NEROPATIN PÄIVÄKIRJA: VIIMEINEN OLJENKORSI
DIARY OF A WIMPY KID: THE LAST STRAW
Ohjaus: Matt Danner
Näyttelijät: Aaron D. Harris, Chris Diamantopoulos, William Stanford Davies, Jude Zarzaur, Erica Cerra, Hunter Dillon, Gracen Newton, Ellis Myers, Jill Basey, Bashir Salahuddin, Jabari Banks, Randy Pearlstein, Abriham Gulati, Sanjay Rao, Punam Patel ja Dashiell McGaha Schlettee
Genre: animaatio, komedia
Kesto: 1 tunti 18 minuuttia
Ikäraja: 6
Jeff Kinneyn lastenkirjasarjaan perustuvat animaatioelokuvat Neropatin päiväkirja (Diary of a Wimpy Kid - 2021), Neropatin päiväkirja: Isoveli isottelee (Diary of a Wimpy Kid: Rodrick Rules - 2022) ja Neropatin päiväkirjan joulu: Lunta tupaan (Diary of a Wimpy Kid Christmas: Cabin Fever - 2023) olivat katsojatilastohittejä Disney+ -palvelussa, joten elokuvia päätettiin tehdä lisää. Ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä, animaattorit ryhtyivät hommiin ja lopulta Neropatin päiväkirja: Viimeinen oljenkorsi julkaistiin Disney+ -palvelussa joulukuussa 2025. Leffa sai ristiriitaisen vastaanoton kriitikoilta, mutta se sai jälleen hyvin katsojia. Itse luin lapsena Kinneyn kirjoja, mutten ollut ennen katsonut ainuttakaan hänen kirjojensa pohjalta tehtyä elokuvaa - en näyteltyjä, enkä näitä uusia animaatioita. Kuitenkin nyt kun uusi Neropatin päiväkirja -leffa The Getaway (2026) on tulossa, päätin sitä odotellessa katsoa aiemmat animaatiot läpi. Pidin kolmea ensimmäistä elokuvaa ihan kivoina ja katsoinkin optimistisin mielin myös Neropatin päiväkirja: Viimeisen oljenkorren.
Gregin töpeksiessä jälleen kerran, hänen isänsä Frank uhkaa lähettää pojan sotilaskouluun oppimaan tavoille, mikäli Greg ei ryhdistäydy ja ala käyttäytyä vastuullisesti.
Neropatin päiväkirjan tutut hahmot tekevät taas kerran paluun, lähtien tietty teiniyden kynnyksellä olevasta Greg-pojasta (äänenä tällä kertaa Aaron D. Harris), jonka jatkuvat edesottamukset ovat tehneet hänestä aikamoisen häpeäpilkun perheen silmissä. Kun joulunaika on täynnä erilaisia kömmähdyksiä, Gregille annetaan uhkaus: joko hän ottaa itseään niskasta kiinni tai hänet passitetaan Spag Unionin sotilaskouluun. Greg pysyy edelleen oivallisena päähenkilönä, koska pojassa on onnistuneita ristiriitoja. Vaikka hän ei aina kohtelekaan läheisiään parhaalla mahdollisella tavalla, Gregin haluaa nähdä tsemppaavan ja löytävän oikean polun.
Menossa mukana ovat myös vanhat tutut Gregin vanhemmat Susan-äiti (Erica Cerra) ja Frank-isä (Chris Diamantopoulos), tympeä isoveli Rodrick (Hunter Dillon) ja rasittava pikkuveli Manny (Gracen Newton), Gregin paras kaveri Rowley (Jude Zarzaur) ja omituinen poika Fregley (Ellis Myers), kun taas uusina hahmoina elokuva esittelee partiolaisten johtajan Barrettin (William Stanford Davis), sekä Heffleyn perheen kanssa kilpailevan Warrenin isä-poika-duo Waltin (Bashir Salahuddin) ja Westonin (Kyrie Neriah Kennedy). Frank-isä pääsee aiempaa paremmin esille ja tarina liikkuukin voimakkaasti vaikean isä-poika-suhteen ympärillä, mitä tehostaa kaikessa täydellisesti pärjäävät ja siitä ylpeilevät Warrenit.
Neropatin päiväkirja: Viimeinen oljenkorsi on jouluisen edellisosan tapaan oikein kelvollinen lastenleffa. Elokuvan kantava aspekti on Frankin ja Gregin hankala isä-poika-suhde, mikä muovautuu sujuvasti elokuvan edetessä. Isä ja poika pitävät toisiaan täysin erilaisina, aivan kuin he eivät edes olisi mitään sukua toisilleen. Mutta leffan edetessä Greg ja Frank saavat huomata, että ehkä heistä löytyykin paljon enemmän samaa kuin he olisivat uskoneet. Pikkuhiljaa he alkavat löytämään yhteisen sävelen, vaikka matkan varrelle mahtuukin erilaisia töyssyjä ja mutkia.
Tunnin ja vartin kesto on jälleen oikein passeli tämän neropatin päiväkirjakertomukselle. Lyhyestä kestosta huolimatta elokuvaan mahtuu monenlaisia eri kommelluksia, joiden luulisi naurattavan erityisesti perheen pienempiä lapsia. Paikoitellen meno voi äityä vanhemman vinkkelistä ärsyttäväksi koheltamiseksi, mutta juuri se oivallisesti muovautuva isä-poika-suhde tuo mukaan aitoa sympaattisuutta ja sydäntä, jotta leffa voi toimia myös aikuiskatsojalle.
Visuaalisesti Neropatin päiväkirja: Viimeinen oljenkorsi jatkaa sulavasti kolmen edellisen elokuvan linjalla. Se mukailee onnistuneesti Kinneyn kirjojen piirrostyyliä, muuttamalla kuitenkin kaiken kolmiulotteiseksi. Hahmot ovat jälleen todella yksinkertaisen näköiset, mutta taustoista löytyy enemmän yksityiskohtia. Tämäkin leffa on mukavan värikäs, mikä korostuu loppusuoran metsämaisemissa. Äänimaailma on myös hyvin rakennettu John Paesanon ja Adam Hochstatterin säveltämiä musiikkeja myöten.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 14.7.2026
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Diary of a Wimpy Kid: The Last Straw, Yhdysvallat, Kanada, 2025, Walt Disney Pictures, Bardel Entertainment, Twentieth Century Animation
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti