lauantai 13. marraskuuta 2021

Arvostelu: Kauhun kilometrit (Duel - 1971)

KAUHUN KILOMETRIT

DUEL



Ohjaus: Steven Spielberg
Pääosissa: Dennis Weaver, Jacqueline Scott ja Carey Loftin
Genre: jännitys, toiminta
Kesto: 1 tunti 30 minuuttia
Ikäraja: 16

Duel, eli suomalaisittain Kauhun kilometrit on leffoilla, kuten Tappajahai (Jaws - 1975), Indiana Jonesit (1981-), E.T. the Extra-Terrestrial (1982), Jurassic Park (1993), Schindlerin lista (Schindler's List - 1993) ja Pelastakaa sotamies Ryan (Saving Private Ryan - 1998) elokuvateollisuutta mullistaneen ohjaaja Steven Spielbergin esikoiselokuva. Leffa lähti liikkeelle Richard Mathesonin lyhyttarinasta, mikä oli julkaistu Playboy-lehdessä. Spielbergin sihteeri oli lukenut tarinan ja esitteli sen Spielbergille, joka oli siinä kohtaa tehnyt vain lyhytelokuvan Amblin' (1968) ja jakson sarjaan The Name of the Game (1968-1971). ABC-kanava työsti lyhyttarinan pohjalta televisioelokuvaa ja Spielberg haki sen ohjaajaksi. Elokuva kuvattiin vain kolmessatoista päivässä ja sen jälkityöt hoidettiin kymmenessä. Kauhun kilometrit sai ensiesityksensä ABC:n "viikon elokuvana" 13. marraskuuta 1971 - tasan 50 vuotta sitten! Studio yllättyi elokuvan onnistumisesta ja sen saamasta suosiosta niin paljon, että leffa päätettiin julkaista ulkomailla ihan teattereissa (Suomeen elokuva saapui huhtikuussa 1973). Sitä varten elokuvaan piti kuitenkin kuvata lisää materiaalia, sillä alkuperäinen televisiossa esitetty versio kesti vain noin tunnin ja vartin. Itse en ollut koskaan ennen nähnyt Kauhun kilometrejä, enkä erityisemmin edes tiennyt, mistä siinä on kyse - vain että kyseessä oli Spielbergin ensimmäinen elokuva. Kun huomasin filmin täyttävän tänä vuonna 50 vuotta, päätin juhlan kunniaksi katsoa ja arvostella sen.

Myyntimies David Mann on pitkällä ajomatkalla tekemään kauppoja, kun häntä alkaa ajamaan takaa rekka. Aluksi David ajattelee, että kyseessä on tyhmä pila, mutta pian käy selväksi, että Davidin henki on oikeasti vaarassa, eikä rekkakuskilla ole aikomustakaan jättää häntä rauhaan.




Pääroolissa David Mannina nähdään edesmennyt Dennis Weaver. Weaver tuo hienosti esiin hahmonsa kokemat tunnevyöryt, kun vaarallinen takaa-ajo alkaa. Alun hämmennys muuttuu jännitykseksi ja sitten puhtaaksi kauhuksi. Elokuva vie katsojan taidokkaasti Davidin pään sisälle ja tekee katsojastakin äärimmäisen vainoharhaisen. Senkin kerran, kun David pääsee hetkeksi piiloon rekalta, hän on täysin varma, että joku hänen ympärillä olevista on pakko olla rekkakuski, joka vain odottaa tilaisuuttaan iskeä. Katsojasta tuntuu kuin olisi itsekin Davidin auton kyydissä, tiivistunnelmaisessa tapahtumaketjussa mukana. Muuten filmissä ei oikeastaan ole kunnon hahmoja ja jos Davidissa ei olisi onnistuttu, olisi elokuvassa selkeä kompastuskivi.

Itse rekkakuskia ei elokuvassa kunnolla näytetä, eikä tämän motiiveja Davidin jahtaamiseen paljasteta. Joitakin tämä voi häiritä, mutta omasta mielestäni se vain korosti filmin tehokkuutta. Steven Spielberg osoitti jo tällä ensimmäisellä elokuvallaan todella vahvat taitonsa, eikä ole mikään ihme, että Kauhun kilometrit sai poikkeuksellisesti kunnon teatterilevityksen ja nosti Spielbergiä heti korkeampaan asemaan elokuvantekijänä. Elokuva ei turhia vitkuttele, vaan pistää takaa-ajon nopeasti käyntiin ja loppuleffa onkin sitten yhtä jännitystä, kun David ei millään pääse rekasta eroon. Joka kerta, kun rekka katoaa näkyvistä, joka kerta, kun David luulee olevansa turvassa, rekka saapuu jostain jylisten paikalle. Kyseessä todella on tiivistunnelmainen kyyti, missä rakennetaan jännitettä hienosti. Spielberg on selvästi lainaillut paljon Alfred Hitchcockilta, mutta lisää hommaan enemmän toimintaa. Elokuva maksoi alle puoli miljoonaa dollaria, mutta Spielberg tietää niin tarkkaan, mitä hän tekee, että leffa tuntuu paljon kalliimmalta. Nykypäivänä käytetään satojakin miljoonia isoihin toimintarymistelyihin, eikä niihin siltikään välttämättä saada yhtä rautaista menoa ja meininkiä kuin Spielberg loi tähän teokseen.




Kauhun kilometrit on siinä mielessä hieman paradoksinen elokuva, että sen vahvuus ja heikkous johtuvat samasta asiasta: yksinkertaisuudesta. Elokuvassa ei ole mitään ylimääräistä, vaan se on tiukkaa takaa-ajoa alusta loppuun, eikä edes pysähdys kahvilassa tarjoa hengähdystaukoa. Tämä on hienoa, mutta samalla pelkkä takaa-ajo, etenkin kun se vielä tapahtuu koko ajan samoilla ajoneuvoilla, käy jossain kohtaa hieman paikallaan junnaavaksi. Leffa hyödyntää tehokkaasti yhtä ideaansa, mutta loppupuoliskolla se kaipaisi ehkä hieman jotain muutakin. Elokuvassa on suunnilleen vartin pätkä, minkä aikana tuntuu siltä, että leffa voisi jo pian päättyä, sillä homma kiertää ympyrää. Loppuhuipennuksessaan elokuva kuitenkin kerää uutta vauhtia ja pistää jälleen jännittämään, miten hurjassa jahdissa käy?

Elokuvan tekninen toteutus ei todellakaan viesti, että Kauhun kilometrit olisi suoraan televisioon tehty leffa tai että koko homma olisi kuvattu alle kahdessa viikossa ja pistetty kasaan vielä lyhyemmässä ajassa. Kuvaus on todella taidokasta. Hätiköityjä kameraliikkeitä ei mukana ole, vaan kaikki kuvakulmat ja sommittelut on tehty huolellisesti. Kamera on usein asemoitu ajoneuvojen kylkiin, millä saadaan aikaiseksi todella tyylikkäitä otoksia. Leikkauskin on oivallista, eikä vauhdikkaita hetkiä ole editoitu silpuksi. Kun leffassa seurataan lähinnä yhtä ainoaa ihmistä, jonka repliikeiksi jäävät pääasiassa yksittäiset sanat ja huudot, on elokuvan äänipuoli täysin tehosteiden varassa. Rekan jylinästä on tehty painostava ja kaahailut herättävät adrenaliinia katsojankin suonissa. Kelpo lisäyksen tuo Billy Goldenbergin säveltämä musiikki.




Yhteenveto: Kauhun kilometrit on onnistuneen tiivistunnelmainen jännitysajelu, jossa Steven Spielberg pääsi välittömästi osoittamaan suuret lahjansa elokuvantekijänä. Elokuva siirtyy nopeasti itse asiaan ja loppuleffa on varsinaista kyytiä, jossa niin David Mannin kuin katsojankin sydän hakkaa ja hikipisarat valuvat pitkin ohimoa. Vain parissa kohtaa elokuvan samaa toistava kuvio käy hieman raskaaksi, mutta suurimmaksi osaksi Spielberg onnistuu pitämään intensiteetin yllä ja katsojan täysillä menossa mukana. Jatkuvasti tuntuukin siltä kuin istuisi itse Davidin auton pelkääjänpaikalla. Kaahailukohtauksista ei todellakaan huomaa, että elokuva tehtiin todella mitättömällä budjetilla ja erittäin lyhyessä ajassa, vaan Spielberg saa leffansa näyttämään, tuntumaan ja kuulostamaan kalliimmalta ja huolellisemmin työstetyltä kuin se onkaan. Dennis Weaver on nappivalinta pääosaan ja lähes ainoana näyttelijänä ruudulla iso osa filmin toimimisesta lepää hänen harteillaan. Kaiken kaikkiaan Kauhun kilometrit on vahva aloitus yhden kaikkien aikojen ohjaajan uralle ja jos ei ole leffaa vielä nähnyt, suosittelen sitä erittäin lämpimästi - etenkin nyt filmin 50-vuotisjuhlan kunniaksi!




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.4.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Duel, 1971, Universal Television


2 kommenttia:

  1. Lyhyemmässä tv-versiossa oli enemmän dialogia. Elokuvan voisi julkaista levyjulkaisuna joka sisältäisi molemmat versiot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, että Blu-raylla pitäisi olla molemmat versiot!

      Poista