MIDNIGHT SUN
Ohjaus: Scott Speer
Pääosissa: Bella Thorne, Patrick Schwarzenegger, Rob Riggle, Quinn Shephard, Nicholas Coombe, Suleka Mathew, Austin Obiajunwa, Alex Pangburn ja Tiera Skovbye
Genre: romantiikka, draama
Kesto: 1 tunti 31 minuuttia
Ikäraja: 12
Midnight Sun perustuu samannimiseen japanilaiseen elokuvaan (タイヨウのうた) vuodelta 2006. Vuonna 2015 ilmoitettiin, että leffan pohjalta olisi tekeillä amerikkalainen versio ja kuvaukset alkoivat saman vuoden lokakuussa. Alunperin leffan oli tarkoitus ilmestyä jo syksyllä 2017, mutta sen ensi-ilta päätettiin siirtää alkuvuodelle 2018. Lopulta Midnight Sun ilmestyikin viime maaliskuussa ja se oli pienimuotoinen hitti, muttei voittanut kriitikoita puolelleen. Minun oli tarkoitus käydä katsomassa elokuva sen lehdistönäytöksessä, mutta jostain syystä se jäi minulta väliin ja päätin odottaa leffan vuokrausmahdollisuutta. Ja kun vuoden 2018 lopussa aloin vuokrailemaan leffoja, joita en ollut nähnyt teattereissa, päätin antaa Midnight Sunille mahdollisuuden ja vuokrasin sen Blockbusterista.
Nuori Katie Price sairastaa harvinaista xeroderma pigmentosum -sairautta; auringon valo on hänelle hengenvaarallista ja hänen täytyykin pysyä päivät kotona erityisikkunoiden takana. Eräänä yönä hän kuitenkin lähtee ulos ja kohtaa nuoren Charlie-pojan, jota hän on katsellut ikkunansa takaa jo vuosia.
Pääroolissa Katie Pricena nähdään laulaja Bella Thorne ja näyttelijänsä uran mukaan Katie tietty unelmoi laulamisesta ja kitaran soittamisesta isolle yleisölle. Katien sairaus kuitenkin estää häntä toteuttamasta unelmiaan. Sairaus tekee hahmosta kiinnostavan, mutta valitettavasti sitä ei hyödynnetä tarinassa kaikkein parhaalla tavalla. Siitä puhutaan koko ajan, mutta sen todellisia vaikutuksia ei näytetä tarpeeksi. Suurimmaksi osaksi koko elämänsä kotona viettänyt Katie on jäänyt paitsi tavallisesta nuoruudesta ja elokuva voisikin syventyä paremmin siihen, eikä vain toitottaa katsojille, että hän kuolee, jos auringon valo hipaiseekin hänen ihoaan. Kaikkein valitettavinta kuitenkin on, ettei Thorne ole kummoinen näyttelijä. Hän on suurimmaksi osaksi todella teennäinen ja tuntuu olevansa "kotonaan" leffassa vain laulaessaan. Repliikit tulevat ulos hänen suustaan hieman epäuskottavasti, eikä hänen eleensä tunnu luontevilta.
Thorne on kuitenkin ihan menevä valinta rooliin, jos häntä vertaa Charlieta näyttelevään Patrick Schwarzeneggeriin. Patrick saattaa puhua paremmin englantia kuin Arnold-isänsä, mutta samaa karismaa ei todellakaan löydy. Patrick Schwarzenegger on täysin pökkelö leffan alusta loppuun, vaikka kuinka yrittää väläytellä epätoivoista muka-hurmurin hymyä. Thornen ja Schwarzeneggerin väliltä ei löydy lähes minkäänlaista kemiaa, jolloin he eivät saa myytyä katsojalle heidän hahmojen alkavaa romanssia. Charlielle on kirjoitettu oma taustatarinansa, mutta sekin on aika kömpelösti käsitelty.
Midnight Sunissa ehdottomasti parasta ovat Katien isä (Rob Riggle) ja Katien paras kaveri Morgan (Quinn Shephard). Katien isä on aika perinteinen yli-innokas ja ylihuolehtiva isähahmo, joka ei päästäisi tytärtään millään ulos edes iltaisin, vaan haluaisi vain viettää tämän kanssa aikaa ympäri vuorokauden. Riggle onnistuu kuitenkin tekemään hieman tylsästä hahmostaan erittäin pidettävän olemuksellaan ja pääparia paremmilla näyttelijänlahjoillaan. Myös Shephard on huomattavasti lahjakkaampi kuin Thorne ja Schwarzenegger. Hänen Morgan-hahmonsa tarkoitus on tietty tuoda huumoria mukaan, mikä tekee myös hänestä pidettävämmän. Elokuva on aina parempi, kun siinä esiintyy jompikumpi näistä hahmoista.
Elokuvassa nähdään myös Suleka Mathew Katien lääkärinä, Nicholas Coombe nörtti Garverina, Austin Obiajunwa ja Alex Pangburn Charlien kavereina, sekä Tiera Skovbye Charliesta kiinnostuneena Zoena. Zoe tulee tietty mustasukkaiseksi, kun Charlie alkaa tapailla Katiea hänen sijaan, mutta yllättäen tämä juonikuvio unohdetaan lähes heti, mikä herättää kysymyksen, miksi elokuva edes jaksoi vihjata kolmiodraamasta?
Filmistä löytyy mielenkiintoinen pohjaidea. Katien sairaudesta voisi oikealla tavalla käsiteltynä saada aikaiseksi oikeasti sydäntäsärkevän draamaelokuvan, millä voitetaan palkintoja ja saadaan arvostusta. Mutta tämä leffa ei todellakaan ole se oikea käsittely. Midnight Sun on vain teineille suunnattua lässynlää-romantiikkaa ja väkisin kyyneleitä puristavaa melodraamaa. Elokuva tuntuu todella epätoivoiselta yritykseltä olla seuraava Tähtiin kirjoitettu virhe (The Fault in Our Stars - 2014), mutta tästä puuttuu täysin sen teoksen sydän, sielu ja nokkeluus, minkä lisäksi päänäyttelijätkään eivät ole läheskään yhtä hyviä. Tähtiin kirjoitettu virhe onnistui niin hyvin, sillä Shailene Woodleyn ja Ansel Elgortin välillä tuntui oikeasti olevan jotain säpinää. Midnight Sun onkin lähempänä toista samanlaista elokuvaa, vuoden 2017 Kaikki kaikessa (Everything, Everything). Itse asiassa todella lähellä sitä leffaa, sillä molemmat kertovat sairaasta teinitytöstä, joka ei voi lähteä ulos, kunnes unelmien mies tulee vastaan, minkä takia sairauden aiheuttamat pelot täytyy pistää syrjään ja kokeilla rajoja.
Midnight Sun on kuitenkin vielä Kaikki kaikessa -elokuvaakin imelämpi ja tyhjänpäiväisempi. Elokuva yrittää olla mitä koskettavin rakkaustarina ja vaatii katsojilta kyynelvirtaa useaan otteeseen leffan aikana, mutta kehnosti kerrotun ja näytellyn romanssin takia kyyneleet eivät ole ansaittuja. Välillä turhaa draamaa luodaan ihan vain lisädraaman vuoksi (mikä toisaalta kuuluu teinien elämään), eikä sekään ole uskottavaa. Repliikit, joita päänäyttelijöille on kirjoitettu... voi hyvää päivää... ja se, miten näyttelijät sanovat repliikkinsä... voi vielä hyvempää päivää! Mukana on myös jättimäinen juoniaukko yhdessä elokuvan tärkeimmistä kohtauksista - miten tekijät ovatkaan möhlineet näin pahasti? Ja kuten jo sanoin, leffa kehittelee selvää kolmiodraamaa, mutta unohtaa sen lähes välittömästi. Midnight Sun haaskaa lähes kaiken potentiaalinsa ja lopputuloksena on vain erittäin unohdettava ja kömpelö teinidraama. Jopa esiteinitytöt, joille tämä on suunnattu ja jotka tästä innostuvat, tulevat parin vuoden jälkeen pyörittelemään silmiä tämän kehnoudelle.
Elokuvan on ohjannut Scott Speer, joka on tätä ennen tehnyt lähinnä musiikkivideoita, sekä ohjannut Step Up Revolution -leffan (2012). Speerillä on siis silmää tyylikkäille kuville, mutta tunnelmaa hän ei oikein onnistu luomaan. Speer ja käsikirjoittaja Eric Kirsten hyödyntävät kliseitä, eivätkä paikoitellen osaa lainkaan kirjoittaa repliikkejä, mitkä kuulostaisivat teinitytön sanomalta. Midnight Sun on kelvollisesti kuvattu ja leikkauskin on sujuvaa. Valaisu, lavasteet ja maskeeraukset ovat hyvin toteutetut. Elokuvan ongelmat eivät siis todellakaan synny tekniseltä puolelta. Nate Walcottin säveltämät musiikit lisäävät melodramaattisuutta ja ne, jotka kirjoittivat Katien laulut... voi pojat. Oletteko nähneet Youtubesta videon "Paardit ovat parhaat"? Jotkut tämän leffan biisien sanoituksista ovat samaa tasoa ja aiheuttavat suurta myötähäpeää.
Yhteenveto: Midnight Sun on imelä ja melodramaattinen rakkaustarina, mikä hukkaa kaiken potentiaalinsa. Elokuvasta löytyy mielenkiintoinen pohja tarinalle, muttei osaamista hyödyntää sitä. Käsikirjoittajat tekevät todella kömpelöä työtä yrittäessään pitää juonta kasassa ja mukaan mahtuukin ammottavaa juoniaukkoa sekä mitä kamalinta dialogia. Dialogikohtauksia ei yhtään auta Bella Thornen ja Patrick Schwarzeneggerin muutenkin kehno näytteleminen, eikä teiniparin väliltä löydy lainkaan kemiaa. Thorne osoittaa olevansa kelpo laulaja, mutta hänelle kirjoitetut kappaleet ovat kammottavasti sanoitettuja. Vain Rob Riggle ja Quinn Shepard tuovat mukaan jonkinlaista arvoa Katien isänä ja bestiksenä, mutta muuten filmi on todella laiska ja huono yritys olla uusi Tähtiin kirjoitettu virhe. Midnight Sun toimii vain ja ainoastaan samanlaisista imelistä ja itkua puristavista teinileffoista tykkääville, mutta hekin luultavasti huomaavat parin vuoden jälkeen, kuinka kehno tekele onkaan kyseessä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 6.1.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Midnight Sun, 2018, Boies / Schiller Film Group, Wrigley Pictures
Yhteistyössä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti