TITANS - KAUSI 2
Luojat: Akiva Goldsman, Geoff Johns ja Greg Berlanti
Pääosissa: Brenton Thwaites, Teagan Croft, Anna Potter, Ryan Potter, Curran Walters, Conor Leslie, Minka Kelly, Alan Ritchson, Esai Morales, Joshua Orpin, Chelsea Zhang, Chella Man, Iain Glen, Michael Mosley, Mayko Nguyen, Raoul Bhaneja, Natalia Gumede, Demore Barnes, Seamus Dever, Rachel Nichols, Drew Van Acker ja Peter MacNeill
Genre: toiminta, fantasia, scifi
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: 41 minuuttia - 52 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 59 minuuttia
Ikäraja: 16
DC Comicsin sarjakuviin perustuva televisiosarja Titans nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin loppuvuodesta 2018, joten jatkoa ryhdyttiin heti suunnittelemaan. Toisen kauden kuvaukset käynnistyivät huhtikuussa 2019 ja sen jaksoja alettiin esittämään televisioissa syyskuussa. Kausi kasvatti sarjan suosiota ja se sai positiivista palautetta niin faneilta kuin kriitikoilta. Itse olin jo jonkin aikaa pohtinut Titansin katsomista ja nyt kun sarja on saamassa jo neljännen kautensa, päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. Pari kuukautta ensimmäisen kauden katsomisen jälkeen aloitin sarjan toisen tuotantokauden.
Rachel, Kory, Gar, Jason, Hank, Dawn ja Donna yrittävät pelastaa Dickin pahalta Trigonilta. Titansit kohtaavat niin uusia liittolaisia kuin vanhoja vihollisia.
Tutut Titans-tiimin jäsenet tekevät paluun ensimmäiseltä kaudelta. Entinen Robin Dick Grayson (Brenton Thwaites) joutui Rachel Rothin (Teagan Croft) pahan isän, Trigonin (Seamus Dever) uhriksi ja joutuu nyt toimimaan tämän tahdon mukaisesti. Rachelin avuksi saapuvat ulkoavaruuden olento Kory (Anna Diop), vihreäksi tiikeriksi muuttuva Gar (Ryan Potter), uusi Robin Jason Todd (Curran Walters), Wonder-Girl Donna (Conor Leslie), sekä pariskunta Hawk ja Dove (Alan Ritchson ja Minka Kelly). Hahmot toimivat vielä paremmin kuin ensimmäisellä tuotantokaudella ja osaan saadaan selvästi enemmän syvyyttä. Jason ei ärsytä läheskään yhtä paljon kuin viimeksi, vaikka paikoitellen hänen ylimielisyytensä saakin pyörittelemään silmiä. Hahmoja hyödynnetään kauden aikana lähes tasaväkisesti ja näyttelijät jatkavat oivaa työtään.
Uusina hahmoina sarjaan tuodaan mukaan sankareiden vanha vihollinen Slade Wilson, eli Deathstroke (Esai Morales), tämän lapset Jericho (Chella Man) ja Rose (Chelsea Zhang), geneettinen koe Conner (Joshua Orpin), sekä viimeksi vain vihjailtu Batman, eli Bruce Wayne (Iain Glen). Morales istuu erinomaisesti Deathstrokeksi, luoden yksinään todellisen uhkan eri voimia hyödyntäville sankareille. Glen sopii passelisti ikääntyneeksi Bruceksi ja on hyvä, että hänet nähdään juurikin Brucena, eikä Batmanina, joka veisi varmasti huomion päähenkilöiltä. Myös Jericho, Rose ja Conner ovat hyviä lisäyksiä ja Man, Zhang ja Orpin suoriutuvat osistaan toimivasti.
Titansin avauskauden ongelmaksi koitui tekijöiden päätös lopettaa tuotantokausi alun perin toiseksi viimeiseksi tarkoitettuun jaksoon. Niinpä kauden lopuksi katsojalle jäi lähinnä todella antikliimaksinen ja hölmistynyt olo. Alun perin kauden finaaliksi tarkoitettu jakso siirrettiin kakkoskauden avaukseksi. Näin katsojia saatiin ehkä pidettyä jännityksessä vuoden ajan, mutta samalla toteutus tökkii. Kakkoskauden avausjakso tuntuu todella irralliselta muusta kaudesta. Tämä tuotantokausi tuntuukin alkavan oikeasti vasta toisessa jaksossa.
Tietyissä jutuissa jatkokausi on edeltäjäänsä vahvempi, kun taas toisissa se on hieman takeltelevampi. Vaikka hahmoja hyödynnetään yksinään hyvin, jäävät titaanit tiiminä hieman alikehitetyksi ja heikosti käytetyksi. Paikoitellen tuntuu, että kaudella on vähän liikaa meneillään ja se voisi keskittyä pääasiassa vain sankareiden ja Deathstroken väliseen konfliktiin. Conner on oiva hahmo, mutta jotkut hänen mukanaan tulevista kuvioista eivät jaksa innostaa. Kaudella on myös kenties jakso tai pari liikaa. Parhaimmillaan meno on kuitenkin varsin toimivaa. Taistelut Deathstrokea vastaan ovat tyylikkäitä ja Dickin ja Brucen väliset vaikeudet tuovat kelpo draamaa sekaan.
Sarjan ohjaajat rakentavat tunnelmaa yhä pätevästi ja tälläkin kertaa painottuen enemmän synkistelevään suuntaan satunnaisten ärräpäiden kera. Tekniseltä puoleltaan Titansin toinen tuotantokausi on toimiva paketti. Se on sujuvasti kuvattu ja ihan hyvin leikattu kasaan. Seassa on kelpo valaisua, ihan tyylikkäitä asuja ja oivallisia maskeerauksia ja lavasteita. Erikoistehosteet eivät vieläkään huimaa päätä, mutta ne voi katsoa pääasiassa sormien läpi. Äänimaailma on hyvin toteutettu ja raskaasti jumputtava tunnusmusiikki on edelleen oikein mainio. Onkin harmi, että tällä kaudella se ei soi kuin parin jakson lopputeksteissä.
Yhteenveto: Titansin toinen tuotantokausi on kelpo supersankariviihdettä, josta löytyisi ainekset parempaankin. Heti aluksi tekijöiden kumma ratkaisu siirtää ykköskauden finaaliksi tarkoitettu jakso kakkoskauden avaukseksi tuntuu tönköltä ja irralliselta. Kakkoskausi vaikuttaakin alkavan vasta toisessa jaksossaan. Jaksoista löytyy muutakin ailahtelevuutta ja kauden varrella on liikaa asioita meneillään. Fokuksen olisi voinut pitää pääasiassa, eli Titans-ryhmän ja Deathstroken välienselvittelyssä. Taistelut ovatkin suurimmaksi osaksi oivallisia. Hahmoja syvennetään toimivasti ja Dickin ja Brucen välille rakennettu konflikti tuo mukaan hyvää draamaa. Näyttelijät ovat ihan passeleita rooleissaan. Efektipuoli jättää jälleen toivomisen varaan, mutta teknisiltä alueilta löytyy myös onnistumisia. Titansin kakkoskaudelta löytyy omat vahvuutensa, mutta myös selvät heikkoudet. Sarja ei vieläkään tuntunut lähtevän tosissaan liikkeelle, mutta odotan silti, mitä kolmas kausi tuo tullessaan, mainosten vihjaillessa Red Hoodista...
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 26.4.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
Titans, Yhdysvallat, 2018-, Warner Bros. Television, DC Entertainment, Weed Road Pictures, Berlanti Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti