TV-sarja: Game of Thrones, kausi 4 (2014)

GAME OF THRONES - KAUSI 4

Luojat: David Benioff ja D. B. Weiss
Pääosissa: Kit Harington, Peter Dinklage, Emilia Clarke, Nikolaj Coster-Waldau, Lena Headey, Charles Dance, Maisie Williams, Sophie Turner, Rory McCann, Natalie Dormer, Jack Gleeson, John Bradley, Isaac Hempstead Wright, Gwendoline Christie, Iain Glen, Stephen Dillane, Liam Cunningham, Carice van Houten, Aidan Gillen, Conleth Hill, Julian Glover, Owen Teale, Peter Vaughan, Alfie Allen, Iwan Rheon, Pedro Pascal, Rose Leslie, Michiel Huisman, Nathalie Emmanuel, Kristofer Hivju, Hannah Murray, Thomas Brodie-Sangster, Ellie Kendrick, Kristian Nairn, Sibel Kekilli, Dean-Charles Chapman, Kate Dickie, Lino Facioli, Ian McElhinney, Jacob Anderson, Jerome Flynn, Daniel Portman, Finn Jones, Diana Rigg, Burn Gorman, Ciarán Hinds, Hafþór Júlíus Björnsson, Michael McElhatton, Gemma Whelan ja Richard Brake
Genre: fantasia, toiminta
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: noin 55 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 5 minuuttia
Ikäraja: 16

George R. R. Martinin "Tulen ja jään laulu" -fantasiakirjasarjaan ("A Song of Ice and Fire" - 1996-) perustuva televisiosarja Game of Thrones nousi välittömästi suureen suosioon, joten jatkoa oli tietysti tulossa. Toinen ja kolmas tuotantokausi keräsivät yhä vain enemmän katsojia, jolloin HBO tilasi tekijöiltä heti neljännen kauden. Kirjoittajat ottivat vaikutteita kauteen muutamasta eri kirjasta Martinin sarjasta ja roolittajat etsivät uusia näyttelijöitä tarvittaviin rooleihin. Kuvaukset alkoivat kesällä 2013 ja lopulta Game of Thronesin neljäs kausi saapui televisioihin keväällä 2014. Tämäkin kausi otettiin innokkaasti vastaan, ja monet kriitikot ja fanit kutsuivat sitä siihen asti sarjan parhaaksi. Kuten sarjan aiemmissa arvioissani olen kertonut, minulla kesti turhankin pitkä aika päästä sarjan kärryille mukaan. Nyt kun sarja on saamassa päätöksensä kahdeksannen kautensa myötä, otin itseäni tosissaan niskasta kiinni ja aloin katsomaan sarjaa oikein kunnolla. Aloitin neljännen kauden heti pienoisen pettymyksen tuottaneen kolmoskauden jälkeen ja tämä oli kyllä selkeä parannus siihen verrattuna!

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien televisiosarjan edellisiä tuotantokausia!

Kuninkaansatamassa juhlitaan kuningas Joffreyn ja lady Margaeryn häitä, sekä Robb ja Catelyn Starkin kuolemaa. Muurilla Jon Snow ja muut Yövartion miehet valmistautuvat villien hyökkäykseen. Daenerys Targaryen taas pohtii, jatkaako hän matkaansa Westerosiin, vai tyytyykö hän hallitsemaan itää?

Starkin suvulla ei todellakaan mene hyvin. Ensin kuoli Ned Stark (Sean Bean) ja nyt hänen vaimonsa (Michelle Fairley) ja vanhin poikansakin (Richard Madden) ovat kuolleet, puhumattakaan Robbin vaimosta (Oona Chaplin) ja heidän syntymättömästä lapsesta. Sansa Stark (Sophie Turner) on kauheassa tilanteessa Kuninkaanlinnassa, peläten kuolemaansa joka hetki. Arya Stark (Maisie Williams) joutuu kulkemaan brutaalin Hurtan (Rory McCann) kanssa, joka yrittää kaupata tämän lunnaita vastaan. Bran-poika (Isaac Hempstead Wright) jäätyy pohjoisessa Hodorin (Kristian Nairn), näkyjä kokevan Jojenin (Thomas Brodie-Sangster) ja tämän siskon Meeran (Ellie Kendrick) kanssa. Starkien nuorinta lasta Rickonia (Art Parkinson) ei edes nähdä koko kaudella. Vain Nedin äpäräpoika Jon Snow'lla (Kit Harington) tuntuu alkavan mennä jollain tapaa hyvin. Hän on yhä jumissa Muurilla ja parantelemassa haavojaan, mutta kauden aikana hän alkaa tosissaan nousta sankariksi, mitä hänestä on odotettu alusta saakka. Harington ja Williams ovat jälleen erinomaiset rooleissaan - etenkin Williams tuntuu vain lahjakkaammalta, mitä pidemmäs sarja etenee. Turner on edelleen paikoitellen pökkelö, mutta parempi kuin aiemmilla kausilla. Wright on sen sijaan aika mitäänsanomaton tylsän Bran-hahmonsa kanssa.
     Lannisterin suvulla taas vaikuttaisi menevän parempaan suuntaan. Jamie (Nikolaj Coster-Waldau) on päässyt takaisin Kuninkaansatamaan ja kuningas Joffrey (Jack Gleeson) on menossa naimisiin Margaery Tyrellin (Natalie Dormer) kanssa, mikä on suuri helpotus suvun rahahuolille. Akkamainen Cersei (Lena Headey) muuttuu joka kauden myötä inhottavammaksi ja tämän kauden aikana hänen kuolemaansa toivoo yhä useammin. Tyrion (loistava Peter Dinklage) pysyy ehdottomana suosikkihahmonani ja hänen hahmoaan kehitetään jälleen kiehtoviin suuntiin, mutta hän saa paikoitellen harmillisenkin vähän ruutuaikaa. Tyrionin, Cersein ja Jamien isä Tywin Lannister (Charles Dance) on yhtä julma kuin ennenkin. Dance huokuu arvokkuutta ja häijyyttä samaan aikaan. Jamiesta on alettu tekemään paljon pidettävämpää tapausta, kun hän joutui olemaan Starkien vankina. Kuningas Joffrey taas on yhtä kamala kuin aina ennenkin. Gleeson suoriutuu kauheasta roolistaan jälleen kunnialla. Yllättäen Joffreyn pikkuveli Tommen (Dean-Charles Chapman) nostetaan isommin esille tällä kaudella.

Emilia Clarken esittämä Daenerys Targaryen, khaleesi, lohikäärmeiden äiti, Myrskysyntyinen, palamaton, kahleiden katkoja, andalien ja Ensimmäisten oikeutettu kuningatar, titteli titteli titteli, ei tunnu olevan yhtään sen lähempänä Westerosia kuin ensimmäisellä kaudella, mutta hänelle on onnistuttu keksimään omaa mielenkiintoista tekemistä. Daenerys johtaa yhä vain isompaa joukkoa ja vaikka hän herättää ihailua ja kunnioitusta lohikäärmeidensä kanssa, alkaa hän ymmärtämään yhä vain paremmin johtajuuden huonot puolet. Hän yrittää olla kaikkien aikojen paras ja reiluin kuningatar, mutta huomaa, että sekin tuo omat ongelmansa. Clarke tekee jälleen oivallista työtä roolissaan ja tuo hyvin esille hahmonsa huolet. Daeneryksen mukana kulkevat edelleen hänen uskollinen suojelijansa Jorah (Iain Glen), entinen Kuninkaansataman soturi Barristan Selmy (Ian McElhinney), neuvonantaja Missandei (Nathalie Emmanuel), Tahrattomien joukkoa johtava Harmaa Mato (Jacob Anderson), sekä tappaja Daario Naharis, jonka näyttelijä on jostain syystä vaihtunut Ed Skreinistä Michiel Huismaniin, joka ei ole kovin kummoinen roolissaan.
     Monet muutkin vanhat tutut hahmot tekevät paluun. Jon Snow'n kaveri Samwell Tarly (John Bradley) on yhä symppis tyyppi, etenkin huolehtiessaan villityttö Neilikasta (Hannah Murray). Lordit Baelish (Aidan Gillen) ja Varys (Conleth Hill) muuttuvat kaiken aikaa mielenkiintoisemmiksi ja tällä kaudella pääsee todella jännittämään, kenelle he ovat oikeasti uskollisia? Stannis Baratheonia (Stephen Dillane), punaisiin pukeutuvaa Melisandrea (Carice van Houten) ja Davosia (Liam Cunningham) on tällä kertaa mukana aika vähän, mikä on mielestäni vain plussaa. Tyrionin toveri Bronn (Jerome Flynn) ja rakas Shae (Sibel Kekilli) jäävät myös vähälle ruutuajalle, eikä Margaery Tyrellin veljeä Lorasia (Finn Jones) ja heidän äitiäkään (Diana Rigg) nähdä paljoa. Sen sijaan Roose Boltonin (Michael McElhatton) inhottava kiduttajapoika Ramsay Snow (Iwan Rheon) nousee yhä isompaan osaan ja on karua nähdä, millaiseksi hän on Theon Greyjoyn (Alfie Allen) muuttanut. Soturi Brienne (Gwendoline Christie) lähtee omalle seikkailulleen, minkä lisäksi Lysa Arryn (Kate Dickie) ja hänen outo poikansa Robin (Lino Facioli) tekevät paluun. Myös suurmestari Pycelle (Julian Glover), Yövartiota johtava Thorne (Owen Teale), viisas Aemon (Peter Vaughan), Theonin sisko Yara (Gemma Whelan), sekä villit Ygritte (Rose Leslie), Tormund (Kristofer Hivju) ja Mance Rayder (Ciarán Hinds) ovat mukana kaudella. Näitäkin hahmoja onnistutaan jollain tapaa kehittämään kauden aikana, vaikka he saavatkin aiempaa vähemmän aikaa ruudulla.
     Uusina hahmoina taas esitellään lähinnä huippumiekkailija prinssi Oberyn Martell (Pedro Pascal) ja tämän rakas Ellaria Sand (Indira Varma). Prinssi Oberyn on mainio lisäys ja hänelle on kirjoitettu oma kiinnostava juonikuvionsa. Ellaria sen sijaan pysyy aika tylsänä tapauksena koko kauden ajan. Pascal sopii täydellisesti arvokkaan ja juonittelevan prinssin rooliin, joka taistelee kuin tanssien.

Game of Thronesin kolmas tuotantokausi tuotti minulle tosiaan pienoisen pettymyksen, sillä se tuntui lähinnä pohjustavan tulevia tapahtumia ja mässäilevän väkivallalla sen sijaan, että kaudella olisi oikeasti tapahtunut kiinnostavia asioita. Neljäskin kausi pohjustaa toki tulevaa ja siinä on useita raakoja kohtauksia, mutta siinä tuntuu olevan enemmän tarinaa, enemmän hahmojen kehitystä ja paljon mieleenpainuvampia ja mahtavampia kohtauksia. Toki kolmoskausi sisälsi fanikuntaa järkyttäneet "punaiset häät", mutta tällä kaudella on useita loistokkaita hetkiä. Etenkin tuotantokauden alku- ja loppupäissä on mitä koukuttavimmat pitkät osiot, mitkä pitävät katsojaa suuressa jännityksessä. Pari niistä liittyvät isosti toisiinsa ja niistä ei voi oikeastaan puhua paljastamatta yhtä kauden isoimmista yllätyksistä, mutta sen vain sanon, että ne jaksot ovat fantastisesti rakennetut. Lisäksi kauden lopussa nähdään vihdoin suuri taistelu Yövartion miesten ja villien välillä, mille on pyhitetty kokonaan oma jaksonsa, samaan tyyliin kuin Kuninkaansataman taistelu toisen kauden lopussa. Tämä saattaa jopa olla parempi taisto!

Pientä tyhjäkäyntiä löytyy toki tältäkin kaudelta, millä on saatu jaksojen pituus venytettyä vajaan tuntiin. Vaikka pidänkin kovasti siitä, miten Daeneryksen hahmokaari kulkee kauden aikana, tuntuu hänen tarinansa junnaavan paikoillaan. Sarjassa täytyy selvästi tapahtua vielä tiettyjä asioita, ennen kuin Daeneryksen, lohikäärmeet ja muun armeijan voi kuljettaa Westerosiin, mutta paikoitellen on turhauttavaa, ettei matka tunnu etenevän lainkaan. Aiemmilla kausilla olen antanut miinusta siitä, että niiden päätösjaksot eivät oikein tiedä, mitä enää tehdä. Päätösjaksot lähinnä pohjustavat tulevia tapahtumia, jolloin katsojakin alkaa tylsistyä, että voisiko tämä kausi nyt vihdoin päättyä, jotta pääsisi joskus siihen seuraavaan kauteen?! Neljännellä tuotantokaudella tätä ongelmaa ei onneksi ole. Vaikka huipennusjakso toki pohjustaa seuraavan kauden tapahtumia, se onnistuu viemään tietyn juonikuvion jonkinlaiseen päätökseensä, mikä johtaa aivan täydelliseen finaaliin. Kyseessä on tähän mennessä paras lopetus Game of Thronesin kausista ja se saa katsojan todella innostuneesti aloittamaan viidennen kauden välittömästi.

Jälleen kerran sarjan ohjaajat ja käsikirjoittajat tekevät upeaa työtä pitäessään suurta produktiota kasassa. Kirjoittajat etenkin ovat tehneet tällä kaudella hienoa työtä juonikuvioiden kanssa, minkä lisäksi yhdeksi suosikkihetkekseni nousi kohtaus, missä Tyrion ja Jaime keskustelevat heidän oudosta serkustaan. Tämä kohtaus syventää mahtavasti heidän hahmojaan ja on hienoa, että kaiken eeppisyyden ja mystisyyden ohessa kirjoittajat malttavat lisätä näitä tärkeitä hetkiä. Teknisesti tämäkin kausi on näyttävästi toteutettu - suurimmaksi osaksi. Vaikka kauden loppupään suuri taistelu on huikeasti tehty, on valaisussa säästelty turhankin paljon, jolloin tapahtumat näkee välillä todella huonosti. Muuten tuotantokausi näyttää ja kuulostaa hyvältä. Kuvaus ja leikkaus ovat oivallista ja tukevat toisiaan. Lavasteet, asut ja maskeeraukset ovat jälleen huippuluokkaa. Digiefektit kuten lohikäärmeet paranevat kausi kaudelta. Äänimaailma on rakennettu todella hyvin ja kauden musiikit luovat hyvin tunnelmaa. Tunnusmusiikki on joka jakson alussa aivan täydellinen ja on jälleen hauska nähdä, kuinka alkutekstijaksossa Westerosin karttaan availlaan uusia paikkoja.

Yhteenveto: Game of Thronesin neljäs tuotantokausi on selvä parannus kolmannen kauden jälkeen ja aivan mahtava lisäys erinomaiseen sarjaan. Tuotantokausi sisältää huikeita kohtauksia, joista moni onnistuu jännittämään ja koukuttamaan täydellisesti. Kausi sisältää myös useita yllätyksiä, joista jotkut tuottavat riemua ja jotkut saavat ärsyyntymään voimakkaasti. Loppupään iso taistelu villien ja Yövartion välillä on todella hyvä ja se voisi nousta jopa toisen kauden Kuninkaansataman taistoa hienommaksi, jos taistelu ei tapahtuisi lähes kokonaan pimeässä. Hahmoja syvennetään jälleen ja heidän näyttelijänsä osoittavat taas kerran lahjansa. Teknisesti kausi on todella taidokkaasti toteutettu ja digiefektit paranevat joka kauden myötä. Paikoitellen kaudelta löytyy pientä venyttämisen makua, minkä vuoksi sen arvosana laskee pienesti. Kaudelta voisi leikata minuutteja sieltä täältä, jolloin kokonaisuus saisi puoli tähteä enemmän. Game of Thronesin neljäs tuotantokausi nousee jaetulle toiselle sijalle sarjan kakkoskauden kanssa. Molemmat ovat fantastisia, mutta kumpikaan ei aivan yllä mestarillisen avauskauden tasolle. Tämä kausi sisältää kuitenkin koko sarjan parhaimman kauden päätösjakson tähän mennessä, enkä malta odottaa näkeväni, mihin tarinaa viedään viidennellä tuotantokaudella...

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.3.2019
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.gameofthrones.fandom.com
Game of Thrones, 2011-, Yhdysvallat, Home Box Office (HBO), Television 360, Grok! Studio, Generator Entertainment, Bighead Littlehead