FEAR THE WALKING DEAD - KAUSI 2
Luojat: Robert Kirkman ja Dave Erickson
Pääosissa: Kim Dickens, Cliff Curtis, Frank Dillane, Alycia Debnam-Carey, Lorenzo James Henrie, Colman Domingo, Rubén Blades, Mercedes Mason, Arturo Del Puerto, Daniel Zovatto, Veronica Diaz, Jesse McCartney, Marlene Forte, Dougray Scott, Danay García, Paul Calderón, Alejandro Edda, Karen Bethzabe, Andres Londono, Kelly Blatz, Kenny Wormald ja Israel Broussard
Genre: kauhu, toiminta, draama
Jaksomäärä: 15
Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 10 tuntia 23 minuuttia
Ikäraja: 16
Sarjakuviin perustuva zombisarja The Walking Dead (2010-) nousi valtavaan suosioon ensimmäisen tuotantokautensa myötä ja seuraavat kaudet vain kasvattivat suosiota entisestään. Viidennen kauden jälkeen tekijät loivat sille lisäosasarjan, Fear the Walking Deadin, jonka ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin 2015. Vaikka katsojaluvut eivät olleet läheskään yhtä korkeat kuin The Walking Deadilla, sarjaa päätettiin silti jatkaa. Kuvaukset alkoivat ja Fear the Walking Deadin toisen kauden jaksot alkoivat pyöriä huhtikuussa 2016, vain viikko The Walking Deadin kuudennen kauden päättymisen jälkeen. Kausi sai positiivista palautetta kriitikoilta, mutta katsojaluvut lähtivät laskuun. Itse tutustuin The Walking Deadiin alunperin useampi vuosi sitten, kun katsoin sarjan neljä ensimmäistä tuotantokautta. Silloin sarja jäi minulta kesken, mutta kun se täytti viime lokakuussa kymmenen vuotta, päätin aloittaa sen katselun uudelleen. Samalla päätin myös ryhtyä seuraamaan Fear the Walking Deadiakin. Vähän yli kuukausi ensimmäisen kauden katsomisen jälkeen ja puoli kuukautta The Walking Deadin kutoskauden katselun jälkeen aloitin Fear the Walking Deadin toisen kauden.
Lisan ja Griseldan kuoleman jälkeen Travisin perhe, Daniel, Ofelia ja Strand matkustavat veneellä, etsien turvapaikkaa elävienkuolleiden valtaamasta maailmasta. Zombit eivät kuitenkaan jää ryhmän ainoaksi huolenaiheeksi...
Rikkoutunut Clark-Manawan perhe tekee paluun. Entisen vaimonsa Lisan (Elizabeth Rodriguez) kuoltua, Travis (Cliff Curtis) yrittää pitää huolta henkisesti eksyneestä pojastaan Chrisistä (Lorenzo James Henrie). Samalla hän yrittää olla myös tyttöystävänsä Madisonin (Kim Dickens) ja tämän lasten Nickin (Frank Dillane) ja Alician (Alycia Debnam-Carey) tukena. Travis muuttuu kiinnostavammaksi, kun hänen moraalinsa alkaa pikkuhiljaa horjumaan maailmanlopun keskellä. Chris ja Nick käyvät kuitenkin ärsyttäviksi, molempien yrittäessä todistaa itseään, mikä vain johtaa ongelmiin ja pahaan mieleen. Madison ja Alicia ovat pidettäviä, mutta jokseenkin tylsiä. He ovat mukana tapahtumissa ja vaaratilanteissa, mutta ainakaan vielä heihin ei pääse muodostumaan tunnesidettä.
Perheen mukana ovat myös veneen omistava Victor Strand (Colman Domingo), sekä iäkäs Daniel Salazar (Rubén Blades) ja tämän tytär Ofelia (Mercedes Mason). Strand on hahmoista kenties kiinnostavin päättäväisyytensä ja tehokkuutensa ansiosta, minkä lisäksi Danielin filosofisoinnit toimivat silloin tällöin. Ofelia jää kuitenkin täysin mitäänsanomattomaksi tyypiksi.
Kaudella esitellään myös joukko uusia hahmoja, joista valitettavasti yksikään ei herätä kovinkaan suurta mielenkiintoa. Arturo Del Puerton esittämä Luis yrittää auttaa selviytyjien ryhmää, kun taas Daniel Zovatto ja Jesse McCartney näyttelevät mereltä saalista etsiviä merirosvoja. Dougray Scott näyttelee Strandin miesystävää Thomasia, Marlene Forte tämän äitiä, ja Danay García ja Paul Calderón nähdään toisen selviytyjäryhmän jäseninä. Näyttelijät tekevät parhaansa sillä, mitä käsikirjoitus heille tarjoaa, mutta joidenkin kohdalla se ei todellakaan ole paljoa. Ja silti hekin saavat paljon ruutuaikaa.
Fear the Walking Deadin ensimmäinen tuotantokausi oli piristävä lisäys The Walking Deadin saagaan, mikä oli jo alkanut pikkuhiljaa menettämään potkuaan. Takaisin zombimaailmanlopun alkuun vievä ja täysin uuden hahmogallerian esittelevä avauskausi toimi mainiosti ja tarjosi katsojalle erilaisen kokemuksen tässä maailmassa. Kauden etuna toimi vain kuuden jakson kesto, joten sen tuijotti helposti läpi lähes yhdeltä istumalta. Toisella tuotantokaudella on yritetty samaa konstia kuin The Walking Deadin kakkoskaudella. Jaksoja on yli tuplasti enemmän (15 kappaletta) ja kertomusta voidaan viedä rauhallisemmin eteenpäin. The Walking Deadissa se johti onnistumiseen, sillä hahmogalleria oli niin kiehtova. Fear the Walking Deadista ei löydy läheskään yhtä vetävää joukkoa, jonka selviytymistä kannustaa. Itse asiassa suuri osa hahmoista on sellaisia, joiden kohtaloista ei jaksaisi välittää lainkaan. Tästä syystä kausi ei ole edes kovinkaan jännittävä ja aika käy vähän väliä pitkäksi.
Keskinkertaisen paketinkin keskeltä löytyvät omat onnistumisensa, mutta liian harvoin, jotta kokonaisuus pääsisi plussan puolelle. Aika ajoin sekaan mahtuu mukaansatempaava jakso ja vaikka zombikohtaukset eivät pelottaisikaan (mikä on hassua, kun sarjan nimi kirjaimellisesti tarkoittaa, että näitä käveleviä kuolleita pitäisi pelätä), ovat ne paikoitellen oikein viihdyttäviä. Laivalla seilaaminen johtaa hyvin erilaisiin zombikohtaamisiin, mutta samalla se myös tarkoittaa, että on pitkiäkin pätkiä, jolloin näitä ihmislihaa himoitsevia örvelöitä ei nähdä lainkaan. Välillä on kiinnostavaa nähdä, kuinka erilaiset ihmiset suhtautuvat zombeihin, etenkin Meksikossa, jossa juhlitaan Kuolleiden päivää ja nyt kuolleet palaavat takaisin henkiin. Mukana on kuitenkin jaksoja, joissa ei tapahdu oikein mitään kiinnostavaa.
Koska käsikirjoittajat eivät keksi kovinkaan luontevan tuntuisesti sisältöä tuotantokauteen, eivätkä he saa hahmoistakaan erityisen kaksisia, on ohjaajien vaikea rakentaa tekstien pohjalta hyviä jaksoja. Kirjoittajat vieläpä tekevät hämmentäviä ratkaisuja joidenkin hahmojen kanssa ja viskaavat nämä ulos tapahtumista, ilman että tuovat heitä takaisin edes kauden päätteeksi. Kuvaus on kuitenkin sujuvaa ja lavasteista huomaa, että budjetti on kasvanut edellisen kauden jälkeen. Zombimaskeeraukset ovat tuttua ja taattua laatua The Walking Deadistakin. Efekteistä huomaa päivänselvästi, että jotkut veitseniskut on toteutettu digiterän kera. Äänimaailma on oivallinen yhtä keskustelua lukuunottamatta kauden loppupäässä, missä ei ole taidettu tehdä jälkiäänitystä dialogille. Kohtauksen aikana aina kun hahmot avaavat suunsa, katsoja voi kuulla taustalle nousevan tuulen kohinan. Suun sulkeutuessa myös kohina katoaa. Säveltäjä Paul Haslinger ei vieläkään yllä Bear McCrearyn intensiivisten musiikkien tasolle ja sarjan tunnusmusiikki (jos yhtä ääniefektiä sellaiseksi voi edes kutsua) on yhä pettymys.
Yhteenveto: Fear the Walking Deadin toinen tuotantokausi on harmillisen keskinkertaista jatkoa mainiosti alkaneelle lisäosasarjalle. Yli kaksinkertainen jaksomäärä avauskauteen verrattuna voisi toimia tekijöillä hyvänä etuna, jos he osaisivat täyttää jaksot mielenkiintoisella materiaalilla. Hahmoista ei kuitenkaan saada oikein mitään irti ja niinpä heidän seikkailunsakaan maailmanlopun keskellä eivät nappaa mukaansa. Muutama jaksoista onnistuu toimimaan hyvin ja tarjoamaan edes viihdyttävää zombimättöä, mutta suuri osa kaudesta käytetään aika tyhjänpäiväiseen haahuiluun. Jännitettä kaudelta ei löydy ja monet jaksoista ovat raskassoutuisia. Sentään tekninen toteutus on laadukkaampi edelliseen kauteen verrattuna ja budjetin nousu on selvästi nähtävissä. Harmi vain, ettei se yksinään riitä. Siinä, missä Fear the Walking Deadin ensimmäinen kausi oli oiva aloitus uudelle tarinalle The Walking Deadin maailmassa, toinen kausi herättää vähän väliä tunnetta siitä, että kenties homman olisi pitänyt pysyä vain yhden sarjan sisällä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 3.12.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.walkingdead.fandom.com
Fear the Walking Dead, Yhdysvallat, 2015-, AMC, Circle of Confusion, Idiot Box Productions, Valhalla Entertainment, Skybound, AMC Studios
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti