjan pitkistä jaksoista koostuva minisarja Shōgun ja vuonna 2018 FX-yhtiö ilmoitti työstävänsä uutta adaptaatiota. Kuvausten oli tarkoitus käynnistyä jo maaliskuussa 2019, mutta tekijätiimi koki tarvitsevansa enemmän valmistautumisaikaa. Pitääkseen filmatisointioikeudet FX joutui kuitenkin järjestämään yhden kuvauspäivän vuonna 2019. Varsinaiset kuvaukset käynnistyivät vihdoin syyskuussa 2021, koronaviruspandemian viivästettyä tuotantoa vielä lisää. Nyt Shōgun on julkaistu Disney+ -palvelussa ja itse odotin sarjan näkemistä kiinnostuneena. En ole lukenut Clavellin kirjaa tai katsonut aiempaa minisarjaa, mutta sarjan mainokset vakuuttivat minut välittömästi. Katsoin Shōgunin ensimmäiset viisi jaksoa heti julkaisupäivinä, mutta loput viisi sain katsottua vasta, kun koko kausi oli jo julkaistu, muiden katselukiireiden takia.
1600-luvun alussa brittiläisnavigaattori John Blackthorne ajautuu Japaniin, missä hän päätyy keskelle paikallista valtakonfliktia hallitsijan kuoltua.
Sarjoissa Peaky Blinders - gangsteriklaani (Peaky Blinders - 2013-2022) ja Raised by Wolves (2020-2022) nähty Cosmo Jarvis näyttelee John Blackthornea, joka pohjautuu William Adamsiin, tosielämässä ensimmäiseen Japaniin matkustaneeseen brittiläiseen. Blackthorne on kuin länsimaisten katsojien ruumiillistuma, jonka tehtävänä on pitkään kummastella Japanin kulttuuria, kunnes hän alkaa pikkuhiljaa kotiutumaan maahan ja omaksumaan sen tapoja. Mies alkaa pikkuhiljaa löytämään jalansijaa oven välistä ja päätyykin keskelle hurjaa valtajuonittelua. Jarvis istuu rooliinsa passelisti, mutta jää usein pelkäksi sivustakatsojaksi kiinnostavampien tyyppien vierellä.
Japanin hallitsijan, Taikōn (Yukijiro Hotaru) kuoltua, maa jätetään viiden lääninherran sijaishallittavaksi siihen asti, että Taikōn perillinen (Sen Mars) on tarpeeksi vanha ottaakseen vallan. Yksi näistä viidestä on Hiroyuki Sanadan näyttelemä Kantōn herra Yoshii Toranaga, jonka joukot nappaavat Blackthornen rannalta ja jota vastaan neljä muuta lääninherraa juonittelevat. Sanada tarjoaa sarjan vahvinta näyttelijätyötä, tehden usein todella paljon todella vähällä. Pelkät miehen pienet ilmeet, katseet ja eleet viestivät paljon ja Sanada tulee takuulla saamaan palkintoehdokkuuksia tulevissa gaaloissa. Hiljalleen jaksojen varrella Toranagan ja Blackthornen välille muovautuu yhteys, joka on sarjan kantava voima.
Merkittävä hahmo on myös Anna Sawain näyttelemä Toda Mariko, joka jää erittäin kiinnostavaan ristituleen. Mariko on Toranagan uskollinen palvelija, mutta samalla hän on kääntynyt katolilaiseksi Japaniin saapuneiden portugalilaisten kautta. Portugalilaiset taas avustavat muita lääninherroja, jotka ovat Toranagaa vastaan, minkä lisäksi katolilaiset ovat protestanttien vihollisia ja Blackthorne sattuu olemaan protestantti. Kielitaitoisena Mariko taas toimii tulkkina Toranagan ja Blackthornen välillä. Naista siis vedellään vähän joka suuntaan ja Sawai tulkitsee oivallisesti hahmonsa vaikeaa asemaa. Paikoitellen tosin tuntuu, että hahmoa käytetään liikaa vain pakollisena romanttisena kiinnostuksenkohteena Blackthornelle.
Muita hahmoja sarjassa ovat muun muassa muut valtaa havittelevat lääninherrat Ishido (Takehiro Hira), Sugiyama (Toshi Toda), Kiyama (Hiromoto Ida) ja spitaalinen Ohno (Takeshi Kurokawa), portugalilaispappi Alvito (Tommy Bastow), Toranagaa palveleva Yabushige (Tadanobu Asano) ja tämän sukulainen Kashigi (Hiroto Kanai), Toranagan poika Nagakado (Yuki Kura), Toranagan velipuoli Nobutatsu (Eita Okuno), sekä sotaherra Ito (Eisuke Sasai). Näyttelijäkaarti on läpikotaisin hyvässä vireessä ja hahmogalleriaa pyöritellään oivallisesti läpi sarjan.
Shōgun-sarja ei ihan onnistunut imaisemaan minua mukaansa niin tiukasti kuin olisin toivonut, mutta ei käy kieltäminen, etteikö kyseessä olisi erittäin laadukkaasti tehty tapaus. Sarja kyllä herättää mielenkiinnon heti ensiminuuteillaan ja jatkaa kiinnostuksen kasvattelua jaksojen kulkiessa eteenpäin. Vaikka näin vuonna 2024 voi tuntua hassulta, että itämaista historiaa pitäisi esitellä länsimaalaisen hahmon kautta, Blackthorne toimii silti hyvänä kuljetusvälineenä 1600-luvun Japaniin. Mies löytää itsensä onnistuneesti rakennellun konfliktin keskeltä, missä tuntuu jatkuvasti siltä, että pienikin kipinä voi minä hetkenä hyvänsä sytyttää aimo roihun, joka muovaisi Japanin täysin uuteen uskoon. Onkin kiinnostavaa seurata, kuinka Blackthorne yrittää löytää merkittävän paikkansa kaiken tämän keskeltä, osittain toki oman eloonjäämisensä turvaamiseksi.
Sarjan kymmenen, noin tunnin mittaisen jakson varrella päästään tutustumaan historiallisen Japanin kulttuuriin oikein antaumuksella, Blackthornen omaksuessa paikallisia tapoja kohtaus kohtaukselta paremmin. Pitkään tämä on kuin seuraisi kalaa kuivalla maalla, mistä sarjaan löydetään ripaus huumoriakin kaiken draaman keskelle. Suurta valtaistuinpeliä takinkääntöineen ja selkäänpuukotuksineen kasvatellaan hissuksiin ja aina silloin tällöin pistetään haisemaan suurten, komeiden ja aika brutaalienkin toimintakohtausten kera. Vaikka loppupäässä monelle katsojalle voikin tulla pienoisena pettymyksenä, että se todellinen jättitaisto jää saamatta, on finaali kuitenkin muuten tyydyttävä. Kuten jo sanoin, Blackthornen ja Toranagan välinen ihmissuhde on sarjan sydän ja sielu ja tämä puoli sarjasta on hoidettu ensiluokkaisesti viimeiselle minuutille asti.
Sarjan ohjaajat pitävät pakettia hallitusti kasassa ja rakentavat tunnelmaa taitavasti. Käsikirjoittajat taas työstävät hyvin hahmoja ja heidän välisiä suhteitaan, johdattaen kohti lopullisia eskaloitumisia. Jos jostain Shōgunin ei voi keksiä moitittavaa, niin sen ällistyttävästä teknisestä toteutuksesta, josta taatusti tulee vähintään palkintoehdokkuuksia. Sarja on kuvattu todella tyylikkäästi ja laajoja Japanin maisemaotoksia katsellessa silmä kyllä lepää. Lavasteet ovat upeat, oli kyse sitten suurista linnoista tai pienistä kylistä. Puvustus on huipputasoa ja maskeeraukset äityvät usein varsin rajuiksi. Toteutus on kaikin puolin niin näyttävää ja samalla niin autenttista, että katsojasta voi herkästi tuntua siltä kuin kokisi todellisen aikamatkan neljä vuosisataa menneisyyteen. Erikoistehosteet ovat myös komeat ja äänimaailma väkevästi laadittu Atticus Rossin, Leopold Rossin ja Nick Chuban säveltämiä musiikkeja myöten. Etenkin sarjan tunnusmusiikki on hienon mahtipontinen.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.5.2024
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Shōgun, Yhdysvallat, 2024-, FX Productions, DNA Films, Gate 34 Productions, Michael De Luca Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti