tiistai 18. helmikuuta 2020

Arvostelu: Pimeän uhka (Pitch Black - 2000)

PIMEÄN UHKA

PITCH BLACK



Ohjaus: David Twohy
Pääosissa: Vin Diesel, Radha Mitchell, Cole Hauser, Keith David, Rhianna Griffith, Lewis Fitz-Gerald, Claudia Black, John Moore, Sam Sari, Firass Dirani, Les Chantery ja Simon Burke
Genre: scifi, kauhu
Kesto: 1 tunti 49 minuuttia - Unrated Version: 1 tunti 52 minuuttia
Ikäraja: 16

Pitch Black, eli suomalaisittain Pimeän uhka on David Twohyn ohjaama scifikauhuelokuva, mitä tähdittää Vin Diesel yhdessä ensimmäisistä elokuvarooleistaan. Alunperin elokuvan idea oli todella erilainen kuin lopullinen leffa. Elokuva kulki aluksi nimellä "Nightfall" ja se kertoi lainsuojattomasta nimeltä Tara Krieg. Mukana ei ollut vielä avaruusolentoja, vaan hahmot olisivat kohdanneet jonkin sortin henkimaailman olentoja. Tarina kuitenkin muuttui, kun Twohy saapui tuotantoon ja alkoi pyörittellä ideaa. Lopulta kuvaukset käynnistyivät Australiassa vuonna 1999 ja Pimeän uhka sai maailmanensi-iltansa 18. helmikuuta 2000 - tasan 20 vuotta sitten! Elokuva sai kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton, eikä ollut mikään erityisen suuri hitti, mutta se tuotti tarpeeksi, jotta sille tehtiin tulevina vuosina jatkoa. Leffa on myös kerännyt oman uskollisen fanikuntansa. Itse näin Pimeän uhkan varmaankin hieman alle kymmenen vuotta sitten. Olin pitänyt Alien - kahdeksannesta matkustajasta (Alien - 1979) ja etenkin sen jatko-osasta Aliens - paluu (Aliens - 1986) ja isäni suositteli tätä minulle, koska tässäkin oli mukana avaruushirviöitä. Pidin leffasta, mutten katsonut sitä uudestaan. Kuitenkin nyt kun huomasin, että elokuva täyttää 20 vuotta, päätin katsoa elokuvan uudelleen ja arvostella sen vuosipäivän kunniaksi.

2500-luvulla avaruusalus tekee pakkolaskun planeetalle, mitä vallitsee paahtava kuumuus kolmen auringon vuoksi. Mutta kun koittaa auringonpimennys, planeetan onkaloista kaivautuu esiin pimeässä saalistavia olentoja. Selvitäkseen miehistön täytyy saada avukseen aluksella kuljetettu huippuvaarallinen vanki, pimeässä näkevä Riddick.

Ennen kuin Vin Dieselistä tuli maailmanluokan tähti Fast & Furious -elokuvasarjan (2001-) ansiosta, hän teki läpimurtoroolinsa Pimeän uhkan antisankari Riddickinä. Riddick on vaarallinen rikollinen, jota kuljetetaan vankilaan ja Diesel on erinomainen valinta rooliin. Hän myy ajatuksen siitä, että olisi huippuluokan roisto, joka on todella ovela ja katsojana kiinnostuukin hahmoista eniten juuri Riddickistä. Hahmon ei ollut alunperin tarkoitus olla näin tärkeässä asemassa, mutta kun testiyleisöt innostuivat Riddickistä eniten, Dieselin ruutuaikaa kasvatettiin ja Riddickistä tehtiin niin sanotusti leffan kasvot.
     Muita hahmoja elokuvassa ovat muut planeetalle pakkolaskun vuoksi päätyneet henkilöt. Mukana on lentäjä Carolyn Fry (Radha Mitchell), Riddickin vanginnut palkkionmetsästäjä Johns (Cole Hauser), muslimisaarnaaja Imam (Keith David) ja tämän mukana kulkevat nuorukaiset (Firass Dirani, Sam Sari ja Les Chantery), arvometalleja etsivät Shazza (Claudia Black) ja Zeke (John Moore), nuori poika Jack (Rhianna Griffith), taidekauppias Paris P. Ogilvie (Lewis Fitz-Gerald) ja lentoperämies Owens (Simon Burke). Riddickin lisäksi vain pari hahmoista on kirjoitettu kiinnostaviksi, jotta katsoja jaksaa välittää heidän kohtaloistaan, mutta aluksesta löytyy selkeitä hahmoja, joiden on tarkoitus vain tulla tapetuksi elokuvan aikana. Näyttelijät tekevät pääasiassa hyvää työtä sillä, mitä heille on annettu, mutta yksikään ei ole yhtä vakuuttava osassaan kuin Diesel.




Pimeän uhkasta kyllä huomaa, että siihen on otettu vaikutteita Ridley Scottin avaruuskauhun klassikosta Alien - kahdeksas matkustaja. Vaikka leffa tapahtuukin pääasiassa planeetalla, eikä avaruusaluksessa, kuten Alien, molemmista filmeistä löytyy samanlaisia piirteitä. Pimeän uhka yrittää paikoitellen kopioida Alienin tunnelmaa ja tyyliä, ja vaikka se onnistuukin tässä ihan toimivasti, ei leffa tietenkään yllä Alienin mestarilliselle tasolle. Omana scifikauhuleffanaan elokuva on kuitenkin oikein pätevä ja passeli tapaus - kunhan se oikeasti käynnistyy. Elokuvalla kestää hieman aikaa lähteä käyntiin, kun filmi yrittää esitellä hahmojaan ja rakentaa mysteeriä sille, mikä uhka pimeydessä vaanii. Ensimmäisestä tunnista voisi leikata pienenpieniä pätkiä sieltä täältä pois, jotta tiettyä haahuilua saataisiin vähennettyä ja tarina pääsisi itse asiaan. Sillä kun auringonpimennys koittaa ja planeetan verenhimoiset mörrimöykyt lähtevät liikkeelle, leffa onnistuu nappaamaan tiukasti mukaansa, eikä hellitä otettaan, ennen kuin lopputekstit pyörivät.

Elokuva todella hyödyntää hyvin pimeyttä ja se kannattaakin katsoa valot pois päältä, kun ulkonakin on jo synkkää - paitsi leffan todella kirkas alkupää, minkä katsominen pimeässä alkaa helposti sattumaan silmiin. Kun toisen puolikkaan istuu itse pimeässä, leffan karmiva henki alkaa tosissaan välittymään kotisohvalle asti. Leffa rakentaa taitavasti tunnelmaansa ja onnistuu säikäyttämään tehokkaasti oikeissa kohdissa. Avaruusmonstereiden hyökkäykset ovat lisäksi välillä rajuja ja leffaa katsoessa saattaa välillä tuumia, selviäisikö itse eri tilanteista hengissä? Elokuva on myös koukuttava sen oivallisesti luodun maailman ansiosta. Vaikkei lähes autio planeetta kuulosta erityisen hulppealta, on siitä saatu revittyä kaikki irti, jotta jännittävä seikkailu sen pinnalla ei kertaakaan käy tylsäksi. Lähes kahden tunnin kesto on hieman laahustavasta alustaan huolimatta nopeasti ohi.




Alkupään hidastempoisuus ei kuitenkaan ole sen isoin ongelma. Isoin ongelma on se, miltä alkupää näyttää visuaalisesti. Enkä tarkoita sitä, että elokuvan tehosteet ovat nähneet parhaat päivänsä jo vuosia sitten, vaan leffan visuaalista ilmettä valoisissa kohtauksissa. Ennen kuin auringonpimennys alkaa, kuva tuntuu palavan puhki, sillä se on niin kirkas. Tämä luultavasti johtuu siitä, että kuvauksissa ei ollut oikeasti sellainen paahde kuin leffassa, joten tekijät yrittivät valon lisäämisellä korostaa kolmen auringon aiheuttamaa kuumuutta. Lisäksi aurinkojen eri värien vuoksi päiväsaika planeetalla on joko ruman keltainen tai hieman vähemmän ruman sininen. Värimäärittely on turhankin yliampuvaa ja jo sen vuoksi toivoin itse koko alkupään ajan, että elokuva pääsisi nopeammin itse pimennykseen. Kun pimennys koittaa, leffa näyttää pääasiassa hyvältä. Paitsi niiden efektien puolesta, joista monet digitehosteet näyttävät vanhojen tietokonepelien grafiikoilta. Hirviöiden kohdalla tätä on peitelty sillä, että niitä nähdään lähinnä välähdyksinä tai pimeydessä. Visuaaliselta puolelta myös muutamat oudosti venytetyt kuvat pistävät silmään. Leikkauksessa olisi myös voinut hillitä tiettyjä kikkailuja. Muuten elokuva on hyvin tehty. Lavasteet ovat näyttävät ja puvustus on taidokasta (vaikkakin Riddickin lasit näyttävät lähinnä scifi-uimalaseilta). Ohjaaja David Twohy rakentaa mukavasti tunnelmaa, ja hänen, sekä Wheatin veljesten käsikirjoitus on oivaa avaruuskauhua. Säveltäjä Graeme Revell tuo oman lisänsä filmin tunnelmaan musiikkiensa kautta.

Elokuvasta on olemassa muutaman minuutin pidempi versio, mikä sisältää hieman pidennettyjä sekä pari uutta kohtausta. Lähinnä kyseessä on parin repliikin verran pidennettyjä keskusteluja, eikä mukana ole enempää hirviökohtauksia, kuten monet luultavasti toivoisivat.

Yhteenveto: Pimeän uhka on erittäin mainio scifikauhuelokuva. Leffa rakentaa hitaasti tunnelmaansa, kunnes päästää jännityksen hienosti valloilleen puolessa välissä kestoa, avaruushirviöiden täyttämän yön alkaessa. Elokuva lainailee selkeästi Alien - kahdeksasta matkustajasta, mutta eipä se lopulta haittaa. Alkupää on paikoitellen hieman laahaileva, minkä lisäksi sitä on hankala katsoa sen ruman valaisun ja värimäärittelyn takia. Kun yö alkaa, filmi onnistuu vihdoin kunnolla nappaamaan mukaansa. Vin Diesel on erittäin hyvä valinta päärooliin Riddickiksi, jonka hahmosta haluaa tietää lisää. Muutkin hahmot ovat yllättävän toimivia ja heidän näyttelijänsä tekevät kelpo työtä. Visuaalisesti elokuva on nähnyt parhaat päivänsä, mutta hirviöiden kohdalla tekijät ovat onneksi tajunneet, että vähemmän on enemmän ja kehnot digimöröt pidetään pimeydessä. Jos Alien sai innostumaan scifikauhusta, kannattaa Pimeän uhka vilkaista, jos sitä ei ole vielä nähnyt. Kyseessä ei todellakaan ole samanlainen mestariteos, mutta on tämäkin oikein hyvä ja jännittävä leffa.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 4.9.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Pitch Black, 2000, Polygram Filmed Entertainment, Interscope Communications


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti