HOLLYWOOD
Luojat: Ryan Murphy ja Ian Brennan
Pääosissa: David Corenswet, Jeremy Pope, Darren Criss, Laura Harrier, Dylan McDermott, Patti LuPone, Jake Picking, Jim Parsons, Joe Mantello, Samara Weaving, Holland Taylor, Maude Apatow, Michelle Krusiec, Rob Reiner, Billy Boyd ja Queen Latifah
Genre: draama
Jaksomäärä: 7
Jakson kesto: 44 - 57 minuuttia - Yhteiskesto: noin 5 tuntia 47 minuuttia
Ikäraja: 16
Hollywood on Ryan Murphyn ja Ian Brennanin luoma minisarja Netflixille. Kaksikko oli tätä ennen alkanut tekemään Netflixille The Politician -sarjaa (2019-) ja kun suoratoistopalvelu oli tyytyväinen näkemäänsä, he kiinnostuivat myös kaksikon uudesta ideasta. Sarjasta ilmoitettiin helmikuussa 2019 ja sen kuvaukset alkoivat loppuvuodesta. Nyt Hollywoodin kaikki jaksot on julkaistu kerralla Netflixissä ja elokuvien valtavana fanittajana minua tietty kiehtoi katsoa sarja, minkä nimi oikein huutaa elokuvaa. Aloitinkin minisarjan heti vappuna, kun se ilmestyi Netflixin valikoimaan ja katsoin sen läpi parissa päivässä.
1940-luvun lopulla joukko nuoria ja innokkaita elokuvantekijöitä muuttaa historiaa Hollywoodissa lopullisesti.
Hollywood seuraa useita nuoria elokuvaintoilijoita, joista jokainen on saapunut Los Angelesiin eri haaveiden kera. Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää toive nousta kuuluisuuteen elokuvien kautta. Näyttelemisestä haaveileva Jack Castello (David Corenswet) on toisessa maailmansodassa taistellut nuori mies, joka odottaa esikoislastaan tyttöystävänsä Henriettan (Maude Apatow) kanssa. Roy Fitzgerald (Jake Picking) on fiktiivinen versio näyttelijä Rock Hudsonista, joka haluaa myös todistaa kykynsä kameran edessä. Camille Washington (Laura Harrier) ja Claire Wood (Samara Weaving) kilpailevat tähteydestä ja pääroolista samassa elokuvassa. Archie Coleman (Jeremy Pope) on käsikirjoittaja, joka yrittää saada tekstinsä läpi studiolla, mikä on ennenkuulumatonta Archien tummaihoisuuden vuoksi. Raymond Ainsley (Darren Criss) taas on ohjaaja, joka haluaa rikkoa rajoja Hollywoodissa ja tehdä jotain ennennäkemätöntä. Muut hahmot ovat kiinnostavia, mutta Raymond jää hieman tylsäksi tapaukseksi. Camillea ja Clairea nostetaan välillä isosti esille, mutta välillä heidät jätetään sivuun. Sarja ei täysin osaa tasapainotella suuren hahmogalleriansa kanssa. Näyttelijät kuitenkin suoriutuvat kaikki oivallisesti rooleistaan. Erityisesti Jeremy Pope tekee hienoa työtä Archiena, joka ei joudu kestämään haukkuja vain ihonvärinsä vuoksi, vaan koska hän on myös homoseksuaali.
Muita hahmoja sarjassa ovat mm. hämärää huoltoasemaa pyörittävä Ernie West (Dylan McDermott), Ace Studiosin johtaja Ace Amberg (Rob Reiner), hänen vaimonsa Avis (Patti LuPone), tuottaja Dick Samuels (Joe Mantello) ja Roy Fitzgeraldin eli Rock Hudsonin manageri Henry Willson (Jim Parsons). Vanhemmat näyttelijät ovat kaikki todella hyviä. McDermott on lystikäs Ernie Westinä ja LuPone huokuu karismaa Avis Ambergina. Show'n kuitenkin varastaa jatkuvasti Rillit huurussa -hittikomediasarjasta (The Big Bang Theory - 2007-2019) tuttu Jim "Sheldon" Parsons managerina, joka töksäyttelee ihan kaiken, mitä mieleen juolahtaa. Parsons oikein herkuttelee suuren egon omaavana törkysuuna ja tekee inhottavasta persoonasta hämmentävän pidettävän.
Valitettavasti erittäin hyvistä näyttelijäsuorituksista huolimatta Hollywood on jotenkin kömpelö paketti. Sen taustalla on oikein nätti ajatus siitä, että Hollywoodin pitäisi kokea muutosta ja että naisten, värillisten ja seksuaalivähemmistöjen asemaa pitäisi parantaa elokuva-alalla. Sarja ei vain oikein tiedä, kuinka esittää tämän ajatuksen. Ryan Murphy ja Ian Brennan ovat päättäneet luoda oman fantasiamaailmansa 1940-luvun Hollywoodista. Aikakausi on luultavasti valittu siksi, että kaksikko on tuuminut, että muun maailman kokiessa muutoksia toisen maailmansodan jälkeen, Hollywoodissakin voisi tapahtua kaikenlaista siihen aikaan hulluna pidettyä. Sarjaa ei pidäkään katsoa historiana, vaan vaihtoehtoisena todellisuutena - toiveajatteluna, jonka voisi sijoittaa nykypäiväänkin. Edelleen Oscar-gaalaa pidetään liialti valkoisten miesten juhlana. Yhä elokuva-alalle pyrkiviä näyttelijänalkuja kehotetaan pitämään homoutensa salassa. Jos tekijät pitäisivät homman puhtaana fantasiana, sarja voisi olla hyvä unelma paremmasta. Kun siihen heitetään todellisia juttuja sekaan, paketti ei enää pysy kasassa.
Juonikuvio siitä, että Camille roolitetaan ensimmäisenä mustana naisena Hollywood-leffan päärooliin, on kiinnostava, jos se ei aiheuttaisi samalla ristiriitaa siinä, mitä sarja yrittää sanoa. Kyseessä on nimittäin elokuva todellisesta henkilöstä, valkoihoisesta näyttelijänalku Peg Entwistlestä, joka teki itsemurhan hyppäämällä ikonisen Hollywoodland-kyltin jättimäiseltä H-kirjaimelta. Kun tätä leffaa tehdään, se ei vain lähde kirjoittamaan historiaa uusiksi itse Hollywood-sarjan tavoin, vaan se muuttaa koko hommaa niin, että elokuvan tekijät tuntuvat unohtavan kokonaan, mistä leffassa piti olla kyse. Sama käy tälle sarjalle. Se haluaa kovasti sanoa monenlaista, mutta sitten mokailee ja tekee jotain päinvastoin. Samat henkilöt, jotka julistavat, että nyt elokuva-alalla tapahtuu muutos ja Hollywoodissa nähdään tumma nainen pääosassa, hyssyttelevät seuraavassa kohtauksessa Archielle, ettei tämä saa missään nimessä paljastaa homouttaan tai niin hänen kuin studion maine on pilalla. Sarjan muuttuessa enemmän agendaksi kuin kertomukseksi, se kompastuu omaan nilkkaansa, kun sen lähtökohtaisesti hyvät viestit on kirjoitettu niin tönkösti.
Käsikirjoitus on muutenkin kompastelevaa. Tarinankerrontaa olisi pitänyt hioa, jotta minisarja olisi eheämpi. Kertomuksella kestää lähteä käyntiin, sitten se kiirehtii ja sitten taas jumittelee. Joihinkin tylsempiin asioihin jäädään kiinni, kun taas mielenkiintoisia mutkia oiotaan suoriksi liian helposti. Asioiden yli hypitään ja joidenkin juttujen ratkaisut eivät tunnu ansaituilta, sillä niihin ei ole panostettu tarpeeksi. Tunnelmakaan ei täysin vakuuta. Lähes joka jaksolla on eri ohjaaja, mutta paikoitellen tuntuu siltä kuin jakson sisällä saattaisi olla useampi ohjaaja. Osa kohtauksista tuntuu niin erilaiselta, eivätkä tunnelman muutokset ole lainkaan saumattomia.
Hollywoodista löytyy kyllä selkeitä hyviäkin puolia - pääasiassa ajankuvan visuaalisessa toteutuksessa. Paikoitellen se onnistuu tavoittamaan ajalle kuuluvan glamourin myös hengessä. Lavasteilla ja asuilla 1940-luvun loppu herätetään upeasti takaisin henkiin. Vanhaa Los Angelesia esitellään oikein kunnolla ja niin leffastudiot kuin pienet kuppilatkin ovat hienosti toteutetut. Lavasteita esitellään taidokkaalla kuvauksella, mikä oikein haluaa näyttää Hollywoodin kaikessa loistossaan. Paikoitellen sarja kikkailee tyylikkäästi muuttamalla kuvasuhdetta ja poistamalla värit. Äänimaailmakin on onnistunut ja musiikeilla luodaan tunnelmaa, kun ohjaajat eivät siihen täysin kykene.
Yhteenveto: Hollywood-minisarja sisältää tärkeää asiaa, mutta hukkaa sen kömpelön toteutuksen takia. Paikoitellen sarja muistuttaakin lähinnä agendaa kuin kunnon tarinaa. Siinä on kauniita ajatuksia elokuva-alan muuttamisesta tasa-arvoiseksi, mutta paikoitellen se tuntuu jopa sotivan omaa sanomaansa vastaan. Sarjan kuvaus Hollywoodista on ristiriitainen ja sen kritisointi osuu parissa kohtaa omaan nilkkaan. Välillä osataan näyttää todellisia kurjuuksia ja välillä hypätään liiankin isosti utopian puolelle, etenkin kun ottaa huomioon aikakauden, minne sarja sijoittuu. Romantisoitu vaihtoehtotodellisuus toimii vain osittain. Kerronta on myös hieman takeltelevaa. Jotkut turhemmat jutut venytetään, kun oikeasti tärkeitä asioita mennään pikavauhtia eteenpäin ja konfliktit lähinnä hypitään yli. Visuaalisesti sarja on kuitenkin todella näyttävä. Lavasteet ja asut ovat upeita, ja tuotanto-arvot ovat muutenkin kohdallaan. Näyttelijät antavat kaikkensa ja sarjan tähdiksi nousevat Jeremy Pope, Patti LuPone, sekä Jim Parsons, joka vaikuttaa nauttivan siitä, että pääsee esittämään muitakin hahmoja kuin Sheldon Cooperia. Ryan Murphyn ja Ian Brennanin teksti ei vain osu maaliinsa. He ovat ryhtyneet hommaan hyvin tarkoituksin, mutta kompastelevat usein matkalla, minkä lopputuloksena on harmillisen keskinkertainen minisarja.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.5.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.imdb.com
Hollywood, Yhdysvallat, 2020, Ryan Murphy Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti